Jäljestysmestareita

2010 Jäljestysmestaruudessa novascotiannoutajille saatiin 36 voittajatitteliä! Missään muussa rodussa ei saatu kuin yhtä, mikään rotu ei yltänyt saamaan kahta voittajatitteliä. Nyt ollaan tollopiireissä ylpeitä näistä meijjän huippunenättäjistä!

Suomi: Dora, Vieno & Alfa VOI1 & vJM-10--> KAIKISTA KOLMESTA vFIN JVA!!!
Lellu, Hyrrä, Mörkö & Ux VOI2
Orja, Mando, Riemu (ent. Una), Pomo, Julle, Pahis, Rollo & Denis VOI3
Ferrari, Norppa, Nella, Peggy, Evil & Eero VOI0

Ankka, Vilho & Kukka VAL1 & vJM-10
Ola, Duppe & Pekka VAL2
Lexa VAL3
Miri, Hellu & Ishu VAL0

Ranska: Lellu (--> vFRA JVA!!), Rollo (--> vFRA JVA!!) & Matti VOI1 & vFRAJM-10
Lexa & Ferrari VOI2
Miri, Ux, Harry, Laura, Orja, Baldo, Lissu, Hylje, Peggy & Hellu VOI0

Mansikka VAL1 & vFRAJM-10
Duppe VAL2
Vilho VAL0

Saksa: Pahis, Arnold (--> vGER JVA!!), Trolli & Martti VOI1 & vGERJM-10
Duppe, Matti, Hyrrä, Pate, Klasse, Denis, Hylje & Rabe VOI2
Lissu & Ruu VOI3
Räpääjä, Ankka & Hellu VOI0


Ferrari VAL1 & vGERJM-10

Ruotsi: Vautsi, Pekka & Lissu VOI1 & vSWEJM-10
Lexa & Mando VOI2
Pahis, Mansikka, Riio, Hellu & Bruno VOI3
Fiona, Ankka, Frankie, Hyrrä, Orja, Äffä, Sani & Pipsa

Pomo VAL1 & vSWEJM-10
Eero, Luise, Fiona & Denis VAL2
Miri VAL3
Arnold & Vilho VAL0

Tanska: Peggy, Pekka & Matti VOI1 & vDKJM-10
Bruno VOI2
Lissu & Hyrrä VOI3
Klasse, Hellu, Mia & Mörkö VOI0

Norja: Pahis, Lexa (--> vN JVA!!), Kassu (--> vN JVA!!), Pomo & Pekka VOI1 & vNJM-10
Peggy, Hyrrä, Duppe & Bläkkäri VOI2
Räpääjä, Hellu & Vilho VOI3
Orja, Laura & Äffä VOI0

Arnold VAL3

Viro: Vilho, Narkki, Räpääjä (--> vEST JVA!!), Riemu & Raidi VOI1 & vESTJM-10
Laura, Cici & Lexa VOI2
Ankka, Peggy & Priima
Pahis, Pekka, Hyrrä & Mörkö

Sexy VAL2
Pomo VAL3

Päivä oli todella mahtava! Ykköstuloksia sateli ja uusia jälkivalioitakin saatiin. Aivan huippua oli saada Suomen kisassa ykköset ja kaikista samalla kertaa JVA:t! Päivän aikana saatiin yhdeksän uutta jälkivaliota eri maihin.

Joulua agin merkeissä

Tämän päivän suurin (& yleisin) teko on ollut varmasti monille koiran omistajille tuttu "pidä koirat kaukana keittiöstä"-ajatus. Sitä meillä on tämä päivä toteutettu kun joulukalkkuna ja muut jouluruuat on lojunut hellan päällä. Meillä pidettiin jouluruokailu Knossosien (Ferrarin perhe), Miken (Pekan kasvattaja, Ruun & Gurun omistaja), Kraigin (Yeyen kasvattaja) ja Larsin (Yeyen omistaja) kesken. En ole varmaan koskaan tehnyt joulun takia näin paljon kuin tänä vuonna, mutta pitihän sitä antaa hyvä kuva itsestä joulun viettäjänä.

Lars oli ottanut Yeyen mukaan, Knossosit Ferrarin ja Mike Ruun sekä Gurun. Kraig tuli täysin ilman koiraa. Voitte varmaan arvata mistä keskustelimme syödessämme? No kerrotaampa, tolloista. Mike oli käyttänyt maanantaina Gurun terveystarkastuksessa ja poika oli täydellistä A-luokkaa (lonkat: A/A, kyynereet: 0:0, polvet: 0/0, silmät: terveet). Sovittiin Miken kanssa, että hän ja Guru alkaisivat käymään aktiivisesti treeneissä meillä niin jos poika joskus menestyisi kunnolla niin sitä voisi joku lainata nartulleen jalostuskäyttöön. Catacogerin C-pentueen Hifki, Liffi & Rine ovat suorittaneet NOU-luokan hyväksytysti ja ilmoitettu nomemestaruuteen ALO-luokkaan. NOU-luokan suorittamiseen ja nomesta valioitumiseen tähdätään Gurun & Yeyenkin kanssa.

Ruoka tuntui maistuvan kaikille ja kyllä siitä koiratkin saivat oman osansa (tosin koirille tehtynä versiona niinkuin viime vuonnakin --> lihaisia luita, rustoja...). Tämän jälkeen alkoi pakollinen koirien hiplailu. Kraig halusi nähdä Yeyen ihan kunnolla ja kopeloi sen aivan pohjavillaa myöten, kurkisti suuhun ja juoksutti. Yeyellä ei ollut mitään ongelmaa tämän kanssa, mutta sen jälkeen Kraig halusi nähdä Larsin & Yeyen agikehityksen. Lähdimmepä siis agikentälleni ja mukaan nappasin Cirxon ja Zeepon. Zeepon kyllä annoin samantien Elisille.

Lars jännitti aivan kamalasti, enemmän mitä koskaan missään kisoissa. Olivathan Lars & Yeye kiertänyt useamman mölliagin ja Yeye startannut parissa kisassa varsin lahjakkaasti. Kaisailin radan ja muut lämmittelivät koiriensa (+ Cirxon) kanssa. Tein aika helpon radanpätkän.

Elis ja Zeepo aloittivat. Käännökset olivat hyvät ja tiukat eikä niissä todellakaan ollut mitään turhaa tilaa. Mitään isompia kämmejä ei sattunut ja kepeille meni hyvin. Vauhti oli koko ajan tosi hyvä ja aika oli vielä parempi!

Lars ja Yeye.. Eka rata meni ihan puihin. Siellä tippui pari rimaa ja käännökset olivat tosi löysiä / loivia. Yeye saattoi myös sinkoutua välillä ihan väärää estettä kohden. Vauhtia oli, mutta virheitä sitäkin enemmän. Kraigin ilmeestä näki, että hän ei todellakaan ollut tyytyväinen. Otin Yeyen itselleni ja annoin Larsille Cirxon. Cirxo on todella herkkä ohjaamiselle ja se tulkitsee ihan pienistäkin liikkeistä mitä pitäisi tehdä. Poika oli juuri saanut oikeudet III-luokkaan joten radan piti olla pojalle helppo.

Lars & Cirxo vetivät rataa ja minä käskytin Yeyeä (istu, maahan, odota, sivulle, hae, tänne...) sivummalla. Sivu silmällä katselin, että Lars & Cirxo vetivät todella hyvän radan ja Miken huutaessa ajan olin enemmän kuin tyytyväinen. Lars ei ollut jännittänyt, koska muuten Cirxo olisi "räjähtänyt käsiin". Kuitenkin Yeyen hänelle antaessani huomasin, että Larsin jännittäminen nousi heti pilviin. Sanoin hänelle "Koitan itse mennä yhden radan Yeyen kanssa, ok?" johon Lars nyökkäsi.

Käskin Yeyen alussa maahan ja siellä se makasi ja tapitti, että koska saa lähteä. Luvan saatuaan Yeye lähti kuin raketti. Todella nopea ja sulava liikkeinen tyttö tykitti menemään kuin paraskin agiliitäjä. Useamman koiran kouluttaneenakin meinasin välillä olla myöhässä radalla, mutta onneksi Yeye osasi lukea ohjaajaa vaikka huitoisi kuinka kaukana. Turhia sinkoiluja ei tällä kertaa tullut eikä yhtäkään rimaa pudonnut. Yeye painoi täysillä! Aika oli mahtava, koska tällä kertaa käännökset olivat tosi onnistuneita. Kraigin huulilla näkyi hymy tyytyväisyydestä onnistuneeseen suoritukseen.

Lars otti ohjat Yeyen kanssa ja tällä kertaa hän oli varmempi, koska oli nähnyt, että Yeye oikeasti osaa tehdä! Tällä kertaa Larsin & Yeyen rata oli todellista iloa silmälle. Yeye teki pienet & tiukat käännöset, oli nopea, seurasi ohjausta ja totteli ohjausta vielä paremmin. Lars pysyi hyvin mukana, mutta kuitenkin Yeye totteli myös kauempaa tulleita käskyjä. Olin todella tyytyväinen rataan ja niin oli Kraigkin.

Mike & Ruukin näyttivät osaamistaan. Heidän yhteistyönsä pelasi todella hyvin, mutta Ruu tuntui vähän löysäilevän. Olen nähnyt paljon parempia ja nopeampia ratoja Ruulta, mutta oli tämäkin rata kuitenkin ihan ok (mutta pitäisi olla erinomainen!) ja tyydyttävä nopeudeltaan. Ei tuolla radalla kuitenkaan palkintosijoille pääsisi.
Heidän toinen ratansa oli parempi, mutta samat ongelmat olivat kuin ekassakin radassa. Ruuta ei ihan selvästi kiinnostanut agi pätkääkään tänään.

Sillä välin kun olimme tykitelleet radalla oli Elisia hakenut minulle Rakan ja Lootuksen ja lämmitellyt niiden kanssa. Elisia oli joskus satunnaisesti treenaillut (/ kokeillut) Rakaa agikoirana joten ihan surutta passitin heidät kokeilemaan rataa.

Heti alussa Raka teki virheen.. Se nyki lähdössä. Pienestäkin sanasta se meinasi ampaista liikkeelle. Ehkeivät kaikki katso sitä virheeksi, mutta itse en sulattanut sitä. Piti istua paikallaan kuin tatti. Elisia sitten jutteli kanssani niitä näitä ja odottimme niin kauan, että Raka lopetti nykimisen. Elisian ja Rakan agi oli sujuvaa, mutta vähän häiritsi se, että Raka osui juuri ja juuri kontaktipinnoille A-esteellä. Jotain Raka könysi myös ennen rengasta. Muuten rata oli hyvä ja aika samoin.

Päätin koittaa Lootuksen kanssa vähän agia. Iivi oli kertonut, että tytsy oli treenannut agia paljon ja kisannutkin parissa kisassa (+ jokusessa maastoestekisassa) joista yhdestä oli saanut vKUMA:n. Tein aika helpon hyppyradan tytölle jonka se meni moitteettomasti! Ehkäpä jatkan sittenkin tytön kanssa agissa enkä nomessa. Hmm.. Pitää harkita. Elin uskossa, että mulla on käsissäni koira joka on kisannut vain pelastuskoirakokeissa ja pienellä tutkimisella selvisi, että Lootus on startannut agissa, maastoesteillä ja pk-haussa eli BH komeilee myös nimen edessä (kun sen vaan löytäisi jostain). :D

Päivän päätteeksi juttelimme vielä lisää tollereista ja agilitystä. Illan mittaan ihmiset katoilivat (heti kun olivat käyneet katsomassa jäljellä olevia U-pentuja!) ja sovimme, että joskus uudestaan tälläinen.

Hyvää joulua teille kaikille!

Joulukorttimme tilattiin eri rodun kasvattajalta joten meillä nyt valitettavasti on väärän rotuiset koirat kuvassa ;)

Kiitoksia teille kaikille mahtavasta vuodesta ja ihanista onnistumisista! Myös "muutama" takaisku nähtiin, mutta niistä noustiin entistäkin vahvempina. Te kasvattajat ja kasvatin omistajat (+ muut harrastajat) teitte tästä vuodesta taas ikimuistoisen!

Toivottavasti ensi vuosi on yhtä onnistunut ja saadaan yhtä paljon saavutuksia kuin tänä vuonna! :)

Hyvää joulua minulle! ♥

Kävin hakemassa itselleni joululahjan Suomesta. Ei tämä nyt mikään suuri yllätys ollut, mutta vähän kuitenkin. Juttelin pitkät tovit Iivin kanssa Lootuksesta puhelimessa. Lootus on kasvattini Klassen ja Dupen siskon Selen pentu. Tai siis nuori aikuinenhan hän jo on!

Lootus on aloittanut kisauransa pelastuskoirakokeissa, mutta Iiville lupailin vain nomekisailua ja siinä sivussa sitten mejää ja muita sellaisia lajeja. Ensimmäinen tavoite meillä Lootuksen kanssa on saada kemiat pelaamaan (ei tule olemaan ongelmaa, tyttö kiipeilee jo nyt syliin!) ja seuraavaksi sitten tähtäämme NOU-luokkaan ja yritämme saada sen kevään aikana läpäistyä. Töitä tuon kanssa saadaan tehdä, koska Lootus ei osaa noutaa kunnolla. Tai kyllä se aina lähtee riemulla juoksemaan lelun perään, mutta koskaan se ei tuo sitä takaisin ja lelu jää johonkin mättäälle istuskelemaan.

Lootus on kuitenkin aivan mahti tyttö vaikka noutaminen ei onnistukaan! Juoksee aina innoissaan katsomaan vieraita ja häntä heiluu todella iloisesti. Ihanan reipas tyttö jonka kanssa ei varmasti tule ongelmia koska on niin sosiaalinen ja sietää todella paljon erilaisia asioita.

U-pennut

U-pennut ovat kasvaneet huimaa vauhtia! Kaikki syövät hyvin ja ovat reippaita. Ankan kanssa ei ole enää ollut ongelmia vaan pentuja katsomassa käyneet ihmisetkin ovat tavanneet sen normaalin, iloisesti häntää heiluttavan Ankan.

Naakka on pentueen ehdottomasti aktiivisin ja luonteeltaan avoimin pentu. Tytsyllä on myös hyvin pitkät jalat poikiin verrattuna ja tästä varmaan tuleekin aika jalkava tyttö. Vauhtia on jo tässä vaiheessa paljon ja intoa vielä enemmän. Naakasta saa varmasti hyvän harrastuskaverin, mutta mutkia matkaan saattaa tuoda tytön liika energisyys.

Poikien "työnimet" ovat Uuno (Un) ja Seppo (Usé). Pojat ovat kunnon jössiköitä, mutta kyllä heilläkin jalkoja riittää vaikka paljon vähemmän kun siskollaan. Uuno on sellainen pää viidentenä jalkana menijä kun taas Seppo on enemmän sellainen harkitsija. Seppoa pitääkin sosiaalista paljon, koska se on juuri sen oloinen koira, että jos sen nyt vie vain keskelle metsää asumaan niin siitä ei saa kuin ison ongelman. Toki kaikki koirat tarvitsee sosiaalistamista, mutta kaikki niin erilaisia määriä ja Seppo kuuluu siihen päähän joka tarvitsee enemmän. Seppoa tuntuu jännittävän vähän kaikki uusi, mutta Uunoa ei mikään.

Pikkumuksut ovat tutustuneet jo penturakkaimpiin vahuksiini joittenka kanssa kaikki sujui ongelmitta. Niitä on myös käynyt useampi ihminen paijaamassa ja vellomassa. Seppo on ollut sellaisella "Katselen täältä sivusta, tulen ihan kohta"-asenteella kun Naakka ja Uuno ovat syöksyneet yhtään vierastamatta vieraitten syliin. On Seppokin sitten pienien tuumailujen jälkeen uskaltautunut mennä katsomaan. Seppoa ei ole kuitenkaan muut koirat jännittänyt ollenkaan, mutta ihmiset sitten vähän enemmän.

Pikkumuksut ovat tykänneet valtavasti leikkiä vähän isompien muksujen kanssa. T-pennut ja U-muksut ovat painattaneet menemään niin paljon kun pienten jaloista on päässyt. Kauhean kivaa on kaikilla ollut.

U-pentuset

Eilen käytiin T-pentujen kanssa terveystarkastuksessa. Oli todella helppo reissu! Kersat osasivat olla kunnolla (mikä ihan yllätti, että kolme lahopäätä osasi käyttäytyä samaan aikaan) ja tulokset olivat hyvät. Kaikki ovat ihan jalostuskelpoisia yksilöitä. Turbon tulokset olivat parhaat, mutta eivät tytöt kovin huonosti perässä tulleet.
Turbo: L: A/A, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tarra: L: B/A, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tuffe: L: B/B, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet

Tänään syntyi vuoden viimeinen pentue eli U-pentue. Ankka pärjäsi synnytyksessä todella hyvin sekä osasi alusta asti hoitaa pennut ilman apua ja haluaa edelleenkin hoitaa pennut ilman apua. Ankka on tosi kova vahtimaan pentujaan, hänen pentujaan ei ihan joka ihminen ronki! pasa olikin meillä pari ekaa päivää kun meinasi Ankka kertoa minullekin "näihin et koske!", mutta parissa tunnissa sain jo olla samassa huoneessa Ankan pentujen kanssa.
Ankka synnytti kaksi komeaa urosta ja yhden kauniin tyttösen. Kaikki kolme ovat alkaneet syömään hyvin.

Hukkujien pelastamista vai hukuttamista..

Käytiin vähän hukkumassa marraskuun lopussa. No ei, kyl se oli ihan onnistunut reissu vuoden vesipelastajaan. Suorastaan yllättävä kun miettii kuinka vähän omat koirani ovat vepeä tässä reilun vuoden sisään harrastaneet. Olisimmeko käyneet kahdessa kokeessa ALO-luokissakin ja sitten kolmas taisi olla sellainen mihin ilmoitin vain SOVE-luokkaan.

ALO: Mando LKV 99p. & Laura LKV 92p. & Lexa ALO1 VOVP-10
Ferrari, Ux, Hellu & Nala ALO2
Cici, Hylje, Lellu, Sani & Klasse ALO3
Bruno, Raka, Miri, Trolli & Sauli ALO0
AVO: Beke, Ankka & Hupu AVO3

ALO-luokkalaiset yllätti. Olin ihan varma, että ilmoitin turhaan omat koirani vepeen, mutta en selvästikään ilmoittanut ja olihan se hyvää treeniä. Mando yllätti. Ihmettelin sen täydellisyyttä hipovaa suoritusta ja työskentelyhalua. Tai siis kyllähän Mandomies tykkää työskennellä, mutta jotenkin koiratanssiputki söi vähän luottoa näihin vieraampiin lajeihin. Oon niin tyytyväinen Mandomieheen! Se on vaan niin paras. Oottakaas kun päätetäänkin yhtäkkiä, että haetaan koiratanssista erikoisvalionarvo niin seuraavalla kerralla manaan kuinka huonosti Mando suoritti. MUTTA EI TODELLAKAAN olla hakemassa erikoisvalionarvoa koiratanssista, ei mulla ole yhelläkään koiralla sitä valionarvoa kun musta se on niin turha. Pelkkä koiratanssivalion arvo kertoo jo mulle, että se koira osaa tanssia ja on hallittavissa ainakin osan ajasta.

Batterista näki, että hänellä oli hyvä päivä tai Catacogerilaisilla oli hyvä päivä. Kippistettiin Lauran luokkavoitolle ja Lexan ykköspalkinnolle! Hellu hoiti tyylikkäästi, mutta Miri ja Trolli vähän kämmäilivät. Kippistellessä ei kuitenkaan murehdittu huonoja tuloksia vaan mahtavia menestyjiä! Mandon, Lauran ja Lexan tulokset olivat kyllä aivan kippistämisen arvoisia! Kolme VOVP-10 "kotona".

AVO-luokkalaiset oli pettymys. Ankalta odotin paljon, PALJON enemmän. Toiveena oli vähintään AVO2, mutta AVO3.. Ei ei.. Toisaalta se oli Ankan toinen kerta kun starttasi AVO-luokassa, mutta kun ekalla kerralla sai sieltä ykköstuloksen 93pisteellä niin ajattelin, että nyt olis mennyt lähes yhtä hyvin. Nyt sitten AVO3 68pisteellä. No ei onneksi AVO0 käynyt pasan kanssa hakemassa. pasa oli myös pettynyt tyttöön, mutta näyttäkäämme vihreää valoa tuleville vepekokeille Kyllä se tytsy vielä itsensä valioksi taistelee. Ja tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen takapakki Ankan vepeuralla. Eikös takapakit kuulu kaikille?

Hupu oli kyllä vielä pahempi pettymys kuin Ankka. Hupu on kuitenkin kisannut jo AVO-luokassa pisemmän aikaa ja viime vuonna (auts...) kun olemme viimeksi kisanneet nappasi täydet sata pistettä ja sai tittelin VOVP-09. Odotin siis vähän enemmän kun Hupun treenimäärät ovat kuitenkin olleet aika suuret. Eipä se mitään, ehkä me jatkellaan vepeä hyvänä vapaa-ajan hömpötyksenä.

Oli helmi saada tänäkin vuonna kasvattajaryhmä kasaan. Viime vuonna sijoitus oli 5/7 Fionan (0-tulos 53p.), Klassen (0-tulos 56p.), Veetin (2-tulos 86p.) & Hupun (3-tulos 72p.) kanssa.

Tänä vuonna menestys oli paljon parempi ja suorastaan yllättävä! Mukana oli melkein täysin eri ryhmä kuin viime vuonna. Tänä vuonna mukaan uusina pääsi Marin Nala, pasan Ux ja oma Saulini. Viime vuodesta tuttu Klasse oli mukana Iivin kanssa.
1-tuloksen porukasta sai Sauli (91p.) & Ux (97p.). Yllätti aivan todella Saulin kanssa, koska ALO-luokassa poika repäisi ALO0:n. Ux menestyi todella hyvin myös ALO-luokassa saaden sieltä ALO2:n ja nyt sitten tyttö loisti! Hienoa työtä pasa ja Ux!
2-tuloksen sai Nala 82pisteellä. Taisi olla aikalailla samat asiat mistä rokotettiin kuin ALO-luokassa, mutta ei se mitään. Onhan Nala saanut jo yhden ALO1:n vepessä. Hienoa, jatkakaa samaan malliin.
3-tuloksen sai Klasse melkein samoin pistein. ALO-luokasta sai 78pistettä ja kasvattajaryhmässä 77pistettä. Aika epeli. Välillä Klasse toimii kuin unelma vepessä (olen seurannut sivusta!), mutta sitten aika usein on sellaisia päiviä, että poika näyttäisi ajattelevan "Selvitkää omin avuin, mä en auta!" Klasse on kuitenkin saanut yhden ALO1:n vepestä joten ei se ihan toivoton ole. Ehkä Klasse ei kuitenkaan ole paras vepekoira vaan se loistaa enemmän muissa lajeissa. Pakko kuitenkin kehua, että Iivi on jaksanut nähdä vaivaa Klassen kanssa vaikka takapakkia on tainnut välillä tullakin. Jatkakaa vain, kyllä varmasti vielä menestytte vepessäkin! :)

Kasvattajaryhmän tuloksena oli 2/7 pistein 347. Hävittiin vain 20pisteellä voittajaryhmälle joka koostui Bordeskyn bordercollieista. Aivan mahtavaa! Oli niin hieno tunne saada kuulla, että Ternet olivat kakkosia. Kippisteltiin vähän tällekin tulokselle. Oli kyllä yhtä kippistelyä koko päivä, mutta onneksi pidettiin alkoholiton-linja ja kippisteltiin vain mehuilla :D

Mandomies pääsi pelleilemään myös Nuuskuttajan kasvattajaryhmään. Oli tainnut pojalle menestys nousta jo päähän, kun ei millään olisi kiinnostanut enää pelastaa ketään (mielummin olisi nukkunut vain autossa). Mando kuitenkin saavutti parhaat pisteet Nuuskuttajan ryhmästä 2-tuloksessa ja pistein kahdeksankymmentäkuusi.
Oli hienoa nähdä KOLMEN eri tollokasvattajan ryhmät mukana kasvattajaluokassa. Aivan mahtavaa!

Yksi tuhottu sohva ja vähän tapettia

En olekaan pitkään aikaan satuillut P-pentueen Riiasta mitään. Reppana-Riiasta on kasvanut varsin hehkeä naikkonen. Riiaa kävi tänään eräs nuoripari katsomassa. Istuskelivat kolme tuntia täällä juttelemassa novascotiannoutajista ja paijaamassa Riiaa. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että ihmiset käyvät tutustumassa koiriini ja katsomassa koiraa mitä harkitsevat, mutta he antoivat sen koko ajan ymmärtää, että ovat antamassa Riialle kodin. Vielä lähtiessään he sanoivat, että käyvät vielä viikon päästä katsomassa ja sitten hakisivat Riian kotio. Kymmenen minuuttia sitten tuli viesti "Hei. Emme otakaan Riia." Olin vähän kuin puulla päähän lyöty, mutta ei se mitään. Ainakin Riia nautti saamastaan huomiosta.

Päätin lähteä tälläin pienellä porukalla lenkille illasta ja otin Riian ja Saulin mukaan. Kaksikko painatti pitkin metsiä ja välillä olin ihan varma, että parivaljakko oli karannut. Heittelin keppiä Saulille ja Riialle. Lumi vain pöllysi kun molemmat niin innoissaan hakivat.

Kotio tullessa ei ollutkaan ihan niin juhlaa. Ihmettelin hävityksen nähdessäni, että seinät eivät olleet kaatuneet. Tarra ja muut sisarukset olivat päättäneet teurastaa yhden sohvan ja samalla oli vähän tapettikin kärsinyt. Sohvan sisältö löhöili pitkin taloa ja pari tapetin palasta oli myös kauniisti esillä lattialla. Kaikki koirat pääsivätkin sitten raikkaaseen ulkoilmaan ulkotarhoihin. Onneksi siellä on suojaa niin ei tarvitse porukan palella viimassa.

Sisällä alkoi ankara siivoaminen ja jupina. Tässä oli taas yksi päivistä kun mietti kasvattamisen järkevyyttä tai näin ison koiralauman pitämistä. Tänään sainkin laitettua useamman (yhdeksän) jalkoihin jääneen kasvattini myyntiin. Ovathan ne sivulla myytävissä näkyneet, mutta nyt ne pääsivät myös muualle. Siivoamisen lomassa mietin omia vanhuksiani, lähinnä sitä, että koskahan niistä aika jättää, kun en haluaisi luopua kenestäkään. Moni vanhuksistani alkoi jo olemaan ihan vanhuksia eli liikkumaan vähän vanhusmaisemmin ja vähän oli porukka myös laiskistunut.

Siivoamisen päätyttyä lähdin hakemaan laumaa sisälle. Ihmettelin suuresti kun porukka alkoi kiljumaan minulle "IHANAA IHANAA! TULIT HAKEEN MUT POIS! OTA MUT EKA!" mitä niistä kukaan ei normaalisti tee. Päätin palata takaisin sisälle ja antaa niitten kiljua loppuun ja hakea sitten vasta sisälle. Lauman hiljennyttyä menin takaisin ulos ja tällä kertaa kaikki pitivät suut supussa.. Halusivat varmaan ulkona olevasta kylmästä viimasta sisälle. Päästin kaikki ulos häkeistään ja lähdettiin porukalla sisälle.

Loppuilta menikin sitten vain löhöillessä ja koirat ruokkiessa.

Ulkokuusi kaunistamassa pihaa

Meillä päättivät koirat alkaa odottamaan joulua ja raahata metsälenkiltä jonkun kaataman kuusen pihaan. Päätimpä sitten aikani kuluksi nostaa sen pystyyn, mutta vähän on sellainen tunne, että kuusi kaatuu monet kerrat ennen joulua. Seisköön vaan pihassa, ei se mun eloani häiritse.

Käytiin vSPKL:n järjestämässä mestaruuskilpailussa. Yksi juttu jäi suuresti harmittamaan... Unohdin ilmoittaa Nancyn sinne suojeluun.

Tulokset olivat ihan hyviä
haku: Laura & Narkki VOI1, Räpääjä, Pekka & Pomo VOI2, Luise VOI3, Lexa VOI0
jälki: Nala VOI1, Mörkö VOI2, Apila & Duppe VOI3, Don, Norppa & Hellu VOI0
viesti: Eero VOI2, Digi VOI3, Nella, Hyrrä & Minni VOI0
etsintäkoe: Geera VOI1, Riio VOI2, Ferrari, Cici, Peggy & Miri VOI0

Erityisen tyytyväinen olin kaikkiin ykkösen saaneisiin. Geera varsinkin yllätti todella positiivisesti kun ei se ole missään lajissa kisannut pitkään aikaan.
Onnea Marille Nalan VOI1:stä jäljeltä! Samoin myös Batterille onnittelut hyvin menneestä kokeesta koirien kanssa.

Tänä vuonna ei tullut yhtään mestaruustitteleitä kotio päin (paitsi mun kahdelle labbikselle), mutta viime vuonnahan Pomo loisti voittaen haun mestaruuden! Kyllä tästä kannattaa olla ylpeä vielä vuodenkin jälkeen :D

Käytiin tänään Repon kanssa koittamassa vähän agia ja oikeastikin tarkoitan, että vähän. Harkoiteltiin vähän A:ta. Kontaktipinnalle ei osunut ekalla eikä toisellakaan kerralla, mutta useamman toiston jälkeen alkoi homma sujua. Kepeille meni normaalia vaikeammasta kulmasta, mutta silti antoi palaa eikä yksikään kepeistä unohtunut. Tyytyväisesti lopetetettiin onnistuneisiin juttuihin ja tokoiltiin hyyyyyvin vähän. Repo sai nauttia kolmen minuutin ja 10sekunnin paikkamakuusta. Yllätyin kuinka hyvin poitsu onnistui siinä. Se makasi aivan liikkumatta ja piti koko ajan katsekontaktin.

Pentuhuuma(ko) laskeutumassa

Tässä on kyllä useampi päivä mennyt pentujen kuulumisten kertoilemiseen, mutta minkäs sille voi. Guru, Rine, Turbo, Dera ja Tarra ovat treenailleet ahkerasti noutamista. Kaikki Catacogerin C-pennut ja Tarra on ilmoitettu kahteen eri NOU-luokkaan, että toivottavasti kaikki pääsevät edes toisesta kokeesta lävitse.

Mike tuli hakemaan Gurua tänään Ruun kanssa. Vähän pelleiltiin porukan kanssa tai siis kokeiltiin kersojen kanssa sitä noutamista Ruu-sedän johdolla. Kaikilla kakaroilla oli innokasta noutamista ja ihan yllätti, että suurin osa toi käteen asti paitsi Tarra. Vieteltiin mukava ilta Miken kanssa kahvikupposten ääressä.

U-pennuille etsiskelin jo nimiäkin tässä. Varauksia on jo ihan kivasti (3/4). Yksi pennuista on menossa labbispuolelta tutulle Quattrolle. Hienoa saada vaavi hälle ja vielä sijoitukseen :) Sit kun on vielä ihan uusi näitten tollojen parissa. Vielä parempi.
Kaikki kolme pentua saavat todella hyvät kodit. Toinen pennuista menee Marille ja sit yksi menee pasalle. pasa ja Quattro ovat varanneet urokset ja Marille on tilauksessa narttu. Toivottavasti pentuja syntyy ainakin tuo kolme! Olisihan se mahtavaa jos sieltä se neljäskin pyörähtäisi, mutta mistäs sille koti sitten kun T-pennuista pyörii molemmat täällä jaloissa.

Ai niin! En ole tainnut pitkään aikaan mainitakkaan U-pentueen vanhempia. Isänähän toimii AIVAN HUIPPU Ferrari ja emänä toinen huippu Ankka. Olen niin äärettömän tyytyväinen noihin vanhempiin. Molemmilla pitkä tittelirivi nimen edessä (varsinkin Ferrarilla: BH Hk3 Ek2 Jk2 Vk1 vFIN TVA vJM-09 NOU1 vNM-09 vFIN KVA vKTV vGBR JVA joka on myös agista yhtä vKUMAa vaille valio), terveitä, evm. sukuisia (tuovat uutta sukua) ja hyvä luonteisia. Harkitten tota Ferrarin käyttöä vielä uudestaankin, mutta se tapahtuu ehkä joskus vuoden päästä kun näen miten noita pentuja tullaan käyttämään. Tai sitten jätän käyttämättä uudestaan.

Olen myös unohtanut oman pentutohinan keskellä ilmoittaa, että Kukka oli jalostuslainassa Iivillä. Isänä pennuilla oli Iivin tosi hieno uros Sverre. Pentuja syntyi kolme (1u, 2n) söpistelijää ja he olivat Sunburn'sin F-pentuja. Pennut saivat kaikki hyvät ja lupaavat kodit. Minä jäänkin sitten odottelemaan Iivin F-pentueen sijoitusnartun pentuja kun en tästä pentueesta pentua ottanut. Saa nähdä mitä Kukan lapsosista tulee. Toivottavasti yhtä hyviä kuin isänsä ja äidin saavutukset voi korvata vaikka käyttötuloksilla :)

tanssin taikaa

Oltiin jokunen aika sitten Blood on the Dance Floor!!-koiratanssiputkessa joka kesti seitsemän päivää. Mukanahan mulla oli elämäni epävarmin tanssija Mando ja Diiva joka on välillä niin diiva, että ei voi tanssia..

Ekan päivän jälkeen olin jo valmis pakkaamaan laukut ja myymään Mandon pois. Kiehahti niin totaalisesti Mandoon.. Se kun on niin tykki kaikissa lajeissa normaalisti ja ihan oikeasti tykkää tanssia, mutta vain kotona. Ekan päivän pistesaalis oli molemmilta YHTEENSÄ 10pistettä (Diiva 6pistettä ja Mando 4). Diiva päätti olla vähän diiva eikä mikään kelvannut tälle arvon neidille.

Toinen päivä oli jo Diivan osalta vähän onnekkaampi, mutta toi toinen hirviö.. Diiva sai 24pistettä ja arvatkaas mitä... Mando sai kahdeksan pistettä ja hylättyhän sieltä tuli. Olin ihan hiiltynyt koko illan ja ainut minkä takia en päättänyt jättää koko leikkiä kesken oli Diiva. Halusin, että Diiva saisi edes mahdollisuuden kerätä pisteet koiratanssivalion arvoon.

Kolmantena päivänä menin ajatuksella "Diiva on paras ja Mando on Mando.. Kun joku haluaa hyvän harrastuskoiran niin sijoitan Mandon heti!" Diiva tosissaan tanssi ja tuomarin mielestä se oli luokkansa kolmanneksi paras (30p.!!!) vaikka minusta Diiva vain sähläsi, mutta se oli varmaan tuonut jotain hienoa lisämakua tanssiin. Mandon kanssa aloittaessani ajattelin vain "Menee miten menee..." ja poika yllätti minut. Tällä kertaa se ihan tosissaan teki ja oli ihana oma itsensä (eli yksi maailman parhaita harrastuskoiria). Mandon panostuksen tuloksena poika sai 25pistettä. Tämä oli aivan superhieno päivä.

Neljäntenä päivänä menin todella suurella luotolla Mandon kanssa kisaamaan. Mikään ei voisi mennä vikaan. Suorituksen jälkeen olin enemmän kuin tooooooodella pettynyt. Ihan kuin joku olisi hakannut minut.. Mando sai kokonaiset seitsemän pistettä ja hylättyhän sieltä tuli. Olin taas ihan kypsä koko koiratanssiin ja vannoin lopettavani koko lajin.. Diiva vaistosi kiukkuisuuteni, mutta panosti silti tosi hyvin ja oli todella iloinen ja reipas oma itsensä. Tytsy pelastikin osan päivästäni saaden 28pistettä.

Viidentenä päivänä lähdin kisapaikalle "Jep, Mando on hyvä sijoittaa jollekin joka jaksaa tehdä sen kanssa" ajatuksen kanssa. Olin ihan kypsä Mandoon. Ihan tosissani suunnittelin antavani sen vaikka Batterille sijoitukseen... Saisipa tapella Mandon ja sen temppujen kanssa. Kävin Diivan kanssa ensin tanssahtelemassa ja tyttö sai 15pistettä. Eka ajatus mikä oli mielessä "Eipä Mando voi yhtään sen parempia pisteitä saada". Olisin voinut hakata päätä seinään ennen suoritusta ja ajattelinkin vakaasti hakkaavani pääni tiiliseinän lävitse Mandon suorituksen jälkeen. Mando tanssahteli tosi hienosti ja se yllätti aivan minutkin. Tuomarista Mando oli luokkansa PARAS (50p.)!! Yllätyin, koska se toi meille seitsemmänelle päivälle kisan. Tosi helmi, nyt saattoi olla toivoa Mandon valioitumisesta.

Kuudetta päivää en odotellut mitenkään ihmeellisemmin. Olin jo niin tyytyväinen Mandon viiteenkymmeneen pisteeseen, että voisin joskus jopa saada siitä valion vaikka se keräisi kaikista lopuista kisoistaan 10pistettä. Päivä oli kuitenkin ehdottomasti paras aamufiiliksistä lähtien. Mentiin eka Diivan kanssa ja olin tyytyväinen tytön suoritukseen. Mandon kanssa tanssahdellessa ajattelin, että poika on yllättävän hyvä ja silläkin tuntui olevan normaali oma kisafiiliksensä päällä. Pisteet olivatkin sitten aivan huiput! Diiva sai 29pistettä ja Mando 40pistettä!!! AIVAN TOSI MAHTAVAA!

Seitsemänteen päivään heräsin iloisen pirteästi. Kuhan yli 10pistettä saataisiin niin olisin todella tyytyväinen. Mando tanssahteli oikein iloisesti eikä ollut enään mitään hajuakaan sen omalaatuisesta "vihaan kisata koiratanssia"-asenteesta. Sijoitus olikin sitten sen mukainen eli 9/17 ja pisteitä ropisi kakskytä neljä.

Enpä tehnyt Mandosta sijoituskoiraa eikä se muuttanut Batterin hoiviin enkä lennättänyt sitä Suomen maalta (missä koiratanssiputki oli) johkin Uuteen-Seelantiin enkä hylännyt koiratanssia harrastuksena tai kisalajina. Kotona Ranskassa laskeskelin molempien pisteet ja MOLEMMISTA KOIRATANSSIVALIOITA! Mando pistein 274 ja Diiva 286.

Säike on startannut mahtavasti koiratanssiuransa. Ekasta kisasta viiskytä pistettä ja seuraavista kakskytäviis ja kakskytä seitsemän. Tytsyllä on kasassa kolmesta kisasta vähän reilu sata pistettä. Säike tosiaankin tykkää tanssia!
Repo on myös tanssahdellut kolmen kisan verran. Sillä on taskussaan 2x 28pistettä ja yksi hylätty (7pistettä).

Tälläinen pelkkää koiratanssia postaus :D No, yrittäkää kestää!

Pennut Suomeen

Tässä on nyt selvitty pentujen Suomeen lähdöstä. Batter tuli perjantai-iltana tänne katsomaan pentuja, että saisi lennättää osan niistä Suomeen lauantaina.

Mike tuli myös katsomaan pentuja. Olivathan he Batterin kanssa törmänneet välillä kisoissa, mutta halusin, että he puhuisivat kunnolla pennusta ja suvusta sekä seurailisivat pentuja siinä samalla.

Itse päätin kadota hoitamaan Bracoa siksi aikaa. Eka harjailin pojan ja sitten päätin, että voisin käydä tekemässä pienen köpöttelylenkin sen kanssa. Heittelin pojalle vain suojat jalkoihin ja suitset päähän ja sitten lähdimme köpöttelemään. Vähän oli kyllä jo pimeää, mutta ei se meitä haitannut ja päätettiin muutenkin köpötellä vähän isommalla tiellä. Vähän ravailtiin ja pieni laukkapyrähdyskin otettiin, mutta siihen se jäi. Hyvä että tälläinen sunnuntairatsastelija pysyi selässä. Ratsastelun ja Bracon hoitamisen jälkeen menin sisälle katsomaan miten keskustelu oli edennyt.

Batter ja Mike väänsi kättä siitä minkä pennun Mike ottaisi. Batter olisi halunnut antaa hänelle välttämättä erittäin lupaavan narttupennun, mutta Mike halusi ehdottomasti käyttölinjaisemman urospennun. Sitten Batter yritti häntä suostutella ottamaan näyttelyihin lupaavamman urospennun. Mikellä meinasi kihahtaa, mutta kohteliaasti hän yritti vielä kertoa olevansa käyttöharrastaja. Oli tainnut Batter ymmärtää väärin Miken Englanti-Ranskan sekoituksen ja Batter oli ehdottomasti myös sitä mieltä, että Miken valitsema urospentu olisi paras vaihtoehto hänelle. Mike lähti illasta ja lupasi hakea pennun viikon päästä.

Lauantaina ihan aamuvarhaisella pakattiin pennut (Hifki, Liina & Liffi) ja Hellu lentoboksiin sekä lähettiin lentokentälle Batterin kanssa. Batter lähti lentoselvityksiin ja minä palasin kotio jossa minua odotti vielä pikkuiset Rine, Guru, Turbo, Tarra & Dera + laumallinen muita.

Samalla voisin hehkutella Zeepon agimenestystä. Alkuun ajattelin, että ei pojasta tule koskaan mitään kisakoiraa ja sitten kahdesta melko lähekkäin olleista kisoista nappasi vKUMA:n. Enää yksi ja siirto kakkosiin.

Aivan huuurrrjia tappajia

Nyt on saatu pennut dna-testattua viikko sitten. Kolme pentua (1u, 2n) on Sällin ja loput viisi (3u, 2n) ovat Kassun. Oikeastaan olen hyvin tyytyväinen pentueitten koko jakaumaana (MUAHAHAHH Batter joutuu etsimään kaikille neljälle kauhu kakaralle kodit!), koska omista pennuistani vain yksi on vailla kotia.

Catacogerin pentujen nimet ovat
u. Catacoger Chafik "Hifki"
u. Catacoger Cliff "Liffi"
u. Catacoger Curt "Guru" jää Ranskaan Mikelle
n. Catacoger Cyrine "Rine"
n. Catacoger Cliona "Liina"

Sitten Terneläiset ovatkin kaikki paitsi omani vailla virallista nimeä.
u. Ternen T... "Turbo" (ehkä Turbot (piikki(kampela)))
n. Ternen T... "Dera" (ehkä Tarder (viivästyä) tai Tartuffe (hurskastella))
n. Ternen Tarte "Tarra" (ent. Tuffe)

Tarran nimi tarkoittaa Suomeksi leivosta. Turbon ja Deran viralliset nimet riippuvat todella paljon siitä kumman Hensu päätyy ottamaan ja siitä, että minkä nimen Hensu sitten valitsee pennulleen. Hän on ollut nyt vähän kahden vaiheilla koska molemmat pennuista ovat niin kauhean lupaavia! Toinen pennuista siis on vapaana, mutta sukupuolesta ei ole vielä varmuutta.

Pennut ovat olleet todellisia riesoja. Toivon, että Terneen ei enää koskaan (EI IKINÄ!) tule näin isoa pentuetta. Tässä porukassa on ollut kyllä aika paljon tekemistä. Otsikko kuvaa pentuja todella hyvin. Vanhuksilla on mennyt totaalisesti hermot näihin huuuuuurrrrjiiiin tappajiin jotka roikkuvat koko ajan korvissa tai hännässä tai sitten narskuttavat jalkoja tai tai tai...

Hellu on kuitenkin ollut pennuilleen aivan ihana äiti. Tytsy hoiti pentunsa aivan itse eikä ensimmäisellä viikolla ollut kenelläkään vieraalla mitään asiaa hänen kultamussukoittensa lähelle. Jos vanhukset ovat myös yrittäneet kertoa jollekin pennuista "NYT LOPPU SITTEN KERSA, hampaat irti!!!" niin Hellu on ollut heti välissä kertomassa vanhukselle "SÄ ET KOSKE SIIHEN tai mä tapan sut!" Rauhallista siis..

Liffi oli alusta asti Batterin suosikki. Hän kävi katsomassa pentuja täällä parikin kertaa ja joka kerta hän paijaili Liffiä. Hän päätti sitten jättää pennun itselleen. C-pentueesta onkin vapanaa vielä yksi uros ja yksi narttu. Toinen uroksista ("Guru") jää tänne Ranskaan Mikelle ja toista nartuista on vähän haaveiltu Sveitsiin.

Tälläistä siis tänne. Osan pennuista pitäisi huomenissa lentää Suomeen.

pentujen tuoksua

Kauhu kahdeksikko on kasvanut aivan huimaa vauhtia! Pojat ovat kutsumanimiltään Hifki, Liffi, Guru ja Turbo ja tytöt sitten Liina, Rine, Tuffe ja Dera. Vielä ei ole mitään käsitystä kumman isän pentuja ovat. Kakaroita on rampannut liuta ihmisiä katsomassa ja alustavasti uroksista on lähdössä kaksi Suomeen ja yksi Ruotsiin ja nartuista yksi olisi jäämässä Mikelle tänne Ranskaan ja kaksi narttua etsiikin sitten ainakin kotia. Hensusta en vielä tiedä onko hän ottamassa uroksen vai nartun eikä tiedolla sillain kiire ole kun pentuja ei ole vielä dna-testattu.

Narttupennuista ehdottomasti Tuffe miellyttää eniten omaa silmääni ja se on luonteeltaan sellainen mitä rakastan. Nyt pitäkää kaikki peukut pystyssä, että tämä tytsy on ainakin Sällin pentuja.

Täällä on kyllä riittänyt enemmän kuin vilskettä. Pennut ovat alkaneet jo tepsuttamaan ja silmätkin ovat jo auenneet.

Kauhu kahdeksikko!

Meillä on nelisen viikkoa asustanut aivan superisoksi kasvanut Hellu joka räjähti eilen.

Hellun astutus onnistui todella hyvin. Minä lensin hakemaan Hensun Sällin mennessäni Suomeen Kassun kanssa. Pojat pärjäsivät hyvin Catacogerin lauman kanssa ja kohtelivat molemmat vuorollaan varsin nätisti Hellua. Kaikki onnistui varsin loistavasti ja jäimme odottelemaan pentujen syntymää. Lentomatka Hensun luokse onnistui hyvin ja kasvattini näyttivät voivan oikein hyvin mitä todella pikaisesti pyörähdin katsomassa. Patea oli todella mahtava nähdä! Hieno poika hänestä on kasvanut. Sälli nautti päästessään tuttuun ja turvalliseen paikkaan. Ei tainnut poika oikein nauttia lentokoneella matkustamisesta..

Hellun synnytys onnistui hyvin vaikka minua vähän kammoksuttikin ajatus Hellun synnytyksestä, koska tyttö oli valtava.. Tyttö sai synnytettyä kaikki pentunsa itse eikä minun tarvinnut avustaa oikeastaan yhtään. Kaikki pennut ovat alkaneet reippaasti imemään ja tuntuvat muutenkni hyvin elinvoimaisilta.
Tämä pentue oli ehdottomasti Ternen suurin pentue! Pentuja syntyi yhteensä kahdeksan. Vielä ei ole mitään tietoa kumman uroksen pentuja on enemmän vai ovatko pelkästään jomman kumman uroksen pentuja. Tytöt ja pojat jakaantuivat täysin tasoilleen, koska molempia sukupuolia edusti neljä.
Yksi tytöistä on jäämässä itselleni ja Hensulle on menossa joku pennuista, jos Sällin pentuja tulee. Batter jättää itselleen yhden uroksen riippumatta isästä, mutta Kassun pennusta hän vähän haaveilee.

Saa nähdä mitä tämän kauhu kahdeksikon kanssa tulee olemaan loppu ajasta, koska Catacogerin nimiin tulevat pennut ja Hellu lähtevät vasta kun pennut ovat riittävän vanhoja ja rokotukset ovat kunnossa. Hui kamala mikä lauma täällä tulee olemaan.. En ole koskaan ollut valvomassa noin isoa pentuetta. Ihan päätä huimaa! Mitä jos niistä yksi hukkuu?

Catacogeriin on tulossa aivan mahtava pentue! Rakastan tätä yhdistelmää. Emänä tulee olemaan Mörkö ja isänä Marin Into. Pennut tulevat olemaan aivan mahtava sekoitus uutta ja vanhaa sukua. Mietinkin tässä kuumeisesti haluaisinko itselleni pennun.. Tarkoitushan minulla oli ottaa jonkun Nuuskuttajan Talven-pentujen pentu ja tässä kyllä olisi todella loistava yhdistelmä siihen..

vPFRAW-10 onnellisesti ohitse

Tämänkin vuoden piirretty Ranskan voittaja saatiin pidettyä kunnialla loppuun! Jee jee! Itse pääsin pitkästä aikaa tuomaroimaan näyttelyihin ja otinkin suosiolla kaksi ryhmää työkseni (FCI10&EFR) joittenka kanssa ei mennyt kovinkaan kauaa (jotain vähän vajaa 2h) ja olin myös tuomaroimassa ryhmäkehät.

Riroma tuomaroi Nancyn ja antoi sille erittäin hyvän (luokkansa (&rotunsa) ainut joten oli myös luokkansa paras). Pate sai EH1:n Nishalta.

Novascoteissa ei ollut mitään ihmeellisiä tuloksia. Tuomarina oli Riroma. Repo sai hyvän ("Ok ensivaikutelma. Pienehkö pää, jonka kuono-osa saisi olla täyteläisempi. Hyvin sijoittuneet silmät ja korvat. Hyvä kaula. Ok ylälinja, alalinja kohoaa liikaa ylös. Häntä on kiinnittynyt liian alas. Liian pitkät jalat, jotka saisivat olla vahvemmat. Turkki saisi olla rodunomaisempi.") ja Bläkkäri erittäin hyvän (voitti luokkansa) sekä vastakkaisen sukupuolen parhaaksi valittiin Judy (PN1 SERT CACIB VSP vPFRAW-10). Dora sai valioluokassa erittäin hyvän. Vähän harmitti kun Doran ilmoitin vähän sillä fiiliksellä, että sieltä tulisi voittajatitteli, mutta Judy sitten vei mikä ei todellakaan ollut huono juttu :)

Kävin myös katsomassa kun Mari esitti uuden tulokkaansa Demon. Poika oli ainakin todella hyvä luonteinen, mutta rakenteessa oli jotain juttuja mitkä tiputtivat laatuarvosanan erittäin hyvään.

Hieno päivä ja keli suosi!

Sairastelua

Onneksi nyt pariin päivään ei ole ollut mitään ihmeellistä, koska tämä koko viikko on mennyt sairastellessa. Tällä kertaa koirat eivät ole ollut kipeänä vain minä itse. Kaikkea on ollut -> kuumetta, flunssa, korvakipua, niistämistä, räkimistä, kurkkukipua, oksennuskakomista.. Ja niin ees päin. Mukana tietysti ollut myös sellainen ääretön väsymys. Nyt olen jo sen verran pirteämpi, että päätin jaksaa laittaa jo aikoja sitten menneen Tanskan voittajan tulokset jossa oli tuomarina jo tutuksi tullut Pihavahti.

PEK Peggy KP & ROP-pentu

JUN Harry H, Beke EH, Kassu EH4, Don ERI3, Eero ERI2, Zeepo H

Ankka EVA, Lellu ERI4, Rollo EH, Duppe ERI3, Kukka PN4 ROP-jun vjDKW-10, Geera, Laura, Hyrrä, Sani & Diiva EH

NUO Äffä & Toni EH, Norppa ERI, Ferrari & Lexa H, Cirxo EH, Luise H, Dusty EH, Mando ERI4,

Säike H, Sexy & Mansikka EH, Ux ERI1, Nefra EH, Mia ERI2, Nala EH

AVO
Olli & Orja H, Bruno, Ola & Urpo EH

Priima H, Pahis EH, Mörkö ERI, Hellu EH, Minni ERI, Kettu & Vieno EH, Denis ERI

VET Miri EH1

KAS
Ternen KASV3 // koirilla Ternen Nerveux, Miulament, Cabotage M ja Laure

Päivä oli hyvä. Fiilistelyä aiheutti erityisesti Lellun ja Donin erinomaiset. AVO-luokassa napsahteli myös kivasti erinomaisia! Hieno päivä.

agikisoja kiitos!

Agikisoja on NIIIIIIN vähän! Harmittaa, mutta itse en jaksa järjestää (pitäs järkkäillä kissapuolella kisoja). Ainahan se on toki hyvä valittaa. Kisoja vois toki olla, mutta onko päivittäjät liian laiskoja? Ainakin marrasputkeen on anottu agia :) Sinne siis (kun se ensin hyväksytään).

Erityisesti mua harmittaa sen takia, että mun agitykit Yeye, Repo ja Zeepo eivät ole päässeet kisakentille. Tai no en mä nyt agitykeistä tiedä, mutta kotona ne menee radalla kuin tuulispäät ja suuremmatkin ammattilaiset. Kisoissa sijotukset ei ookkaan ollut sitten niin miellyttäviä, niissä vähissä kisoissa missä on käyty. Jännityksen piikkiin siis.

Amerikan m-e-n-e-s-t-y-j-ä!

Ranskan voittaja lähestyy päivä päivältä! Enää kolme päivää siihen. Toivottavasti kaikki onnistuu hyvin.

Piipahdimme Amerikan voittajassa jossa ensimmäistä kertaa tuomaroi Mariza. Onhan hän meijjän pivikoja tuokkinut, mutta ei kertaakaan ennen näitä valokuvallisia :) Hienoa saada uuden tuomarin mielipide koirista!

PEK Peggy KP & ROP-pentu

JUN Harry EH, Willy PU2 ROP-jun vjAMW-10, Beke ERI2, Kassu EH4, Don H, Eero & Zeepo EH

Ankka H, Lellu EH, Rollo ERI4, Duppe ERI, Kukka & Geera EH, Laura PN2 VSP-jun vjAMW-10, Hyrrä ERI2, Diiva & Sani EH

NUO
Äffä, Matti, Norppa, Ferrari, Lexa, Cirxo, Luise & Toni EH, Dusty ERI4, Mando EH

Mia & Nala EH, Säike ERI1, Sexy EH, Mansikka ERI2, Ux ERI4, Nefra ERI3

AVO
Olli & Orja EH, Bruno ERI1 PU3, Urpo & Ola EH

Priima, Mörkö, Hellu, Minni, Kettu & Pahis EH, Rosa HYL (kuollut), Vieno PN1 ROP (!!!) SERT CACIB vAMW-10, Denis ERI

VET
n. Dotemirrio Corruzione ERI1 ROP-vet

KAS
Ternen KAS1 KP ROP-kasvattaja (Ternen Laure, Ternen Nerveux, Ternen Herbe, Ternen Mural)

Päivän totaalinen yllättäjä oli Vieno! En yhtään osannut odottaa, että tytsy veisi koko potin kun harvemmin saa edes erinomaisen. Kyllä sitä juhlittiin ja huudettiin kehän laidalla (ja nyt hävettää). Voin vieläkin tuntea sen fiiliksen kun Vieno oli paras narttu-kehässä neljän parhaan joukossa :D Melkein pyörryin kun neiti valittiin ekaksi! Tolloihmiset varmaan katsoivat kaikki, että toi sekosi ihan lopullisesti.. Ei ollut enää mitään väliä vaikka Vieno olisi VSP, kun se kuitenkin voitti KAIKKI nartut! Sit kun neidistä tuli vielä ROP! VAUVAUVAUVAUVAUVAU! Heti piti Hensullekin infota, että kasvattis vähän menesty.

Toinen joka yllätti ihan törkeästi oli Bruno. Yllätyin kun se voitti luokkansa ja vielä enemmän yllätyin kun Bruno sijoitettiin pu-kehässä!

Aivan mahtava päivä! :)

Kiirettä pitää

Päätin tänäkin vuonna järjestää piirretyn Ranskan voittajan. Ilmottautumisia on satanut monia kymmeniä ja tuomareita on pitänyt etsiä. Tänään aloin jo suunnittelemaan (ei varmaan olisi kannattanut aloittaa aikaisemmin...) mitenkä sijoitan kehät pihamaalle. Onneksi tutut ja tuntemattomat ovat luvanneet tulla talkooväeksi rakentelemaan kehiä, leipomaan leipiä yms. ja myymään niitä kojulle. 10 eri romukauppiasta (hihnat, pannat, kipot...) on ottanut yhteyttä ja päädyin ottamaan kolme eri myyjää (yksi hihnoille ja sen sellaisille, yksi luille ja muille koiran ruuille, yksi ihmisten karkeille). Kyllä on taas riittänyt tekemistä. Sivussa on pitänyt sitten vielä treenata koiria ja ilmoittaa omia tappajia kisoihin.

Säiken kanssa olemme alkaneet treenaamaan ihan kunnolla koiratanssia. Ekassa kisassaan (mihinkä ilmoitin sen vain ajatuksella, että käydään koittamassa) kiskaisi täydet 50pistettä. Ei se mikään huono tanssija ole. Koiratanssi onkin ainut laji missä Säike oikeasti syttyy ja haluaa tehdä.

Olen palavasti alkanut harkita, että hankkisin meille Terneen pari rottaa (kolme poikaa). Saa nähdä tuleeko niitä koskaan. Ainakin olen aloittanut jo tutustumaan rottiin.

Nomepuolella on mennyt todella hyvin! Luokkasiirtoja on tullut aivan valtavasti ja uusia valioitakin on saatu juhlia. vFIN KVA tittelin nimensä eteen ovat saaneet Bläkkäri, Hellu ja Räpääjä.
Beke ja Orja ovat yhden VOI1:n päässä vFIN KVA arvosta.

Viron voittajan tulokset

vESTW-10 olikin varsin antoisa ja omalla tavallaan jotenkin yllättävä reissu. Tuomarina oli pitkästä aikaa Jerry.

novascotiannoutaja

PEK Peggy KP & ROP-pentu

JUN Harry EH2, Willy H, Beke H, Kassu EH, Don H, Eero EH4, Zeepo EH

Ankka EVA, Lellu EH, Rollo, Duppe & Kukka ERI, Vega ERI4, Geera & Laura ERI, Hyrrä, Sani & Diiva EH, Pipsa & Jolie EH, Myrkky HYL, Vautsi ROP-jun vjESTW-10 PN2 SERT --> EST MVA!

NUO
Äffä ERI, Toni & Matti EH, Norppa ERI, Ferrari EH, Lexa EVA, Cirxo, Dusty & Luise EH, Mando PU1 SERT CACIB ROP vESTW-10 RYP2, Onni ERI3

Sexy, Mansikka & Ux ERI, Nefra ERI3, Lysti ERI, Nala ERI2, Mia ERI

AVO
Olli ERI1 PU2 SERT, Orja, Bruno, Rabe, Baldo & Urpo EH

Priima ERI, Pahis EH, Mörkö & Hellu ERI, Rosa EVA (kuollut), Minni ERI, Kettu ERI3, Vieno ERI4, Denis EH

KÄY Tango ERI2 PU3, Martti ERI3

VET
Bibe ERI1 ROP-vet

Miri ERI1 VSP-vet

VAL Ola ERI1

KAS
Ternen KAS1 KP ROP-kasvattaja (Ternen Glasé, Ternen Octroi, Ternen Maintenir, Ternen Nerf)

Päivä oli aivan mahtava! Erinomaisia tuli valtavasti ja myös hyvän saaneet saivat arvostelun. Päivästä jäi todella hyvä maku suuhun jonka kruunasi Vautsin vEST MVA ja Mandomiehen RYHMÄSSÄ SIJOITTUMINEN! Vieläpä kakkoseksi.. JEEJEEJEEJEE!

Koiratanssista joskus ehkä valioituva Mando?

S-pennut ovat kasvaneet aivan valtavasti. Enää kaksi viikkoa kun tytöt lähtevät omiin koteihinsa Zellien ja Tanian luokse. Sauli on esitellyt jo taitojaan, poika ottaa mahtavasti katsekontaktia! Ehkä tästä pojasta voisi tulla jotain tokossa.. Tai sitten ei.

Huomasimpa juuri, että seuraavat pentueet (jotka ajoittuvat vielä tälle vuodelle) ovat T- ja U-pentue. Kohtahan meiltä loppuu kirjaimet.. Mitäs sitten? Onko Ternen ura siinä vai jatketaanko uusilla nimillä (vaikka ranskalaisilla etunimillä)? Vai siirtyykö Terne vaan kisaamaan ja antaa koirat sitten jalostukseen muille?

Ensi vuodelle on suunnitteilla pentuja ainakin seuraavista yhdistelmistä
Hero x Vautsi
Capo x Nala
Hensu lupasi kivasti lainata sijoituksessa olevalle Vautsille Heroaan ja Mari lupasi lainata sijoituksessa olevalle Nalalle Capoaan. Vähän lentelen tässä siivellä, kun sijoituspennun omistajat lainaavat myös uroksen nartuille. Kiitos <3 Mandomiehen koiratanssikalenteria. En muistanutkaan, että meillä oli alkuun noin suuria vastoinkäymisiä. Neljästä ensimmäisestä kisasta hylätty :D Ihme, että olen jaksanut jatkaa pojan kanssa kisaamista. Koiratanssiurallaan Mando on käynyt tällä hetkellä kymmenessä kisassa joista KUUDESTA on tullut hylätty, mut sit taas kun poika pärjää, niin se oikeasti pärjää! Ollaan saatu neljästä hyväksytystä 2x 29, 25 ja 14pistettä eli yks tollanen mikä on mennyt alle 20pisteen.
Mando on ilmoitettu kuuteen koiratanssiin. Jos niistä kaikista tulee hylätty, niin voisin suunnitella koiratanssiuran lopettamista Mandon kanssa. En vaan ymmärrä miksi noita hylättyjä tulee tai mikä koiratanssikisoissa on niin paha.. Mandomies rakastaa tanssimista (kotona), mutta koiratanssikisoissa se on jotenkin solmussa. Kaikki muut kisat tykittää menemään, mutta koiratanssi.. Ihan ihme otus.

Päätin samalla päivitellä myös Diivan koiratanssikalenterin. Samalla nauroin omalle tyhmyydelleni. Olen pyörittänyt Mandoa kisoissa ja Diivaa vain muutamassa. Tokassa kisassaan Diiva nappasikin vaatimattomasti 50pistettä.. Miksi siis en ole ilmoitellut Mandon tilalla Diivaa?
Sitten järkeennyin ja huomasin, että kyllä Diivakin niitä hylkyjä on napsinut (tosin vain neljä) ja on ollut useammassa kisassa samaan aikaan kun Mando. Diivalla on 115pistettä ja Mandolla 97pistettä useammasta kisasta. Saa nähdä kumpi valioituu ensin vai nauranko "huippu tanssijoilleni" jotka eivät koskaan saa 250pistettä täyteen.

Meinasin juuri alkaa mollaamaan Lellun tanssitaitoja, mutta sitten laskinkin tytön pisteen. Hups.. Niitähän on kertynyt jo 271! Hienosti on saavutettu uusi koiratanssivalio! Olkaamme siis onnellisia ja toivokaamme, että Diiva ja Mandomies yltävät joskus samaan. Onneksi en ilmoittanut Lellua koiratanssiputkeen nimeltä Blood on the Dance Floor!!.. Olisi voinut ketuttaa, kun olisi ajatellut, että tytön tilalle olisi voinut saada jonkun joka ei ole vielä valioitunut (tai aloittanut edes uraansa).

Islannin vierailu

Syyskuun ensimmäisenä päivänä vierailimme Islannin voittajassa jossa tuomarina toimi Lania.

PEK Peggy KP & ROP-pentu

JUN
Harry EH, Willy vjISW-10 & VSP-jun, Beke ERI3, Kassu, Don & Eero EH, Zeepo EH4

Ankka H, Lellu ERI, Rollo & Duppe ERI, Kukka, Vega, Laura, Hyrrä, Diiva & Geera EH, Pipsa ERI4, Jolie EH, Vautsi PN2 SERT vjISW-10 & ROP-jun --> vIS MVA, Myrkky EVA, Sani EH

NUO Onni ERI2, Äffä EH, Toni H, Matti ERI, Norppa EH, Ferrari EH, Lexa EVA, Cirxo & Luise EH, Dusty ERI, Mando EH

Sexy ERI1 PN4, Mansikka ERI4, Ux, Nefra, Mia & Nala ERI, Lysti ERI3

AVO Rabe & Baldo Eh, Ola ERI4, Olli ERI2, Orja EH, Bruno ERI, Urpo EH

Priima, Pahis & Mörkö EH, Rosa EVA, Minni & Kettu ERI, Vieno & Denis EH

KÄY Tango ERI2 PU2 SERT -> vIS MVA!, Martti ERI3 PU4

VET
Bibe ROP-vet

Miri EH1

KAS
Ternen - KASV1 KP ROP-kasvattaja (Ternen Glasé, Ternen Flamant, Ternen Qui, Ternen Octroi)

Onnea valtavasti Hensulle uusista muotovalioista! Hyvin samalla reissulla kahdesta koirasta Islannin muotovaliot. (: Hyvin tuli erinomaisia ja tyytyväisiä ollaan.

Ruotsin tuliaisia

Uusia voittajanäyttelyitä on tullut kuin sieniä sateella eikä vanhojen tuloksia ole keretty vielä edes kertomaan. Elokuussa olimme Ruotsin voittajassa jossa tuomarina oli Veera S.

PEK Peggy KP & ROP-pentu

JUN
Harry, Don & Beke H, Willy EH, Kassu EH4, Eero EH4, Zeepo H

Ankka T, Lellu H, Rollo, Duppe & Kukka EH, Dina H, Vega & Geera EH, Ishu T, Nella H, Laura ERI2 & PN4, Hyrrä EH, Diiva H, Pipsa & Vautsi EH, Jolie HYL, Myrkky EVA, Sani ERI4

NUO
Äffä & Matti EH, Toni H, Norppa ERI, Ferrari & Lexa H, Cirxo ERI, Luise HYL, Dusty EH, Onni EH, Mando ERI1, PU2 & SERT

Sexy ERI3, Mansikka EH, Ux ERI2, Nefra H, Mia EH, Nala ERI4, Lysti H

AVO
Ola EH, Digi ERI4, Orja EH, Bruno & Urpo H, Rabe EH, Baldo H

Priima & Pahis H, Mörkö ERI, Hellu EH, Rosa EVA (kuollut), Minni H, Kettu ERI4, Vieno EH, Denis H, Raka H

KÄY
Tango EH3, Martti PU1, SERT, ROP, CACIB & vSWEW-10 -> vSWE MVA

VET
Bibe ROP-vet

Miri EH1

KAS
Ternen - KAS2, KP (Flamant, Hurler, Laure, Nerveux)

Martin Ruotsista valioituminen teki päivästä aivan mahtavan! Myös Mandon eka SERT oli juhlistamisen arvoinen ja käytiinkin vähän isommalla porukalla ravintolassa syömässä Ruotsalaista ruokaa. Juttu luisti ja arvata saattaa mistä tolleristit puhuivat, no tollereista tietenkin! Tulevia pentusuunnitelmia puitiin lävitse ja mietittiin tulevia näyttelyitä. Hienoa oli.

Hensulle onnea Martin menestyksestä!

La Prunella Des Yeux - Silmäterä

Ainahan sitä sanotaan, että aurinko paistaa risukasaankin. Kuukauden päivät olen käynyt agittamassa Yeyen kanssa. Se on mitä mahtavin agikoira ja sellaista juuri hainkin, mutta koska kaikilla asioilla on kääntöpuoli, niin oma aikani ei riitä pentujen ja tulokkaiden kanssa Yeyen treenaamiseen. Se kun oikeasti tarvitsee aktiiviteettiä enemmän mitä monet muut koirani ja paljon enemmän aivotyöskentelyä.

Yeye asusti siis meillä lähes kuukauden jonka jälkeen muutti Larsin luo. Lars kävi ihastelemassa ihastelemassa samalla myös S-pentuja joista hänen oli vähän niinkuin tarkoitus ottaa uros, mutta mukaan lähtikin Yeye sijoitukseen.
Yeyen tulevaisuus on agia, agia, agia. Siinä sivussa sitten jotain nenätyöskentelyä mejän parissa ja noutoja nomessa.

S-pennut syntyivät eilen. Pentueeseen syntyi kaksi narttua ja yksi uros. Pentueen ainut uros, joka tuntee nimen Sauli, jäi kasvamaan kotio.

Good boy and goodbye

Meillä on täällä tapahtunut kauheuksia (taas). Ensimmäinen suvullinen tolleriurokseni Willy vietti monta päivää teho-osastolla..

Lähdettiin vähän vieraampaan maastoon köpöttelemään 26.9. eli viime kuun puolella. Tollot nauttivat vapaudesta ja uusista maisemista, vauhtiakin oli enemmän kuin riittävästi. Kivien päältä hyppivät alas ja puskat rämisivät.

Sitten alkaa kuulumaan korvia riipaiseva kiljunta. Ensimmäiset ajatukset olivat "Kuka, mikä, missä?" Kauhealla juoksulla sitten huudon suuntaan.. Eräältä kiveltä katsahdin alas ja siinä Willy tönöttää metalliputken kanssa. Metalliputki oli mennyt ikävästi lävitse oikean puoleisesta kainalosta ja tullut ulos vähän ylempää. Ihmettelin siinä vaiheessa jo, että poika ei ollut kuollut..

Kännykässä ei kenttää yhtään enkä uskaltanut siirtää Willyä. Olin ihan shokissa "mitä mä teen?" ja yritin vaan saada itseni rauhalliseksi. Aloin sitten puhumaan Willylle rauhoittavasti jota sattui aivan varmasti tosi törkeesti ja kun vielä vähän yritti rimpuilla. Willy onneksi rauhoittui ja kiipesin läheisen puun päälle soittamaan eläinlääkärille mitä teen. Ne ohjeisti mua siirtämään Willyn mahdollisimman vähällä liikuttamisella autolle (onnistuu varmasti keskellä metsää... ja ilman muita ihmisiä) ja suoraan eläinlääkäriin.
Sain Willyn (& sen s**tanan putken) jollain ihmeen kaupalla autoon ja mielestäni melkein jopa niin vähällä liikuttamisella kuin mahdollista. Willy pääsi matkustamaan etupenkille kun muut pölkyt riehuivat takatilassa. Onneksi eräs tuttuni suostui matkalta ottamaan muut tollot mukanaan meille, että sain rauhassa jatkaa matkaa Willyn kanssa eläinlääkäriin.

Eläinlääkärissä Willy otettiin heti vastaan, se haettiin paareilla autolta. Pojasta näki jo, että kaikki ei ollut ihan hyvin.. Willy vain makasi ja tuijotti tyhjyyteen. Hengitti hyvin epätasaisesti. Eläinlääkärit veivät Willyn heti leikattavaksi ja samalla laitettiin poika tiputukseen. He aloittivat putken irrottamisen joka ei olekaan niin yksinkertaista (saattaa aiheuttaa pahoja verenvuotoja ja lisävahinkoa yms.).

Putken poiston jälkeen sain kuulla, että putken poistaminen oli aiheuttanut todella pahan verenvuodon joka kuitenkin saatiin tyrehdetettyä, mutta verenhukka oli suuri. Pari kylkiluuta oli murtunut ja niskassa oli jotain häikkää. Veriarvot olivat koholla ja pelättiin verenmyrkytystä.

Verenmyrkytyshän sitten tuli / oli. Willyä hoidettiin siis myös senkin takia, vaikka putkestakin oli koitunut pahat vahingot. Lääkkeitä poikaan tuupattiin enemmän kuin ihan helvetisti. Paranemisennuste oli kuitenkin hyvä.

3.10. Willy romahti uudestaan. Suoraan sanottuna kaikki oli päin p*rsettä, veriarvot, haava oli tulehtunut ja sitä rataa. Eläinlääkäri kuitenkin sanoi minulle "Vielä on toivoa!" Katsoin eläinlääkäriä hetken tokaisten "Sä vain yrität piristää. Kuinka suuret toiveet oikeasti on?" Ell hetken katseli minua ja hiljaa kuiskasi "Mahdollisuudet selvitä on ehkä 30prosenttia". Itkin mielessäni, sydämeni vuoti verta ja sanoin elämäni vaikeimmat sanat "Lopetetaan Willy ettei sen tarvitse kärsiä enempää.."

Sain hyvästellä Willyn. Viimeisen kerran sain halata sitä ja tuntea pojan lämmön. Ell kysyi "Oletko valmis?" johon olisin halunnut vastata, että tälläisessä ei koskaan voi olla valmis. Nyökkäsin hiljaa kyynelten valuessa poskea pitkin, en halunnut päästää irti Willystä vielä, mutta kun pakko.. Sain irrottaa poikani letkuista ja muista härveleistä jotka käytännössä antoivat sille elämän. Ell kuitenkin (varmasti vain) oloani helpottaakseen pisti lopetuspiikin. Siinä jouduin taas vierestä katsomaan kuinka entinen nuori hurjani vaipui ikiuneen.

Sain taas soitella tuhkausfirmalle, tyyliin "Hei minä täällä taas..." He pahoittelivat tapahtunutta ja kertoivat, että saisin seuraavana päivänä tuoda Willyn sinne. Yön Willy joutui viettämään viileässä autotallissa... Vein pojan tuhkausfirmalle ja tänään sain hakea tuhkat pois. Nyt Willyn tuhkat on ripoteltu järven rannalle. Siellä se saa juosta ikuisesti ja nauttia uimisesta. Willyn parhaan kaverin Aten tuhkat on ripoteltu myös samalle rannalle.

Willy oli yksi rakkaimmista tollereistani, toinen tolleriurokseni ja ensimmäinen suvullinen urokseni. Sen pois meno tuntui aivan äärettömän pahalle. Willy kuitenkin jätti jälkeensä yhden pentueellisen (u & n). Saa nähdä tuleeko näistä pennuista joku jättämään joskus jälkeläisiä. Luonteeltaan Willy oli mitä mahtavin. Todella kiltti ja ihmisrakas eikä purissut vieraillekaan uroksille. Todellinen lahja kasvattajalle, koska omisti myös hyvän ulkonäön.

Willy saavutti paljon, josta todisteena on sen pitkä tittelirivi BH Hk3 vFIN KVA NOU1 vFIN KVA vFIN JVA vjGBRW-07 vJMV-07 vjSWEW-08 vJMV-08 vjBELW-08 vjDKW-08 vjFRAW-10 jossa on muutamia junnuvoittajatitteleitä. Poika kuitenkin saavutti pk-hausta ja nomesta vFIN KVA arvon. Nenäkään ei ollut mikään huono jonka todistaa vFIN JVA arvo. Hieno koira muuten, mutta suvussa esiintyi hitusen sukusiitosta ja yleisiä koiria. Muuten Willy olisi ollut kultakoru jalostukselle.

Ehkä tästä kaipuusta pääsee vielä joskus.. Willy oli kuitenkin vasta reilu yhdeksän vuotias. Sillä olisi ollut edessä vielä monta onnellista vuotta.

Ranskalaisittain

Jos nyt alettas käymään läpi näitä voittajanäyttelyitten tuloksia. Onhan niistä jo aikaa, mutta parempi myöhään kun ei milloinkaan. Voisin aloittaa vaikka Ranskan voittajanäyttelyllä jossa oli tuomarina Pihavahti joka antoi sanalliset kaikille hyvän tai huonomman saaneille. Mukavasti porukkaa vieraili näyttelyn yhteydessä meilläkin! :) Kiitos kovasti käynnistä!

PEK Peggy ROP-pentu & KP

JUN Harry H, Willy VSP-jun & vjFRAW-10, Beke, EH, Kassu ERI3, Don H, Eero EH

Pipsa EH, Vautsi ROP-jun & vjFRAW-10 PN3, Jolie H, Myrkky EVA, Sani H, Ankka EVA, Lellu & Rollo EH, Duppe ERI, Kukka & Dina EH, Vega H, Geera ERI4, Ishu, Nella, Laura & Hyrrä H, Diiva T

NUO Onni ERI4, Äffä, Toni & Matti EH, Norppa ERI, Ferrari H, Lexa EVA, Cirxo EH, Luise H, Dusty & Mando EH

Nala EH, Sexy EH2, Mansikka EH, Ux EH3, Nefra EH4, Mia ERI1

AVO Rabe EVA, Baldo & Ola EH, Digi EVA, Orja H, Bruno ERI, Urpo EH

Priima H, Pahis, Mörkö, Hellu, Minni, Vieno & Kettu EH, Denis ERI, Raka EH

KÄY Tango PU1 VSP SERT CACIB vFRAW-10, Martti ERI2

VET Bibe ROP-vet BIS4-veteraani!!

Miri EH1

KAS
Ternen KAS3 "Melko tasaisesti niitä H ja EH koiria, mutta ERIn saaneitakin löyty." (mukana Ternen Glase, Biberon, Olibrius ja Miaulement)

Olin yhteyksissä myöhemmin tuomariin, koska mua jäi häiritsemään kovasti tuo kommentti, koska kasvattajaluokassahan arvostellaan vaan neljä koiraa. Sainkin sitten selityksen ja kummasti kommentti "Ja kun katsoo kasvattajasi kokonaisuudessa, aika moni on enemmän käyttölinjaisempia kuin näyttely. Tosin monet saivat Hoota siitä syystä, että olivat liian femiinisiä tai liian raskaita. Mitä katsoin, niin ainutkaan sinun kasvatti ei ollut liian liioiteltu." piristi mieltä eikä enää yhtään mietityttänyt toi aikaisempi kommentti.

Päivä oli todella hauska ja Willyn menestys yllätti! Hienosti sijoittui myös ROP tollo RYP4:ksi.
Päivän ehdoton ylpeyden aihe oli Biben sijoitus BIS4-veteraaniksi.

Shamppanjaa!

Täällä juhlistetaan shampanjan kanssa taas uutta käyttövaliota! Meillä harvemmin nykyään kisataan pk:ssa joten tämäkin valio tuli nomen puolelta. Tänään tulikin sitten heiteltyä taas useampi valioanomus menemään, että saadaan vFIN KVA titteleistä virallisia.

Tästä uusimmasta valion arvosta teki hienon se, että kyseessä oli oma kasvattini Olli. Ensimmäinen kasvattini jonka olen itse alusta asti kouluttanut NOME:ssa ja joka on yltänyt valioksi!

Sit mainostelen mun tulevaa flyballvaliota tai siis eihän se vielä ole allekirjoitettu, että pojasta vFBV tulee, mutta odotukset on suuret :D Onhan pojalla jo kuitenkin 20pistettä. Mandomieshän se jolle odottelen suuria! Eikä muuten ole ainut laji missä on odotukset enemmän kuin todella korkealla. Oottelisin muuten pojasta suurta tokovaliota, mutta noi tokokokeet ei oo mennyt ihan hanskaan joten ajattelin pistää tavoitteeksi viimeistään 2015 agilityvalioitumisen. Pitäähän tavoitteet asettaat riittävän kauvaksi, että ne on oikeasti mahdollista joskus saada täytettyä. Onhan Mandomiehellä jo yksi vKUMA.

Säike & Repo

R-pennut syntyivät jo. Pentuemäärä oli kaksi urosta ja narttu. Pennut ovat muuttaneet omiin koteihinsa ja aloittaneet kisauraakin vähän. Pennuista jäi yksi pitkäjalka kotio kasvamaan. Poika tuntee nimen Repo.

Säike muutti meille myös samaan aikaan Nuuskuttajasta. Tyttö on päivän vanhempi kuin Repo. Parivaljakko on painattanut menemään kuin viimeistä päivää ja kaikki mikä on ollut alle metrin korkeudessa on tippunut maahan.

Säiken syntymistä olen odottanut jo pisemmän aikaa. Vanhemmat miellyttävät suuresti minua ja Aidan syntyessä olin jo päättänyt, että haluan Aidan pennun, jos tytöstä kasvaa hyvä koira ja niinhän siitä kasvoikin.

Ainut mikä minua on jännittänyt Säiken kanssa, niin se, että se on ensimmäinen narttuni Nuuskuttajasta. Onhan minulla jo kolme koiraa Nuuskuttajasta, mutta ne ovat kaikki olleet uroksia.. Saa nähdä onko tälläinen Nuuskis tyttö haastavampi kuin Nuuskis uros :D

treenailua

Lellu on puolessa välissä kantoaikaansa. Vielä saman verran ja pentujen pitäisi syntyä. Käytiin tänään eläinlääkärissä ultrassa ja ultan mukaan pentuja olisi tulossa vain kaksi. Jos näin käy, niin itselleni ei pentua sitten jää. Toivotaan siis parasta, että pentuja tulee vähän enemmän kuin kaksi (: Olen kyllä hyvin onnellinen, jos pentumäärä pysyy vain kolmessa, koska kolmelle pennulle on jo koti.

Mike & Ruu päättivät tulla käymään meijjän agireeneissä. Meijjän yksityinen valmentaja Reim otti mielellään välillä vähän isomman porukan kuin pelkästään Elisian & Zeepon. Itsekin päätin roudautua paikalle (jep, ihan omalle agikentälle jaksoin mennä :D) Cirxon kanssa.

Lämmittelynä kävimme juoksemassa "ihan pienen" (2km) hölkkälenkin ja olin jo ihan kuoleman partaalla, ei toi juokseminen ole ihan omin harrastus. Sit otettiin muutamia helppoja hyppyjä vähän lämmittelyksi. Jokaiselle jaettiin oma pieni radan pätkä (n. 3estettä) mitä piti mennä alkuun ja kaikki kiersivät 5 erilaista ratapätkää. Kaikilla näytti menevän hyvin ja Reim kävi aina välillä neuvomassa mitä kannattaisi tehdä toisin.

Sitten tehtiin yksi pisempi rata jonka aloittivat Mike & Ruu. Pari kertaa Ruu kävi haistelemassa kauempana ja pari rimaakin tippui, mutta sitten iski joku agipiikki ja alkoi menemään todella hyvin! Käännökset olivat todella hyviä ja kaukaakin ohjaaminen onnistui todella hyvin. Mike ja Ruu siirtyivät loppu ajaksi sivummalle treenailemaan lyhyempiä ratapätkiä joten Zeepo sai vähän häiriötä agittamiseensa.

Elisia ja Zeepo toimivat alusta asti hienosti. Zeepo päästeli ihan täysillä menemään ja käännökset menivät todella hyvin & tiukasti. Tässä pojassa on kyllä tyyliä agikentällä! Ainut vain, että kisatilanteet tuntuvat Zeepoa stressaavan.. Se jännittää aivan törkeästi kaikissa kisoissa. Taidamme alkaa kiertämään erilaisissa epävirallisissa tapahtumissa jos jännitys vaikka vähän lieventyisi.

Viimeisinä mentiin Cirxon kanssa vähän agittamaan. Cirxo vain painatti menemään ja pienestäkin liikkeestä ampaisi aina oikealle esteelle. Poika on joku niin mahtava agikaveri! Musta tuntuu, että Cirxo elää agille.

Lopuksi kaikki menivät muutaman esteen ja siitä käytiin sellainen pieni hölkkäkävelylenkki metsässä jossa oli mukana myös Ferrari, Nancy ja Nella. Nella oli vähän sitä mieltä, että Ruu on aivan liian tungetteleva ja vähän ärähti pojalle, että nyt jäitä munille. Nancy jolkotteli yksikseen jossainn ojan pohjilla ja oli loppujen lopuksi niin mudassa, että päätin pestä sen.

Päivä oli todella mukava ja rauhallinen! Oli hienoa nähdä, että Mikellä ja Ruulla menee hyvin.

kisatuloksia ja uusia valioita

Käytiin tokottamassa vNNY:n tokokokeessa. Päivä oli hyvin antoisa ja paljon ykkösiä rapisi. Tuomarina oli Marsi.

Romeo LKV, Piiku, Diiva (TK1), Una & Mando ALO1
Raka ALO3

Narkki AVO1
Äffä AVO3

Vilho LKV (TK2), Tango & Nella (TK2) VOI1
Nala VOI2
Lissu VOI3

Ferrari LKV & EVL1 --> vFIN TVA
Kassu & Denis EVL2
Pipsa & Lellu EVL0 Vautsi HYL

Onnittelut Hensulle & Marille Aidan KVA arvosta!

Käytiin myös kokeilemassa onnea vNNY:n nomekokeessa. Tuomarina toimi tässäkin Marsi.

Piiku & Zeepo NOU1

Lysti, Dusty & Don (--> AVO) ALO1
Nefra ALO2
Matti & Romeo ALO3
Raka, Cirxo & Denis ALO0

Fiona & Lellu AVO1
Una & Mando AVO2
Priima AVO0

Olli, Martti & Tango VOI1
Sani & Bläkkäri VOI3
Beke VOI0

Uusia valioita on ropissut enkä kaikista ole edes kerinnyt infota.

Uusi KVA!
Willystä saatiin vihdosta viimein virallinen KVA nomesta. Siltä puuttui (oli kadonnut) yksi ALO1:n niin käytiin se suorittelemassa uudestaan ja VOI-luokasta vika VOI1:n on tullut 05.08.

Uudet TVA:t!
Ishun pitkä tokoura päättyi 02.09. kun tyttö saavutti TVA arvon. Olen niin ylpeä tytöstä!

Päivää myöhemmin myös Dina saavutti TVA arvon. Dinankin ura on ollut pitkä ja varsin värikäs, mutta kyllähän sitä kaikista koirista valion saa kun vaan riittävän kauan jaksaa kisata!

Ja niinkuin yllä näkyi, niin myös Ferrari saavutti TVA arvon. Tuon ura nyt ei ole ollut mitenkään pitkä, se kesti 2päivää ylitse vuoden.

Ternen Biberon F

Kun yhden suru-uutisen saa julkaistua, niin toinen tulee heti perään.. :(

Sain eilen Hensulta viestin, että Bibe on nukkunut pois. Bibe oli vain nukkunut pois 13vuotiaana Hensun luona kotona, syytä ei kuitenkaan tiedetä (epäilisin vanhuutta) eikä sitä lähdetä selvittämäänkään. Onneksi poika sai elää pitkän ja hyvän elämän!

Voimia kovasti Hensu.

Bibehän oli Ternen B-pentueen ainut uros ja kasvoikin varsin hienoksi pojaksi. Biben suurin näyttelysaavutus taisi olla BIS4-veteraani Ranskan voittajassa (2010) eikä poika ollut mikään huono käyttöpuolellakaan (BH TK1 vFIN JVA).

Bibe jätti yhden pentueellisen valloittamaan maailmaa. Ternen Q-pentueeseen syntyi kolme pentua joista kaksi oli uroksia ja yksi narttu. Nämä pennut ovat aloittaneet jo varsin lupaavasti kisaamisen.

Jotta elämä ei olisi pelkkää synkistelyä, niin pitäähän sitä ilmoittaa, että Lellun astutus onnistui täydellisesti. Pentujen isänä toimii Don. Tämä on Ternen ensimmäinen pentue jossa vanhemmat ovat molemmat omiani. Pentue on myös ensimmäinen Ternen aikana missä vanhemmat on suunattu käyttöön ja vanhemmat ovat kevyt rakenteisia ja suht. pitkä jalkaisia. Yksi pentu on vielä alustavasti varattavissa, mutta tämä pentu menee kuitenkin vain sijoitukseen. Kolmelle pennulle (joista yksi jää kotiin) on löydetty todella hyvät ja lupaavat kodit Jennan ja Marsin luota.

Avec Amour

Sain 04.09. Marionilta viestin, että Vega on kuollut.

"Traurige nachrichten :'(
Vega 11.11.2008 - 01.09.2010
Vermisse sie so sehr!"

Voimia Marion!
Kaipaan itsekin Vegaa kovasti! Tyttö oli mitä ihanin. Vegan ihana käytös on se mitä erityisesti kaipaan. Onneksi Vegan pennut ovat perineet hyvin paljon äidiltään.

Valitettavan monta koiraa menehtynyt tänä vuonna..

Näyttelyreissu

Oltiin Rockhead Toller'sin avajaisnäyttelyssä Suomen maalla. Tuomarina toimi pitkästä aikaa Hubble joka on lupautunut tuomaroimaan myös tolloputken tolloerkkarin (jälkeläisluokkia innolla odottaen).

Päivähän alkoi tuttuun tapaan turhuuksia jauhaen tolleriväen kanssa. Porukka yritti viimeiset pölyt harjailla koiristaan pois ja vielä yritettiin muistuttaa jokainen omalle tollolleen miten siellä näyttelykehässä pitää olla, seistä ja näyttää hampaat. Ai niin ja parhaat myös muistivat juoksuttaa koiraansa (minä en :D) ja katsoa miten se juoksee.

Ensimmäiseksi pääsi jo melkein kehäkonkariksi laskettava Peggy kehään. Peggyhän näytti miten kehäkonkarin pitää käyttäytyä, rauhallisesti ja muutenkin hillitysti. No se siitä hillitystä, kun tuomari tuli luokse. Peggy oli sitä mieltä, että pusutetaampa tuo täti tuosta. Hubble kuitenkin arvosti Peggyn ihanan reipasta luonnetta ja tuloksena oli KP & ROP-pentu. Ehkä meistä voisi tulla "vuoden näyttelytolleripentu -10" vai mikä lie onkaan.

Junnukehä alkoikin sitten Ishun pennulla Everstillä. Eversti poika sai hienosti erittäin hyvän. Ishu kannusti kotona poikaansa, eihän sitä kokeneet hyvän saajat aina jaksa näyttelyitä kiertää.. Everstin jälkeen oli joku muu koira ja sitten pääsi Harry kehään. Poika vähän katseli "PLÄÄH! TAAS KEHÄSSÄ!" Taitaa Harryn näyttelyura jäädä lyhyeksi, kun kiinnostus on aina niin huipussaan. Tuomarista Harry oli erittäin hyvän arvoinen ja hymyilin onnellisesti ja Harry hyppäsi syliin! Se oli kuitenkin erittäin hyvä & Harry. Jotain niin hienoa! Vähän odottelin, että hyvä sieltä olisi tullut.
Harryn jälkeen kehään pääsi Willy. Liikkui hyvin ja käyttäytyi hyvin, tuloksena erittäin hyvä. Seuraavaksi kehään mennä viipelsi Beke jonka pitäisi tietää kehäkäyttäytymisestä edes jotain.. Kas kummaa, kun poikaa ei kiinnostanutkaan liikkua yhtään ja seisominen oli hankalaa. Tuomarin suunnalta tuli kommentti "Lisää treeniä" tai parempi päivä :D Tuloksena kuitenkin erittäin hyvä.
Suureksi yllätyksekseni Kassu oli porukan ainut joka sai hyvän! Melkein järkytyin. Ei se siis mua haitannut, että Kassu sai hyvän, mutta se, että kukaan muu ei sitä saanut, kun Donkin kävi esiintymässä ja sai erittäin hyvän. Aika ihme, että se oli juuri Kassu eikä esimerkiksi Don. Eero kävi myös lahnailemassa pari kierrosta juosten. Ai mekö muka käyty useampi näyttely, kun Eero päätti olla vielä aivan pieni pentuluokkalainen ja vähän repiä hihnaa.. No ei se mitään, erittäin hyvä silti.

Sitten aloin laskemaan erittäin hyvän saaneita. Ei juma.. Riittääkö mulla esittäjät? No onneksi mukaan oli lähtenyt (samalla myös tutustumaan Suomeen) Ferrarin omistaja Elisia ja aktiiviset koiranlenkittäjäni Jenny & Pedro. Tosin kaikkia kolmea jännitti aivan kamalasti, koska olin luvannut, että saisivat autella kehissä ja esittää NUO-luokan koiria, ne kun olivat kaikista "varmimmat" näyttelykoirani ja AVO-luokkalaiset oli sellasia suht. helppoja.
pasa otti Harryn, Batter Willyn, Elisia Beken, Jenny Donin ja itselleni jätin kakaramaisella käytöksellä varustetun Eeron.
Minua ei kauheammin yllättänyt, kun useamman ROP- & VSP-jun paikan pokannut Tonttu oli erinomaisista se paras. Toiseksi tuli jo kuolleen Amyni veli Ami. Varsin komea herra oli pojasta tullut. Kolmanneksi valittiin Willy ja neljänneksi pääsi Beke.
1 Tonttu, 2 Ami, 3 Willy, 4 Beke.

Nuoret avasi Marin Into erittäin hyvällä. Useamman uroksen ajan Elisia, Jenny & Pedro jännittivät aivan valtavasti. Olin luvannut Elisialle Norpan, Jennylle Äffän ja Pedrolle Tonin. Sanoin heille aivan suoraan, että ei pidä pettyä vaikka sieltä tulisi tyydyttävä, koska kaikki koirani ovat sellaisia, että niistä ei tiedä oikein mitä ne saavat.
Jenny suuntasi "ensimmäisenä" Äffän kanssa kehään. Hänestä näki, että jännitti aivan hirveästi, mutta onneksi tuomari oli ymmärtäväinen ja neuvoi. Kuulin kuitenkin kun tuomari valoi tyttöön lisää itseluottamusta sanoin "Esitit hyvin ensi kertalaiseksi. Koira liikkui ja seisoi hyvin ja osasit asiasi." Tuloksena erittäin hyvä (mitä vähän odotinkin Äffän tuntien).
Sitten kehään pääsi Pedro. Hänestäkin näki aivan selvästi, että jännitti aivan törkeästi ja Toni myös aisti sitä. Toni kuitenkin käyttäytyi itsevarmasti ja oli muutenkin oma reipas itsensä. Sieltä napsahti hyvä (mikä ei tämäkään ihmetyttänyt).
Matti & Marion pääsivät seuraavaksi kehään. Tottuneesti Matti kiersi kehän ja sai erittäin hyvän. Liikkui hyvin ja oli muutenkin hyvä käytöksinen.
Matin kehän ajan Elisia oli juoksutellut Norppaa ees taas ja seisottanutkin pari kertaa. Hampaatkin katsottiin ja hyvin näytti. Siitä vain sitten kehään. Norppa esiintyi hyvin Elisian esittämänä, liikkui hyvin ja käyttäytyi vielä paremmin. Hampaitten näyttämisen kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Tuloksena erittäin hyvä.

Kun ensi kertalaiset näyttelyesittäjäni & Marion olivat päässeet esittämään, aloin juoksuttamaan loppuja nuorten luokan koiriani. Ferrari liikkui hyvin, mutta kehässä ei meinannut seistä (istuminen kun on paljon kivempaa). Tuloksena erittäin hyvä. Ferrarin jälkeen kehään meni Batter & Lexa. Näyttelyt ei ole koskaan ollut erityisemmin Lexan juttu, mutta kyllä poika silti kunniakkaasti päivän aina kärsii. Lexa esiintyi normaaliin tapaansa mahdollisimman paljon hihnassa roikkuen, mutta liikkeet olivat kuitenkin hyvät. Hampaat näytti hyvin, mutta seisominen ei luonnistunut alkuunkaan. Joku kuitenkin pojassa viehätti ja tuloksena erittäin hyvä!
Agikoirani Cirxo saikin tuttuun tapaansa erittäin hyvän. Käytös kehässä oli hyvin hallittua ja rauhallista joka näkyi myös lähes laiskaksi sanottavissa liikkeissä. Cirxon jälkeen kehään meni meijjän värivirhe Luise joka sai hyvän. Väristä tuli sanomista, mutta oikeastaan kaikki muut kelpasi tuomarille.
Marion ja Dusty pääsivät kehään meidän jälkeen. Esiintyminen oli hyvää, samoin myös käytös. Tuloksena erittäin hyvä.
Dustyn jälkeen kehään pääsi meidän kokemattomin & ensimmäisessä näyttelyssään oleva pikku Mandomies. Ihannoin pojan käytöstä joka oli tyynen rauhallinen koko päivän, liikkeet olivat hyvät ja tuomarin otti vastaan täysin liikkumatta, mutta silti ystävällisesti (häntä heilui). Käytöksestä tulikin kehuja ja tuloksena erittäin hyvä.
Kauhea kiire etsiä esittäjiä koirille. Elisia sai Norpan, Jenny Äffän ja Pedro Marionin Matin. Itse otin Ferrarin, Batter Lexan, pasa Cirxon, Marion Dustyn ja Mandon tyrkkäsin eräälle Mialle joka on handlannut paljon eri rotuisia koiria Suomessa.
Luokassa oli kolme erinomaista jotka asetettiin ykköseksi (Iivin Tomppa), kakkoseksi (Zellien Capo) ja kolmoseksi (Iivin Sverre). Tuntui tyhmältä olla useamman (oman) erittäin hyvän kanssa kehässä.. Valinta ei näyttänyt olevan vaikea, vaan neljänneksi sijoittui Mando.
1 Tomppa, 2 Capo, 3 Sverre, 4 Mando

Avoimenluokan urokset aloitti Marin Mauno (= Mandon veli). Tuloksena oli erittäin hyvä niinkuin Mando veljellekin. Maunon jälkeen oli kolme urosta joitten aikana jaoinkin Elisialle Ollin, Pedrolle Brunon ja Jennylle Urpon. Naureskelin kehän laidalla "Varmaan ensimmäinen kerta elämäni aikana, kun en ole jossain luokassa esittämässä."

Kaikki kolme esittivät koirat oikein hyvin ja koirat osasivat jopa käyttäytyä, ihan kaikki kolme! Paitsi Olli nyt vähän mulkoili tuomaria, että älä sää tuu yhtään lähemmäksi, mutta oli kuitenkin sitten kunnolla. Kaikki kolme saivat tulokseksi erittäin hyvän. Batter myös kävi esittämässä Orjan. Herran kehäkäytös oli mitä oli ja seisominen oli vähän hankalaa.. Tuloksena hyvä.

Sitten kerättiin taas ERIn ja EHn saaneet kehään ja koiria alettiin juoksuttamaan. Ensimmäiseksi pääsi Tainan erinomaisen saanut Demi, toiseksi Mirzun erinomaisen saanut Topi, kolmanneksi ja neljänneksi päätyivät erittäin hyvän saaneet Marionin Aco & Svartin Kuje.
1 Demi, 2 Topi, 3 Aco, 4 Kuje

Käyttöluokassa omista koiristani ei ollut ketään, mutta valioissapa oli. Pääsin sitten itse juoksemaan yksikseni Olan kanssa joka sai tulokseksi erittäin hyvän ja ainoana koirana voitti luokkansa.

Sitten olikin PU-kehän aika. Kaikki erinomaisen saaneet kerättiin kehään ja alkoi hirvittävä juoksutus. Itse katselin vain kehän laidalta, kun omia koiria ei mennyt yhtäkään PU-kehään.
PU1 Demi, PU2 Tomppa, PU3 Nipsu, PU4 Tonttu

Sen jälkeen alkoikin narttujen kehät. Junnut avasi hyvin erittäin hyvällä Marin Kiia (= Priiman sisko). Heti perään Mari meni kehään Sanin kanssa. Tuloksena myös erittäin hyvä.

pasa meni kehään Ankan kanssa aikalailla mielessään vain ajatus "sieltä tulee kuitenkin H tai huonompi.." pasa ei ollut yhtään väärässä. Ankan kehäkäytös oli aika kamalaa katsottavaa (seisominen ei onnistunut, mutta hampaat näytti hyvin) eikä se nyt muutenkaan ole mitään kuningatar ainesta. Tuloksena T.
Lellu päätti näyttää, että hänhän osaa käyttäytyä kehässä ja esiintyi todella hyvin! En varmaan koskaan ole nähnyt Lellun esiintyvän niin hyvin.. Se oli aivan loistava. Tuloksena erittäin hyvä.
Pedro otti esitettäväkseen Rollon ja suuntasi kohti kehää. Rollo esiintyi erittäin hyvin ja käyttäytyi hyvin. Tuloksena sitten erittäin hyvä.
Jennylle annoin esitettäväksi Dupen. Heillä meni hyvin. Yhteistyö pelasi loistavasti eikä Duppe laittanut mitään showta pystyyn. Tuloksena erinomainen!
Kukka joutui kehään minun kanssa, koska se on aika usein todella haastava esitettävä. Tyttö saattaa laittaa vaikka minkälaisen esityksen pystyyn. Tällä kertaa esiintyi kuitenkin suht. hyvin ja tuloksena erittäin hyvä.
Marion meni sitten Vegan kanssa kehään. Veikkailin, että tuomari tykkäisi Vegasta. Ja niinhän hän tykkäsikin! Tuloksena erinomainen. Mahtavaa.
Elisia esitti Geeran. Heilläkin pelasi yhteistyö todella hyvin ja tuloksena oli erittäin hyvä.
Batter juoksutti & esitti Lauran ja Hyrrän. Molemmat osasivat käyttäytyä ja esiintyä hyvin. Laura sai ERIn ja Hyrrä EHn.
Itse kävin esittämässä luokan viimeisen koiran eli Diivan. Tyttö esiintyi ihan hyvin, mutta olisi pystynyt parempaan. Liikkui vähän laiskan puoleisesti. Tuloksena erittäin hyvä.
Luokkasijoituksia haettaessa Pedro esitti Rollon, Jenny Dupen, Marion Vegan, Elisia Geeran, Mia Diivan, Batter Lauran ja itse otin Kukan. Jouduin huhuilemaan vielä lisää apuvoimia ja onneksi joku kuvaamaan tullut tyttö (nimi taisi olla Eriikka) lupautui esittämään Hyrrään, kiitos hänelle!
Tuloksina olikin sitten, että kolme erinomaisen saanutta laitettiin järjestykseen ja erittäin hyviä juoksutettiin jonkun aikaa. Erittäin hyvien joukosta nousi esille Hyrrä.
1 Laura, 2 Duppe, 3 Vega, 4 Hyrrä

Nuorissa 2/7 koirasta ei ollut sidoksissa mitenkään minuun (ei ollut oma kasvatti tai puoliksi minun). Yksi "isompi" luokka missä ei tarvinnut pyytää muitten apua, ihme.

Iivi ja Mia lähtivät ensimmäisinä kehään havittelemaan mainetta ja kunniaa. Olen joskus agikisoissa ihaillut Mian ja Iivin yhteistyötä, mutta hyvin se yhteistyö pelasi myös näyttelykehässä. Mian käytös oli myös loistavaa. Tuloksena oli erittäin hyvä.
Toisena kehään meni toinen M-pentueen tyttö Nala Marin kanssa. Nala esiintyi hyvin (käyttäytyi & liikkui myös hyvin). Tuloksena erinomainen!
Välissä oli yksi koira ja sitten kehään meni pasa ja Mansikka. Mansikka esiintyi kuin kokeneempi konkari eikä se tainnut mennä hukkaan. Myös Mansikka sai erinomaisen.
pasa pyysi minua esittämään Uxin joten astelin reippain mielin tytön kanssa kehään. Ux liikkui hyvin, seisoi hyvin ja käyttäytyi vielä paremmin. Tätä tyttöä on aina niin kiva esittää! Tuloksena oli erinomainen ja erikoiskiitokset käytöksestä.
Sitten kehään asteli Marion ja Nefra. Vähän Nefra oli sitä mieltä, että näyttelyissä käynti on tyhmää, mutta silti kehäkäytös oli ihan hyvää. Tuloksena erittäin hyvä.
Kaikille koirille löytyi esittäjät omista omistajistaan. Kehän laidalla katseltiin, että minkä Zellien Juuli saa. Sieltä napsahti erinomainen joten erittäin hyvistä ei ketään otettu ketään, kun oli juuri tasan neljä erinomaisen saanutta.
Järjestykseksi valittiin
1 Ux, 2 Mansikka, 3 Nala, 4 Juuli

AVO-luokassa oli neljä koiraa ennen Rakaa. Rakan esitti Jenny. Yhteistyö pelitti hyvin eikä Jennykään enää jännittänyt niinkuin ensimmäisen koiran kanssa. Tuloksena oli EH. Muut koirat esitin itse ja kaikki esiintyivät hyvin. Tuloksina oli erittäin hyvä Pahikselle, Möröllä, Hellulle, Minnille, Ketulle, Vienolle ja Denikselle. Ainut huonomman saanut oli Priima joka sai EVA:n.
AVO:ssa oli jaettu kaksi erinomaista joten tottakai ne valittiin ykköseksi ja kakkoseksi. Luokkasijoittumiset näyttivät tältä
1 Barbi, 2 Taru, 3 Melli, 4 Kettu

Käyttöluokan katselin vain kehän reunalta ja samalla harjailin Sexyä valioluokkaa varten. Eipä tuomarilla kauaa mennyt yhden käynartun kanssa joten päästiin Sexyn kanssa kehään. Sexy esiintyi todella iloisesti ja hyvin käyttäytyen. Tuloksena ERI1 koska oli luokan ainut.

Vetskuihin menin sitten Batterilla asuvan sijoitusnarttuni Mirin kanssa. Vanhus esiintyi hyvin eikä näyttänyt minkäänlaista kyllästymistä niinkuin monina muina kertoina. Tuomarista oli erinomaisen arvoinen, voitti luokkansa ja ainoana veteraanina pääsi samalla myös ROP-veteraaniksi.

PN-kehään sain kiskoa useamman esittäjän, koska erinomaisen saaneita narttujani oli niin paljon. Onneksi esittäjät löytyivät helposti ja tulokset näyttivät tältä
1 Barbi, 2 Taru, 3 Sexy, 4 Laura

Sen jälkeen juoksutettiin ROP- & VSP-junnut. ROP-junnuksi ylsi Marionin Tonttu ja VSP-junnuksi pääsi Laura.

ROP (Demi) & VSP (Barbi) juoksijat seurasin vain sivu silmällä, kun yritin saada kasvattajaryhmään jotain järkeä. Uxin esitti pasa, Lauran Batter, Nalan Mari ja itse ottaisin Hyrrän. Kasvattajaryhmät laitettiin seuraavaan järjestykseen
KAS1 KP Terne
KAS2 KP Nuuskuttajan
KAS3 Kokert
KAS4 Sunburn's

Päivä oli todella hyvä ja palkitseva. Pitkä reissuhan tämä oli, mutta erikoisnäyttelyihin on aina pakko mennä, kun niissä on niin omanlainen tunnelma :)

Superpiskit Zeepo & Nancy

Te ette varmaan enää edes muista, että perheessä on Nancy? Nancyä kyseli Luse joskus jalostuskäyttöön, mutta kieltäydyin, koska itselläni on pentusuunnitelmia Nancyä kohtaan.

Olen tässä nyt kierrellyt ja kaarrellut etsien aivan huippu-urosta Nancylle. Sellaiset tuntuvat olevan hyvin kiven alla. Kyllä nuo näyttelyissä kiertävät urokset ovat hyvännäköisiä, mutta kaipaisin jotain eksoottisempaa, tyyliin pelkkää käyttöpartaa. Sen lisäksi olisi myös kiva tuoda uutta verta partacollielinjaan.

Olen katsellut näyttelyissä tavoistani poiketen myös partacolliekehän. On siellä ollut jotain tosi hyvännäköisiä helmiä mistä olen tykännyt aivan valtavasti. Sen lisäksi olen kiertänyt erilaisilla kasvattajille (käyttö-, näyttö- ja sekakasvattajia) katselemassa erilaisia uroksia. Kaikista eniten olen kiinnittänyt käytökseen ja terveyteen huomiota, näitten jälkeen on tullut sitten paimennusvietti. Löysin Suomesta yhden ihanan uroksen nimeltä Hiekkaan Piirretty Raja. Tätä harkitsen kovasti, mutta myös muualta on löytynyt hyviä uroksia. Raju vaan on jäänyt kaikista parhaiten mieleen.

Pitäisikö rikkoa rajoja ja laittaa Nancyn pentue Ternen nimiin? Ei kyllä mitään hätää. Ei tule Nancyn pentue Ternen nimeen, jos en muuta keksi, niin sitten ihan kasvatusnimetön pentue tulee olemaan.

Paljastan teille salaisuuden! Meidän laumaan "muutti" uusi nenä. No ei, ei se muuttanut, vaan päätin pitää itselläni. Arvatkaapa kerran? No, eikö tule ketään mieleen? Viime postauksessa oli jotain ihanasta agikoirasta.. Joko muistuu? Eikö? No voi.. Kai mä sitten kerron.. Kyseessä on siis oma kasvattini Zeepo jonka ulkonäköön olen rakastunut. Taitaa pojan elämä painottua pelkkään agiliitelyyn, mut ehkä me joskus jotain tokohömppää voidaan koitella kanssa. Tuo vaan on jotenkin niin hellunen poika.

liitotreeniä

Romeo ja Lysti ovat lähteneet jo aika päiviä sitten koteihinsa ja ovat aloittaneet treenailunsa jo hyvin :)

Kävin heti aamusta laittamaan agiradan kuntoon tai itseasiassa tein pari erilaista rataa jotka saisi helposti yhdistettyä ja kauemmaksi löin pari normaalia estettä. Lyhyitä pätkiä, mutta tiukkoja mutkia. Cirxo kun tarvitsee välillä vähän treeniä noihin mutkiin. Olin myös sopinut Knossosien kanssa, että Elisia tulee agittamaan Ferrarin kanssa, että ei vedetä kisoihin ihan silmät ummessa. Yhtään harjoittelematta kisoihin tuottaa yleensä aina toivotun tuloksen, silloin ajattelen vaan "Jos ei hylkyä tule, niin olen tyytyväinen".

Alkuun otettiin vähän noutoja leikin merkeissä. Elisia heitteli Ferrarille lelua ja käski hakemaan. Kaikki lelut saatiin nätisti käteen. Sitten heitin lelun johonkin metsään ja annoin Cirxolle luvan mennä (en käskenyt hakea lelua) ja Elisiakin vapautti Ferrarin. Ferrari lähti juoksemaan Cirxon perään aivan intoa puhkuen ja riehuen ja yrittäen saada lelun pois. Kun pojat juoksivat, niin kävin ulkotarhasta hakemassa Mandon, vaikka tiesinkin, että tuo ratapätkä olisi sille aivan liian hankala, eihän se ollut koskaan vielä edes kisannut. Kuhan treenaillut vain.

Mando liittyi poikien riehakkaaseen leikkiin. Cirxo oli taistellut voiton lelusta ja toi sen minulle käteen. Ihmettelin tätä suuresti, koska Cirxo ei noutoja treenatessa yleensä tuo käteen asti mitään. Yhtäkkiä viereeni pöllähti erittäin innokas nuorukainen (olin todennäköisesti jättänyt sen pihaan irtona), meinaan Q-pentueen Zeepo. Se innokkaasti häntää heiluttaen hyppi vasten ja katseli nappisilmillään "MÄÄ KANSSA! HALUUN! TEHÄÄN JOTAIN!" Kun kerta oli näin paljon innokkaita agittajia, niin päätin hakea sisältä pari häkkiä.

Elisia otti alkuun Ferrarin kanssa pari hyppyä kauemmilla esteillä ja esteen jälkeen piti päätyä suoraan putkeen. Hyvimpä Ferrari pärjäsi. Sitten Elisia kävi pienen hölkkälenkin Zeepon kanssa jonka aikana otin Cirxon kanssa tätä meidän tiukka käännöksistä pätkää. Poika suoritti hyvällä vauhdilla renkaan ja kepit, mutta putkessa sen vauhti hiipui. Jankattiin niin kauan ja suurilla kannustuksilla, että pojan vauhti pysyi hyvänä putkessakin. Virheitä Cirxo ei tehnyt ja se agitti loppu ajastaan ihan täysillä. Ai että kun olin ylpeä pojasta, käännöksetkin sujuivat aivan mallikkaasti!

Hypytin Ferraria parilla esteellä vielä ennen pätkää ja Elisia meni kauemmille esteille Zeepon kanssa jossa he ottivat muutamia hyppyjä sillä välin, kun Ferrari ja minä painatettiin radalla. A-esteen poika meni loistavasti ja tuli alaskin todella hyvin! Keinullakaan ei ollut vaikeuksia, mutta kepeillä vauhtia oli vähän liian vähän. Vauhdittomuuden takia otimme keppejä useampaan kertaan, niin kauan, että vauhtia alkoi löytyä. Ferrari meni jopa lujempaa loppu ajasta kuin Cirxo. Se on aika ihmeellistä, koska yleensä Cirxo on se meidän agitykki joka painattaa aivan täysillä (ja joskus se kuulokin unohtuu).

Kun nämä "vanhukset", II-luokan konkarit, oli agitettu siirryttiin nuorisoon. Juostiin eka ulkotarhoille viemään pojat sinne leikkimään ja sitten äkkiä takaisin Zeepon ja Mandon kanssa. Mando oli aivan täpinöissään, mutta laitoin pojan odottamaan silti.
Zeepo pääsi näyttämään taitojaan agiradalle. Sen kanssa on vähän keritty treenailemaan, mutta mullahan ei ole tapana hinkata kaikkia asioita ihan tip top kuntoon vaan koittaa vähän keskeneräisenä kaikkia. Joku sanoisi tätä hulluksi, koska se kaikki työhän voi mennä pilalle mitä on tehnyt, mutta mullahan ei ole kuin aikaa. Varmaan kaikki koiranikin lähtenyt keskeneräisinä kisakentille kokeilemaan ja jollain onnen kantamoisella on saatu tittelit kasaan.

Sehän on hyvä aloittelijan kanssa aloittaa melko tiukoilla mutkilla. Siirtelin esteitä ihan vähäsen ja sit lähettiin. Zeepo tykitti aivan mahtavasti kepit (joita on harjoiteltu hyvin vähän, mutta meni silti joka välistä!) ja siitä suoraan putkeen. Vauhti oli aivan mahtava! Putken jälkeen piti kiitää pari normi estettä ja sitten pöydälle. Tähän topattiin ihan kokonaan ja käskin Zeepon maahan. Poikahan tottelikin heti kuin unelma. Siitä sitten vapautin ja käskin A-esteelle ja sieltä pari normi estettä ja pienellä mutkalla renkaalle. Hienon suorituksen jälkeen poika sai paljon kehuja ja hyppäsi suoraan syliin! Pitkä tuo on radaksi (ainakin meidän (treeni)radaksi, en tiedä miten muilla), mutta olen aivan supertyytyväinen Zeepon hienoon rataan (varsinkin kun tiedän kuinka "paljon" sitä on treenattu), koska moni treenatuista koiristani ei olisi yltänyt samaan. Elisia lähti taas hölkötteleen Zeepon kanssa pienen lenkin ja minä sitten otin sillä välin Mandon.

Käskin Mandon odottamaan siksi aikaa, että siirtelin esteet takaisin paikoilleen. Kyllähän nyt Mandon pitäisi pärjätä, jos kerta Zeepokin osaa! Kutsuin Mandon luokse ja hyvä ettei se hyppinyt paikallaan innostuksesta. Tästä tulisi rumaa jälkeä, ei tuo varmasti kuule yhtään mitään..

Lähdettiin kiitään ja kepit meni hyvin, vauhti tosin vähän himmas, mut muuten hyvin. Siitä Mando vähän himmaili lisää vauhdin kanssa ja painatti putkeen jossa vauhtia taas alkoi löytyä. Normi esteet meni ihan suht, hyvin, mutta rima tippu tokasta esteestä. Siitä sitten painatettiin A-esteelle jonka kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Sen jälkeen hukku korvat ja ampaisi putkeen. Siihen stop ja alotettiin alusta. Alku meni taas hyvin eikä rimakaan pudonnut ja A-esteen jälkeen löytyi oikea reitti eikä putki ollutkaan enää niin houkutteleva. Normi esteet meni hyvin ja rimat pysyi edelleen paikallaan, sit suoraan putkesta! Mahti poika. Siitä ihan piruuttani pyöräytin Mandon ympäri ja käskin sen putkeen. Jonka jälkeen vedettiin jostain aivan ihme kulmasta kepit, mutta se meni silti tosi hyvin! Tän jälkeen lopetettiin ja lähettiin hölkötteleen Elisiaa ja Zeepoo vastaan.

Kun Elisia ja Zeepo tuli vastaan, niin käännyttiin takas kentälle ja käytiin hakemassa häkit pois. Sit sisälle kahvitteleen ja lyötiin koirat ulos juoksemaan. Me aina päädytään juttelemaan Knossosien kanssa pentusuunnitelmista, niin tälläkin kertaa. Ferrarin ja Ankan pennut.. Niitä he odottavat todella innolla (pennun kuva silmissään). He kyselivät oliko minulla mitään muita jalostussuunnitelmia Ferraria kohtaan ja kerroin, että kyseltiin sitä jalostukseen, mutta se ei ole vielä varmaa.

Michael (Ferrarin kasvattaja) ilmoitti juuri kahvittelujen keskellä, että Ferrarin kahdesta pojasta ja yhdestä tytöstä oli tullut kansainvälisiä muotovalioita sekä kolme pentueesta on saanut BH:n & NOU1:n. Oltiin Knossosien kanssa aivan riemuissamme! Ferrari oli jättänyt hyvää jälkikasvua ja varsinkin, kun kaikki pennut oli kuvattu lonkiltaan A/A:ksi tai B/B:ksi ja muuten täysin terveitä yksilöitä. VAU!

Knossosit alkoivat kyselemään Zeeposta kahvittelun lomassa. Heitä niin kovasti kiinnostaisi toinen tolleriuros. Sitten he miettivät, että voisivatko ottaa Zeepon kokeiluun ja sitten jos pelittää hyvin kahden koiran kanssa, niin voisivatko he lainata minulta vaikka jotain koiraa, että koittaisivat kolmen koiran kanssa. Lupasin innokkaasti, että kyllä he Zeepon saavat, mutta sitten isäntä ilmoitti "Ei se onnistu ainakaan vähään aikaan. Tämän piti olla yllätys, mutta pakkohan se on nyt kertoa. Olemme lähdössä parin viikon päästä Kreikkaan viikon lomamatkalle ja Ferrari pitäisi saada tänne hoitoon joten ei tähän väliin toista eikä kolmatta koiraa." Pöydässä vaihdettiin paljon merkittäviä katseita, mutta sanoin sitten "Tuoko íhmeessä Ferrari tänne! Kyllä me varmasti hyvin pärjäämme ja voidaan treenailla tolloputkea varten." Knossosit nyökkäsivät hyväksyvästi. Sitten olikin jo kahvit juotu ja he lähtivät kotiinsa.