Cirxo on hömppäkoira

Voisin sanoa, että oikeastaan kaikki mun koirani on enemmän mejä- ja nomekoiria kuin mitään hömppälajien kisaajia. Cirxo kuitenkin tekee poikkeuksen tässä. Alkujaan Cirxosta piti tulla täysin nomekoira, mutta sitten eksyttiin agia treenaamaan. Cirxosta tuli suuri agitähtöseni ja se oli silloin vielä yksi ainoita tollereitani jonka kanssa painotettiin oikeasti agiin ja Cirxo pärjäsi.

Alkuun me ei paljon edes kisattu. Vuositavoite oli aina siirtyä seuraavaan luokkaan ja se onnistui. -09 vuonna kisattiin oikeudet II-luokkaan ja -10 vuonna sitten III-luokkaan. Tänä vuonna napattiin eka vKUMA helmikuussa ja loput kaksi tulikin sitten tosi lyhyellä aikavälillä toukokuussa (05.05. & 12.05.).
-09 & -10 vuoden välissä pidettiin joulukuusta kesäkuulle pidettiin jonkun verran taukoa agista ja se näkyi. Kesäkuussa saatiin sitten napattua eka vKUMA II-luokasta jonka jälkeen taas taukoiltiin, mutta joulukuussa yllätti! Cirxo sai upeasti joulukuussa II-luokasta tarvitsemansa vKUMA:t ja siirtyi III-luokkaan.

Koska agi sujui niin loistosti niin päätin alkaa treenaamaan Cirxon kanssa koiratanssia. Cirxo oppi hyvin nopeasti uusia liikkeitä ja jotenkin tuntui, että agin lisäksi tää on Cirxon toinen "se" laji. Se nautti ja oli kuin kala vedessä treenatessa. Viidessä kuukaudessa tahkottiin riittävät pisteet koiratanssivalion arvoon ja eilen saatiin vikasta kisasta puuttuvat pisteet. Pitihän sitä viimeisen kisan kunniaksi saada kolmas sija eli 30pistettä sieltä napsahti! Superkoira Cirxon nimen edessä komeilee siis nytten vAVA vKTV tittelit. Ei siis mistään oikeasta lajista, mutta uskon, että vFIN KVA arvo saadaan tämän vuoden puolella jos vain ilmoittelen Cirxoa kisoihin.

Tämän vuoden alussa me aloitettiin Cirxon kanssa vasta kunnolla meidän ensimmäinen virallisempi laji eli nome. NOU1 haettiin huhtikuussa 2010, mutta siihen jäi se ura. Samalla kun treenattiin hiki hatussa ekoja koiratanssikisoja varten niin harjoiteltiin myös nome-kokeiisn. Oon niin iloinen kun Cirxo on niiiiin nopea oppimaan!

Poika onkin ollut aika terästä noissa nome-kokeissa. Pelkästään tammikuun aikana se hankki itselleen 2x ALO1 & AVO1. Helmikuussa saatiin toinen AVO1 joten nyt olisi oikeudet VOI-luokkaan. Kun sieltä joskus valioidutaan taitaa olla Cirxon aika etsiä itselleen tyttö. Alkuunhan suunnittelin Cirxoa Tiaralle, mutta sit löysinkin uroksen joka miellyttää mua enemmän Tiaran osalta.

Cirxo on tällä hetkellä pentueensa "ainut". Kaksi muuta Petite'sin Fox-pentuelaista on kodittomana. Cirxo on siis todella harvinaisesta suvusta joten pitäisi varmaan alkaa tyttöä harkitsemaan poitsulle. Cirxolta löytyy isä, emä ja emän vanhemmat joista ketään ei ole kenenkään muun virtuaalipuolella olevan sukutaulussa kuin Petite'sin Fox-pentueella.

Mando the vähemmän suuri vepekoira

Täällä elellään jänniä hetkiä. Ihan koska tahansa Vautsi saattaa pyöräyttää Ternen V-pentueen maailmaan. Vautsi käytettiin ultrassa jossa näkyi ainakin yksi pentu. Eläinlääkäri selitti kuinka mahassa on aivan maksimissaan kaksi pentua. Vähän harmittaa, että näin hyvän yhdistelmän pentumäärä jää pieneksi.

Me ollaan Mandomiehen kanssa hinkattu vepeä ihan törkeitä määriä. Kaikki on toiminut kotona aivan loistavasti (vähän kuin koiratanssi.....), mutta kisoissa sitten tekee jonkun jäätymisen. En tiedä tuleeko Mandomiehestä koskaan mitään supermahtavaa vepekoiraa. Vepe vaan ei tunnu olevan sen laji. Kuitenkin ollaan nyt kisattu jonkun verran vepeä ja ½vuoden yrittämisen jälkeen saatiin toinen ALO1:n ja siirto AVO-luokkaan! Oon tosi ylpeä poitsusta. Agista Mandomies on pitänyt vähän taukoa, mutta nyt olisi tarkoitus palata entistä treenatumpana agikentille!

Ehkä Mandomies kerkiää joskus ajattelemaan naisiakin. Sitten kun siitä on leivottu agilityvalio eli menee todennäköisesti vielä piiiiiiiitkäääääään. Mun suuret haaveeni olisi saada Mandosta ennen tytön etsintää vepe-, toko-, flyball- ja agivalio. Saa nähdä saadaanko me noista edes puolia (no ainakin toko- & agivalio!). Mandoo kohtaan oon asettanut tavoitteet todella korkealle. Se on mun yksi parhaimpia harrastuskoiria ja se on kuitenkin saanut näyttelyistäkin kaksi voittajatitteliä.

Raka on tosissaan kunnostautunut ns. turhissa lajeissa, mutta on se sen lisäksi menestynyt nomessa. Rakan nimen eteen saatiin lisätä kuun alussa vFIN KVA-titteli nomesta ja uskon, että kohta siinä komeilee vAVA-titteli. Meiltä puuttuu vain yksi vKUMA valion arvosta, että eiköhän se tässä joskus tulla saamaan!

Vani sai kodin! Neiti on S-pentueesta ja etsinyt todella pitkään kotia. Olin aivan mielissäni kun Batter suostui tytön ottamaan Catacogeriin. Vanin lisäksi hänen mukaansa lähti Tuffe etsimään Suomeen kotia. Tuffe on siis edelleen myynnissä. Oon nähnyt Batterin ja Tuffen agitreenivideoita! Ne on aivan mahtavia. Tytsy on edistynyt valtavasti vaikka se ei aikaisemminkaan mikään huono ollut.

arkipäivää

Ternen Flamant
10.10.2008 - 09.05.2011

Hensulta tuli jokunen päivä sitten viesti, että yksi suurista eli Martti on poissa. Yksi kasvateistani jonka uskon jäävään monen mieliin pitkään, varsinkin minun. Tuntuu todella oudolle, että Martti voisi olla poissa.. Poika sai ainakin elää pitkän ja hyvän elämän.

Yksi ainoista ilonaiheista on se, että Cirxo valioitui. Eikä ihan mistä tahansa lajita vaan agista!

Sitten takaisin tähän surkeuteen. Kasvattajan arki ei aina ole mukavaa. Kolme kasvattipalautusta..

Ternen Tartuffe eli Tuffe palautuin taas takaisin kotio. Mua niin harmittaa tytön puolesta, että se on tullut takaisin jo kahdesta kodista!
Tuffe on T-pentueesta josta on myös edelleen kotia vailla uros Turbo. Mä pidin tätä pentuetta hyvänä ja olin tosi tyytyväinen tähän pentueeseen, mutta kyllä alkaa ilo haihtua kun ei löydy kummallekaan koteja. Lonkat B/B, mutta muuten terve.
Tuffella on oikeus nomessa AVO-luokkaan. Mejästä ykkösiä ja flyballista 5pistettä.
15.03.2011 Jenna vAL Midi I vKUMA 5/37/Jenna & toinen vKUMA

BH vMEV-10 Ternen Poivré eli Ilo tai Ilu. Itse tunnen pojan paremmin Iluna, mutta taitaa poika tuntea itsensä paremmin Ilona. Ilu on Ternen P-pentueesta johon syntyi neljä pentua. Ilu onkin pentueen ainut uros. Tutkittu terveeksi.
Poika on todella lupaava kisakoira. Sillä on tuloksia erilaisista lajeista
hyväksytty vepen sove, vKUMA, BH, MeKUMA + vMEV-10, I-palkinto,
15.03.2011 Jenna vAL Maxi I vKUMA 7/37/Jenna
NOU-luokka suoritettu hyväksytysti. Tokosta kuuluisi olla kaksi I-palkintoa, mutta mä en valitettavasti toista löytänyt.

BH TK1 Ternen Rouge on pentueesta josta olen todella ylpeä! Happy kuuluu Ternen R-pentueeseen johon syntyi tytsyn lisäksi kaksi urosta. Kaikki kolme ovat osoittaneet loistavaa toimintaa käyttöpuolella.
agista vKUMA ja tokosta 2x I-palkinto (xxx). Mejästä 27.03.11 vMJY-GER AVO1. Nomesta oikeudet AVO-luokkaan.

Kotia etsii myös BH RH-E TK1 vNM-09 Ternen Fievré eli Evil. Poika etsii kotia joka on kiinnostunut kisaamaan tokossa! AVO1.

Harmittaa niin vietävästi. Äkkiä lasketusti melkein 15kasvattiani etsii kotia. Jotenkin niin turhauttavaa. Pitäisi varmaan lopettaa kasvattaminen (kun melkein kaikki kirjaimet on menty lävitsekin) ja myydä koirat pois...

Liitäviä tähtiä

Me ollaan vain lusmuttu. Kisaamiset on ollut vähän mitä on ja treenit myös. No ollaan me toki kisattu, vaikka välillä musta tuntuu, että ei ollakaan.

Pakko ottaa puheeksi Jennan järjestämä agilitykisa. Sinne oli eksynyt yhdeksän Terneläistä! Pelkästään osallistuneitten Ternejen määrään olin jo tyytyväinen, mutta mitäs vielä. Päivän päätteeksi seitsemän Terneä keräsi vKUMAn itselleen.
Midi I-luokasta itselleen nappasi vKUMAn juuri Jennalle muuttanut Tuffe. Samassa luokassa kisasi Hensu Paten kanssa saaden vKUMAn. Maxi I-luokasta kotiin toi vKUMAt Raidi ja Ilo. II-luokasta 6 & 7 sijalta saivat Zeepo ja Martti.

Pentusuunnitelmia on enemmän kuin pari, mutta tulevaisuuden pennuille nimet ovat vielä keksimättä.

Pitkästä aikaa!

Meillä on uusi agilityvalio! Pitkästä aikaa ihan omassa talossa ja oma kisaama (Ferraria ei lasketa kun eihän se meillä asu).

Arvatkaas kuka tää neiti on? No HYLJE! OOn niin supertyytyväinen Hylkeeseen. Se on aivan loistosti menestynyt kaikessa mitä sen kanssa on kokeiltu (no mejässä ollaan edetty aika huonosti). Koiratanssisssakin Hylje on käynyt tanssahtaankin saaden 24pistettä.

En vähään aikaan ole jaksanut kertoilla hyviä näyttelytuloksia, mutta tämän haluan julkistaa ihan ehdottomasti! Kyllä varmaan joskus saadaan koko näyttelyntulokset myös blogiin kaikkien ihasteltavaksi, mutta näin kiireesti haluan kertoa tämän!

Vierailtiin Suomen voittajassa jossa tuomarina oli Veera S.
Rotunsa parhaaksi ylsi Mandomies! Joten saatiin lisätä nimen eteen vFINW-10 titteli. Olin todella ylpeä kun Mando pääsi rotunsa parhaaksi. Ryhmäkehässä käytiin juoksemassa, mutta ei sieltä mitään menestystä tullut. VSP-junnuksi pääsi Laura. PN-sijoituksia ei junnukehässä tullut.

VSP:ksi ylsi Kettu! Voitteko kuvitella.. K-e-t-t-u! Ketusta tulikin sillä reissulla vFIN MVA! Kaksi Ketun SERTeistä on Voittajanäyttelyistä. Toinen Suomen voittajasta (Veera S.) ja toinen Maailman voittajasta -09 (Pilvi)!!! Yksi SERT on sitten kainsainvälisestä näyttelystä (Kati).
PN-kehässä sijoittu Ketun lisäksi Nala PN4:ksi. PU-kehässä yllätyin, että Ola ylsi PU2:ksi.

Kasvattajaryhmäkin saatiin kasaan. Mukana oli Ux (Nerveux EH4), Laura (Laure VSP-jun), Narkki (Narcose ERI4) ja Nala (Maintenir PN4). Ryhmä oli musta kiva, mutta yllätti, että ryhmään otettiin erittäin hyvän saanut Ux eikä erinomaisen saanutta Ollia tai Sania. Sijoituttiin toiseksi (ei huonolle hävitty, Nuuskuttajat KASV1 (ryhmässä oli myös Mando)) ja KP saatiin!

Siinäpä olikin ne suurimmat uutiset Suomen voittajasta. Todellakin ollaan tyytyväisiä!

Nuorisopäivä

Tänään oli nuorisopäivä. Lootus, Repo, Säike, Raka, Tarra ja Burb joutuivat päivän treeniryhmään. Olin jo edellisenä iltana raahannut kymmenen häkkiä treenihalliimme, että tänään saisin ottaa useamman koiran odottamaan omaa vuoroaan.

Päätin aloittaa Säiken kanssa. Hiottiin ensin vähän koiratanssijuttuja. Siinä Säike loisti! Eihän se ole mikään ihme, koska Säikestä koiratanssi on parasta maailmassa. Sit kun piti vaivihkaa siirtyä koiratanssista tokojuttuihin niin Säike huomasi heti. Vire laski kuin lehmän häntä. Seuraamiset oli pelkkää lahnailua vaikka kuinka yritin jutella tytölle innostavasti ja villitä sitä. Päätin sitten päästää Burbin häkistä pois ja Säike virkistyi heti. Se alkoi kyttäilemään Burbia "KOSKA PÄÄSEN LEIKKIMÄÄN!!!?"-tyylisesti ja innokkuutta tekemiseenkin alkoi löytyä enemmän. Burb vaan tutki treenihallia ja Säike seurasi sivusta sitä ja teki kaikki heti ensimmäisellä käskyllä. Päästin Säiken ja Burbin sitten leikkimään ulos. Säike kovasti oli leikkimässä, mutta Burb meni vaan omia teitään nuuskuttamassa.

Säiken jälkeen otin Tarran treenimään. Ensin otettiin vähän seuraamista mikä oli erinomaista jonka jälkeen paikalla makuuta. Paikkamakuun aikana rakentelin surutta agiradan tynkää toiseen päähän hallia. Tarrasta näki, että se alkoi innostumaan esteistä. Radalle tuli sarja, putki, pöytä, kepit, keinu, muuri ja rengas. Käskin Tarran luokse ja sieltähän se säntäsi oikein innokkaasti, nätisti muisti tulla sivullekin. Otettiin muutamia pikkuhyppyjä ennen kunnon rataa. Jankattiin myös vähän keinua koska se on ollut Tarralle vähän ongelma kun välillä vähän jännittää se. Tällä kertaa keinun kanssa ei ollut ongelmaa. Otettiin vain kerran rata, koska se onnistui täydellisesti! Vähän enemmän vauhtia olisin toivonut ja tiukempia kaarroksia, mutta muuten täydellinen oli. Sit otettiin vielä vähän seuraamista ja liikkeestä istumista, maahan menoa ja seisomista. Kaikki onnistui hyvin. Tänään oli ihan selvästi Tarran päivä!

Lootuksen kanssa otettiin vain muutamia seuraamisia ja sitten agiradalla hiottiin keppejä. Muutaman kerran myös hettelin damia ja Lootus toi hienosti käteen joka kerta! Oikein onnistunut pienimuotoinen treenitovi Lootuksen kanssa.

Repon ja Rakan, porukan ehdottomasti pahimpien säheltäjien, kanssa otettiinkin sitten oikein pitkät paikkamakuut. Burb toimi häiriönä. Se kävi välillä hyppimässä vieressä ja nyppimässä makaajien korvista. Hyvin silti pysyivät kumpainenkin. Rakan jäädessä makaamaan otin Repon kanssa seuraamista. Vähän oli kaukana, mutta muuten meni hyvin. Sit vapautin Rakan ja lähettiin koirien kanssa kotio. Saivat matkalla painattaa villeinä ja vapaina täysin ilman käskytystä!

Pennut Suomeen

Tässä on nyt selvitty pentujen Suomeen lähdöstä. Batter tuli perjantai-iltana tänne katsomaan pentuja, että saisi lennättää osan niistä Suomeen lauantaina.

Mike tuli myös katsomaan pentuja. Olivathan he Batterin kanssa törmänneet välillä kisoissa, mutta halusin, että he puhuisivat kunnolla pennusta ja suvusta sekä seurailisivat pentuja siinä samalla.

Itse päätin kadota hoitamaan Bracoa siksi aikaa. Eka harjailin pojan ja sitten päätin, että voisin käydä tekemässä pienen köpöttelylenkin sen kanssa. Heittelin pojalle vain suojat jalkoihin ja suitset päähän ja sitten lähdimme köpöttelemään. Vähän oli kyllä jo pimeää, mutta ei se meitä haitannut ja päätettiin muutenkin köpötellä vähän isommalla tiellä. Vähän ravailtiin ja pieni laukkapyrähdyskin otettiin, mutta siihen se jäi. Hyvä että tälläinen sunnuntairatsastelija pysyi selässä. Ratsastelun ja Bracon hoitamisen jälkeen menin sisälle katsomaan miten keskustelu oli edennyt.

Batter ja Mike väänsi kättä siitä minkä pennun Mike ottaisi. Batter olisi halunnut antaa hänelle välttämättä erittäin lupaavan narttupennun, mutta Mike halusi ehdottomasti käyttölinjaisemman urospennun. Sitten Batter yritti häntä suostutella ottamaan näyttelyihin lupaavamman urospennun. Mikellä meinasi kihahtaa, mutta kohteliaasti hän yritti vielä kertoa olevansa käyttöharrastaja. Oli tainnut Batter ymmärtää väärin Miken Englanti-Ranskan sekoituksen ja Batter oli ehdottomasti myös sitä mieltä, että Miken valitsema urospentu olisi paras vaihtoehto hänelle. Mike lähti illasta ja lupasi hakea pennun viikon päästä.

Lauantaina ihan aamuvarhaisella pakattiin pennut (Hifki, Liina & Liffi) ja Hellu lentoboksiin sekä lähettiin lentokentälle Batterin kanssa. Batter lähti lentoselvityksiin ja minä palasin kotio jossa minua odotti vielä pikkuiset Rine, Guru, Turbo, Tarra & Dera + laumallinen muita.

Samalla voisin hehkutella Zeepon agimenestystä. Alkuun ajattelin, että ei pojasta tule koskaan mitään kisakoiraa ja sitten kahdesta melko lähekkäin olleista kisoista nappasi vKUMA:n. Enää yksi ja siirto kakkosiin.

agikisoja kiitos!

Agikisoja on NIIIIIIN vähän! Harmittaa, mutta itse en jaksa järjestää (pitäs järkkäillä kissapuolella kisoja). Ainahan se on toki hyvä valittaa. Kisoja vois toki olla, mutta onko päivittäjät liian laiskoja? Ainakin marrasputkeen on anottu agia :) Sinne siis (kun se ensin hyväksytään).

Erityisesti mua harmittaa sen takia, että mun agitykit Yeye, Repo ja Zeepo eivät ole päässeet kisakentille. Tai no en mä nyt agitykeistä tiedä, mutta kotona ne menee radalla kuin tuulispäät ja suuremmatkin ammattilaiset. Kisoissa sijotukset ei ookkaan ollut sitten niin miellyttäviä, niissä vähissä kisoissa missä on käyty. Jännityksen piikkiin siis.

treenailua

Lellu on puolessa välissä kantoaikaansa. Vielä saman verran ja pentujen pitäisi syntyä. Käytiin tänään eläinlääkärissä ultrassa ja ultan mukaan pentuja olisi tulossa vain kaksi. Jos näin käy, niin itselleni ei pentua sitten jää. Toivotaan siis parasta, että pentuja tulee vähän enemmän kuin kaksi (: Olen kyllä hyvin onnellinen, jos pentumäärä pysyy vain kolmessa, koska kolmelle pennulle on jo koti.

Mike & Ruu päättivät tulla käymään meijjän agireeneissä. Meijjän yksityinen valmentaja Reim otti mielellään välillä vähän isomman porukan kuin pelkästään Elisian & Zeepon. Itsekin päätin roudautua paikalle (jep, ihan omalle agikentälle jaksoin mennä :D) Cirxon kanssa.

Lämmittelynä kävimme juoksemassa "ihan pienen" (2km) hölkkälenkin ja olin jo ihan kuoleman partaalla, ei toi juokseminen ole ihan omin harrastus. Sit otettiin muutamia helppoja hyppyjä vähän lämmittelyksi. Jokaiselle jaettiin oma pieni radan pätkä (n. 3estettä) mitä piti mennä alkuun ja kaikki kiersivät 5 erilaista ratapätkää. Kaikilla näytti menevän hyvin ja Reim kävi aina välillä neuvomassa mitä kannattaisi tehdä toisin.

Sitten tehtiin yksi pisempi rata jonka aloittivat Mike & Ruu. Pari kertaa Ruu kävi haistelemassa kauempana ja pari rimaakin tippui, mutta sitten iski joku agipiikki ja alkoi menemään todella hyvin! Käännökset olivat todella hyviä ja kaukaakin ohjaaminen onnistui todella hyvin. Mike ja Ruu siirtyivät loppu ajaksi sivummalle treenailemaan lyhyempiä ratapätkiä joten Zeepo sai vähän häiriötä agittamiseensa.

Elisia ja Zeepo toimivat alusta asti hienosti. Zeepo päästeli ihan täysillä menemään ja käännökset menivät todella hyvin & tiukasti. Tässä pojassa on kyllä tyyliä agikentällä! Ainut vain, että kisatilanteet tuntuvat Zeepoa stressaavan.. Se jännittää aivan törkeästi kaikissa kisoissa. Taidamme alkaa kiertämään erilaisissa epävirallisissa tapahtumissa jos jännitys vaikka vähän lieventyisi.

Viimeisinä mentiin Cirxon kanssa vähän agittamaan. Cirxo vain painatti menemään ja pienestäkin liikkeestä ampaisi aina oikealle esteelle. Poika on joku niin mahtava agikaveri! Musta tuntuu, että Cirxo elää agille.

Lopuksi kaikki menivät muutaman esteen ja siitä käytiin sellainen pieni hölkkäkävelylenkki metsässä jossa oli mukana myös Ferrari, Nancy ja Nella. Nella oli vähän sitä mieltä, että Ruu on aivan liian tungetteleva ja vähän ärähti pojalle, että nyt jäitä munille. Nancy jolkotteli yksikseen jossainn ojan pohjilla ja oli loppujen lopuksi niin mudassa, että päätin pestä sen.

Päivä oli todella mukava ja rauhallinen! Oli hienoa nähdä, että Mikellä ja Ruulla menee hyvin.

liitotreeniä

Romeo ja Lysti ovat lähteneet jo aika päiviä sitten koteihinsa ja ovat aloittaneet treenailunsa jo hyvin :)

Kävin heti aamusta laittamaan agiradan kuntoon tai itseasiassa tein pari erilaista rataa jotka saisi helposti yhdistettyä ja kauemmaksi löin pari normaalia estettä. Lyhyitä pätkiä, mutta tiukkoja mutkia. Cirxo kun tarvitsee välillä vähän treeniä noihin mutkiin. Olin myös sopinut Knossosien kanssa, että Elisia tulee agittamaan Ferrarin kanssa, että ei vedetä kisoihin ihan silmät ummessa. Yhtään harjoittelematta kisoihin tuottaa yleensä aina toivotun tuloksen, silloin ajattelen vaan "Jos ei hylkyä tule, niin olen tyytyväinen".

Alkuun otettiin vähän noutoja leikin merkeissä. Elisia heitteli Ferrarille lelua ja käski hakemaan. Kaikki lelut saatiin nätisti käteen. Sitten heitin lelun johonkin metsään ja annoin Cirxolle luvan mennä (en käskenyt hakea lelua) ja Elisiakin vapautti Ferrarin. Ferrari lähti juoksemaan Cirxon perään aivan intoa puhkuen ja riehuen ja yrittäen saada lelun pois. Kun pojat juoksivat, niin kävin ulkotarhasta hakemassa Mandon, vaikka tiesinkin, että tuo ratapätkä olisi sille aivan liian hankala, eihän se ollut koskaan vielä edes kisannut. Kuhan treenaillut vain.

Mando liittyi poikien riehakkaaseen leikkiin. Cirxo oli taistellut voiton lelusta ja toi sen minulle käteen. Ihmettelin tätä suuresti, koska Cirxo ei noutoja treenatessa yleensä tuo käteen asti mitään. Yhtäkkiä viereeni pöllähti erittäin innokas nuorukainen (olin todennäköisesti jättänyt sen pihaan irtona), meinaan Q-pentueen Zeepo. Se innokkaasti häntää heiluttaen hyppi vasten ja katseli nappisilmillään "MÄÄ KANSSA! HALUUN! TEHÄÄN JOTAIN!" Kun kerta oli näin paljon innokkaita agittajia, niin päätin hakea sisältä pari häkkiä.

Elisia otti alkuun Ferrarin kanssa pari hyppyä kauemmilla esteillä ja esteen jälkeen piti päätyä suoraan putkeen. Hyvimpä Ferrari pärjäsi. Sitten Elisia kävi pienen hölkkälenkin Zeepon kanssa jonka aikana otin Cirxon kanssa tätä meidän tiukka käännöksistä pätkää. Poika suoritti hyvällä vauhdilla renkaan ja kepit, mutta putkessa sen vauhti hiipui. Jankattiin niin kauan ja suurilla kannustuksilla, että pojan vauhti pysyi hyvänä putkessakin. Virheitä Cirxo ei tehnyt ja se agitti loppu ajastaan ihan täysillä. Ai että kun olin ylpeä pojasta, käännöksetkin sujuivat aivan mallikkaasti!

Hypytin Ferraria parilla esteellä vielä ennen pätkää ja Elisia meni kauemmille esteille Zeepon kanssa jossa he ottivat muutamia hyppyjä sillä välin, kun Ferrari ja minä painatettiin radalla. A-esteen poika meni loistavasti ja tuli alaskin todella hyvin! Keinullakaan ei ollut vaikeuksia, mutta kepeillä vauhtia oli vähän liian vähän. Vauhdittomuuden takia otimme keppejä useampaan kertaan, niin kauan, että vauhtia alkoi löytyä. Ferrari meni jopa lujempaa loppu ajasta kuin Cirxo. Se on aika ihmeellistä, koska yleensä Cirxo on se meidän agitykki joka painattaa aivan täysillä (ja joskus se kuulokin unohtuu).

Kun nämä "vanhukset", II-luokan konkarit, oli agitettu siirryttiin nuorisoon. Juostiin eka ulkotarhoille viemään pojat sinne leikkimään ja sitten äkkiä takaisin Zeepon ja Mandon kanssa. Mando oli aivan täpinöissään, mutta laitoin pojan odottamaan silti.
Zeepo pääsi näyttämään taitojaan agiradalle. Sen kanssa on vähän keritty treenailemaan, mutta mullahan ei ole tapana hinkata kaikkia asioita ihan tip top kuntoon vaan koittaa vähän keskeneräisenä kaikkia. Joku sanoisi tätä hulluksi, koska se kaikki työhän voi mennä pilalle mitä on tehnyt, mutta mullahan ei ole kuin aikaa. Varmaan kaikki koiranikin lähtenyt keskeneräisinä kisakentille kokeilemaan ja jollain onnen kantamoisella on saatu tittelit kasaan.

Sehän on hyvä aloittelijan kanssa aloittaa melko tiukoilla mutkilla. Siirtelin esteitä ihan vähäsen ja sit lähettiin. Zeepo tykitti aivan mahtavasti kepit (joita on harjoiteltu hyvin vähän, mutta meni silti joka välistä!) ja siitä suoraan putkeen. Vauhti oli aivan mahtava! Putken jälkeen piti kiitää pari normi estettä ja sitten pöydälle. Tähän topattiin ihan kokonaan ja käskin Zeepon maahan. Poikahan tottelikin heti kuin unelma. Siitä sitten vapautin ja käskin A-esteelle ja sieltä pari normi estettä ja pienellä mutkalla renkaalle. Hienon suorituksen jälkeen poika sai paljon kehuja ja hyppäsi suoraan syliin! Pitkä tuo on radaksi (ainakin meidän (treeni)radaksi, en tiedä miten muilla), mutta olen aivan supertyytyväinen Zeepon hienoon rataan (varsinkin kun tiedän kuinka "paljon" sitä on treenattu), koska moni treenatuista koiristani ei olisi yltänyt samaan. Elisia lähti taas hölkötteleen Zeepon kanssa pienen lenkin ja minä sitten otin sillä välin Mandon.

Käskin Mandon odottamaan siksi aikaa, että siirtelin esteet takaisin paikoilleen. Kyllähän nyt Mandon pitäisi pärjätä, jos kerta Zeepokin osaa! Kutsuin Mandon luokse ja hyvä ettei se hyppinyt paikallaan innostuksesta. Tästä tulisi rumaa jälkeä, ei tuo varmasti kuule yhtään mitään..

Lähdettiin kiitään ja kepit meni hyvin, vauhti tosin vähän himmas, mut muuten hyvin. Siitä Mando vähän himmaili lisää vauhdin kanssa ja painatti putkeen jossa vauhtia taas alkoi löytyä. Normi esteet meni ihan suht, hyvin, mutta rima tippu tokasta esteestä. Siitä sitten painatettiin A-esteelle jonka kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Sen jälkeen hukku korvat ja ampaisi putkeen. Siihen stop ja alotettiin alusta. Alku meni taas hyvin eikä rimakaan pudonnut ja A-esteen jälkeen löytyi oikea reitti eikä putki ollutkaan enää niin houkutteleva. Normi esteet meni hyvin ja rimat pysyi edelleen paikallaan, sit suoraan putkesta! Mahti poika. Siitä ihan piruuttani pyöräytin Mandon ympäri ja käskin sen putkeen. Jonka jälkeen vedettiin jostain aivan ihme kulmasta kepit, mutta se meni silti tosi hyvin! Tän jälkeen lopetettiin ja lähettiin hölkötteleen Elisiaa ja Zeepoo vastaan.

Kun Elisia ja Zeepo tuli vastaan, niin käännyttiin takas kentälle ja käytiin hakemassa häkit pois. Sit sisälle kahvitteleen ja lyötiin koirat ulos juoksemaan. Me aina päädytään juttelemaan Knossosien kanssa pentusuunnitelmista, niin tälläkin kertaa. Ferrarin ja Ankan pennut.. Niitä he odottavat todella innolla (pennun kuva silmissään). He kyselivät oliko minulla mitään muita jalostussuunnitelmia Ferraria kohtaan ja kerroin, että kyseltiin sitä jalostukseen, mutta se ei ole vielä varmaa.

Michael (Ferrarin kasvattaja) ilmoitti juuri kahvittelujen keskellä, että Ferrarin kahdesta pojasta ja yhdestä tytöstä oli tullut kansainvälisiä muotovalioita sekä kolme pentueesta on saanut BH:n & NOU1:n. Oltiin Knossosien kanssa aivan riemuissamme! Ferrari oli jättänyt hyvää jälkikasvua ja varsinkin, kun kaikki pennut oli kuvattu lonkiltaan A/A:ksi tai B/B:ksi ja muuten täysin terveitä yksilöitä. VAU!

Knossosit alkoivat kyselemään Zeeposta kahvittelun lomassa. Heitä niin kovasti kiinnostaisi toinen tolleriuros. Sitten he miettivät, että voisivatko ottaa Zeepon kokeiluun ja sitten jos pelittää hyvin kahden koiran kanssa, niin voisivatko he lainata minulta vaikka jotain koiraa, että koittaisivat kolmen koiran kanssa. Lupasin innokkaasti, että kyllä he Zeepon saavat, mutta sitten isäntä ilmoitti "Ei se onnistu ainakaan vähään aikaan. Tämän piti olla yllätys, mutta pakkohan se on nyt kertoa. Olemme lähdössä parin viikon päästä Kreikkaan viikon lomamatkalle ja Ferrari pitäisi saada tänne hoitoon joten ei tähän väliin toista eikä kolmatta koiraa." Pöydässä vaihdettiin paljon merkittäviä katseita, mutta sanoin sitten "Tuoko íhmeessä Ferrari tänne! Kyllä me varmasti hyvin pärjäämme ja voidaan treenailla tolloputkea varten." Knossosit nyökkäsivät hyväksyvästi. Sitten olikin jo kahvit juotu ja he lähtivät kotiinsa.

agittajat & kasvattipalautus

Käytiin pitkästä aikaa agiliitelemässä kisoissa.

I-luokkalaiset olivat kauheita lusmuilijoita. Tai ei oikeastaan, treenaaminen on ollut vaan liian vähäistä. Lellu oli paras omista koiristani ja ylsi 12. sijalle. Hylje oli ihan vähän parempi kuin Julle. Hylje oli 30 ja Julle 31. Eiväthän nämä sijat aivan huonoja ollut kun kisaajia oli neljäkymmentä.

II-luokkalaisista löytyi suuria yllättäjiä. Kaikkien kolmen tulos yllätti iloisesti. Superyllättäjä oli Cirxo joka oli ENSIMMÄINEN neljästäkymmenestä koirasta!! Ennen rataa olin ihan varma, että sössimme jotain, koska Cirxo oli kuin duracellpupu eikä tapansa mukaan kuullut yhtään mitään. Lähtöään odottaessa uros kuitenkin rauhottui jotenkin ihmeen kaupalla ja painatti menemään radalla kuin tuulispää kuitenkin! Korvatkin vielä toimivat aivan loistavasti.

Ferrari oli kanssa "ihan hyvä" radalla. Hidas se oli Cirxon jälkeen, mutta virheitä se ei tehnyt. Tuntui mahtavalta päästä pitkästä aikaa agittamaan Ferrarin kanssa, olin kokeillut sitä vain pari päivää ennen kisoja kotona ja meni ihan hyvin silloin, mutta sillä vauhdilla ei kyllä vKUMAa olisi saatu. Onneksi poikaan sai tällä kertaa vauhtia ja tuloksena oli KOLMAS sija neljästäkymmenestä.

Ankka oli huonoin, mutta ylsi silti 12sijalle eli samalla sijalle kuin ykkösluokan parhain. Ankan kanssa oli tosi hienoa mennä radalla, koska siitä huomasi kuinka se nautti siitä ja kuinka hauskaa Ankasta oli päästä menemään agiradalla. Vauhti oli hyvä, mutta vähän oli kommunikointiongelmia ohjaajan ja koiran välillä.

Samaan kisaan oli eksynyt myös Iivi Mian kanssa. Ihailin Iivin ja Mian yhteistyötä. Se oli aivan mahtavaa katsottavaa! Ja se nopeus mikä agiradalla oli. He olivat seitsemänsiä neljästäkymmenestä ja saivat vKUMAn. Kävin kisan jälkeen juttelemassa Iivin kanssa Miasta ja sain kuulla, että tyttö on pärjännyt aivan loistavasti. Tytön tittelirivi näyttää tällä hetkellä tältä BH Hk2 Jk1 vFIN KVA RH-F A eli niinkuin saattaa huomata, niin neiti on valioitunut jo noutajakokeista! M-pennut ovat olleet kyllä aivan mahtavia! :)

Tänään asteli taas yksi kasvattipalautus kotio. Kyseessä on Lissu joka on ollut kahdella eri omistajalla minun lisäkseni. Hyvä kisapohja tytöllä ja on hyvä suku. Pitää nyt katsella pidänkö Lissun itselläni vai alanko katselemaan sille uutta kotia. Lissun edellinen omistaja Fanny aloitti nomessa neidin kanssa ja he pääsivätkin yhdessä VOI-luokkaana asti. Sitä aikaisempi omistaja Jenna kisautti neidin tokossa VOI-luokkaan ja haussa AVO-luokkaan & mejätuloksia.

tip-tap, tip-tap, tipe, tipe, tip-tap

kuva © Kennel Under the Red Sky.
Todella hyvää joulua ja rauhallista uutta vuotta 2010!

Meillä on riittänyt menoa ja melskettä joulun alla. M-pennut on noudettu kaikki uusiin koteihinsa juuri ennen joulua, kisoja on ollut riittämiin ja koirat on pitänyt pestä. Ruokaa on myös pitänyt laittaa, kun Batter ja pasa ovat tulossa viettämään joulua tänne koiriensa kanssa. Jos he eivät olisi tulleet, olisin jättänyt jouluruokien teot ja panostanut vain koirien jouluateriaan :D
Koirille tuli paistettua kinkku, tosin siitä osan jätin myös Batterin ja pasan syötäväksi. Laatikoita tein hyvin nuukasti, koirille jotain maksalaatikon tapaista ja ihmisille yhden peruna-, porkkana- ja lanttulaatikon. Sitten tein kasvissoseita koirille ja panostin muutenkin koirien ruokiin.

Oli aika urakka pestä k-a-i-k-k-i koirat. Samalla myös leikkasin kaikkien kynnet. Tätä ei ihan päivässä tehty, joten kulutin tähän kaksi päivää. Aloitin vanhuksista ja etenin pikku hiljaa nuorimpiin. Kaikista isoimman ongelman muodosti Pepi jonka peseminen on aina ollut hankalaa. Pepi kerkisi kastelemaan koko talon karatessaan pesusta ja samalla hyppi kaikkien sohvien päällä ja yritti piiloutua kaikista kauvimpaan nurkkaan. Loppujen lopuksi pesu onnistui hyvin, ottaen humioon, että se oli Pepi. Muut olivatkin todella helppo pestä eikä mitään ihmeempiä ongelmia ollut, lukuunottamatta muutamia rimpuiluja.

Cirxo sai kolmannen vKUMAnsa ja siirtyi kakkosluokkaan. Hyljekin on yhden vKUMAn päässä siirtymisestä.

agimenestystä

Ajatukset alkavat pikku hiljaa olemaan kasassa ja elämä tuntuu jo jotenkin elämisen arvoiselta ilman Amyä. Kuitenkin tuntuu, että yksi pala puuttuu, kun pitkäaikainen elämänkumppani on poissa.

M-pentujen astutus on tapahtumassa 05.12. ja pentujen odotettu syntymäpäivä on 12.12. Emänä toimii Cici ja isänä Marionin komea Aco. Pentuja on varattu kolme. Yksi narttupennuista on lähdössä Marille sijoitukseen, toinen tyttö on varattu Iiville ja Marionille olisi lähdössä urospentu. Toivottavasti kaikki varanneet saavat pentunsa.

Hylkeen kanssa aloitettiin lupaavasti agiura, tuloksena oli 1/50 ja vKUMA! Ferrarikin sai ensimmäisen vKUMAnsa II-luokasta. Lellu ja Julle ovat avanneet vKUMA-tilinsä, Lellu täällä ja Julle täällä.
Kyllä meillä on lupaavia agikoiria, vielä kun jaksettaisiin harjoitella ja kisata aktiivisemmin agissa