Quattron kanssa jutellessani Viiman jalostusjutuista niin puheeksi tuli samalla tulevat yhdistelmäni. Siinä rupatellessa tajusin, että minulla ei ole oikeastaan enää yhtään evm. sukuista jalostusnarttua, joten pitihän asialle tehdä jotain.
Bluiri on tosin se ainut, jota oikeasti olin hankkimassa. Täydellinen käyttölinjaisempi narttu, josta kaavailen yhtä jalostuskoiraa käyttölinjaisten tollerieni kasvatukseen. Ehkä olisi pitänyt ottaa uros, kun narttuja olis parikin käytettävissä, mutta jos tää olis sit jomman kumman nartun urospennun morsmaikku. Pitää kuulkaa miettiä pitkälle. Hieno se joka tapauksessa on ja toivottavasti tulee olemaan odotusten arvoinen narttu. Kauhea vain ottaa se tälläiseen penturysäkkään. Ompa leikkikavereita ainakin.
No sit on Suku, josta Antti soitti Suomesta, että nyt olis kuule niin täydellinen narttupentu ettei tuu ikinä toista tälläistä vastaan. No, pitihän siihen siis tutustua. Batter lähti katsomaan pentua ja soitti samantien, että hän haluaa tän. Luotin Batterin arvostelukykyyn, kuviin ja sukuun, jonka perusteella sitten kysyin ottaako hän sen pennen sijoitukseen. Ottihan Batter. Toivotaan, että tässä tytsyssä on potentiaalia jalostuskoiraksi isona. Batterhan siitä kaipaa vähän näyttelykoiraa ja samalla nome- ja mejäkoiraa. Ehkä siitä ihan pätevä tulee. Ainahan ne Batterin koirat on päteviä mejässä ja nomessa.
sunnuntai 16. helmikuuta 2014
torstai 13. helmikuuta 2014
Eläkeläinen se vaan pistää parastaan
Ilmoitin koiriani ensimmäistä kertaa vepeen sääntöuudistuksen jälkeen, joka tosin tapahtui jo 21. maaliskuuta 2012. Minulla aina menee vähän aikaa sopeutua uusiin sääntöihin ja en jaksa lukea niitä. Sitten vain tulee yhtäkkiä sellainen olo, että nyt on pakko päästä kisaamaan.
Lähdin koirineni Hard Icen vesipelastuskisaan ja tulihan sieltä kotiinkahdeksan ykköstulosta eli tauko teki vain hyvää. Haluan kuitenkin näistä nostaa esille - taas kerran - Mandon. En todellakaan uskonut valioitumiseen tällä reissulla - ei yhtään ykköstä VOI-luokasta ja kisoissa on käyty varmaan viimeisen kerran vesipelastusmestaruudessa 2011. Lähdettiimpä kuitenkin. Ei voittamaan, mutta katsomaan pitääkö vielä paljonkin treenata ja mitä.
Minun olisi pitänyt vain luottaa Mandomieheeni enemmän. Sehän on tähti. On ollut aina ja aina tulee olemaankin. Johan se osoitti sen noutajien flyballpäivillä valioitumalla flyballista. Mando on osallistunut kaksi kertaa vesipelastusmestaruuteen. Ensimmäisellä kerralla se sai "vain" vuoden oppinut vesipelastajatittelin, mutta toisella kerralla paransi olemalla koko AVO-luokan paras. Saikin siis sinä vuonna oppineen vesipelastajatittelin lisäksi vuoden vesipelastajatittelin. Mando ei siis koskaan ole ollut mikään huono vepekoira.
VOI-luokassa oli kova taso ja monta koirakkoa. En uskonut omien koirieni menestykseen, mutta A-luokassa Sauli ja Mando tekivät kummatkin ykköstuloksen. Saulille kaksi pistettä enemmän kuin Mandolle, mutta kummallekkin ykköset! Olin aikas onnellinen tästä ja muutenkin kisan ykkösistä, koska vepekokeissa ei olla pitkiin aikoihin käynyt. B-osiossa nämä tasaisen varmat suorittajat eivät jaksaneet keskittyä enää, mutta Mandopa jaksoi! Se suoritti A-osiosta aivan täydellisen kopion kaikkine virheineen ja sai samat pisteet kuin A-osiostakin eli 95pistettä. Näillä pisteillä se B-osiossa voitti koko luokan ja tuli VESIPELASTUSVALIOKSI! Olen niin ylpeä Mandosta, että melkein itkettää. Olin jo unohtanut kuinka hienoa tämän koiran kanssa on kisata!
Hieno uros ja kunnioitettava tittelirivi: BH Jk3 Vk2 vFIN KVA RH-FL B RH-F B RH-W A vNM-10 vFIN KVA vKTV vFRAJM-11 vJM-12 vESTJM-13 vFIN, vFRA, vGER, vEST & vKANS JVA vAVA vFIN TVA vFBV vOVP-10 vOVP-11 vVVP-11 vVPVA vESTW-10 vFINW-10
Ja tuon uroksen luonne ja työskentelyinto on jotain käsittämätöntä! Tämän uroksen haluan säilyvän Ternen suvuissa aina.
Mandon tytär Aesha ei ole mikään ihmeellinen mejäkoira, mutta muuten aivan loistava kisatykki! Aeshalla on oikeus Norjassa mejässä VOI-luokkaan ja Suomesta tytsy on hakenut yhden AVO1-tuloksen. Aesha on viidestä eri lajista valio, jonka lisäksi se on ulkonäöllisesti kaunis koira, josta onkin todisteena neljän eri maan muotovalion arvot ja Viron junnuvoittaja & voittajatittelit. Aeshalla ei ole vielä pentuja, mutta se on sijoitusnarttuni, joten eiköhän joskus hamassa tulevaisuudessa ole tulossa pikku-Aeshoja. Loistava narttu! Aeshan tittelirivi BH Hk3 RH-E Tk4 vFIN NVA, KVA & TVA vAVA vKTV-F vjESTW-12 vESTW-12 vEST, vFIN, vISL & vUSA MVA
Mandon poika Reux on ollut mieletön mejäkoira niinkuin kaikki tämän suvun urokset. Reux valioitui viidestä eri lajista, jonka lisäksi mejästä neljästä eri maasta ja oli myös kansainvälinen muotovalio. Keräsi näyttelyistä elämänsä aikana ainakin neljä SA:ta ja on myös voittanut luokkansa. Reux on ollut I-pentueen isänä, johon syntyi kolme pentua: Reli, Kiri ja Iines. Reli ja Kiri ovat menestyneet loistavasti kisoissa, mutta Iines ei ole vielä kenttiä kerinnyt valloittamaan. Reli oli juuri isänä Ternen N-pennuille, jossa oli kaksi pentua: Nantte ja Nio. Reli (ex), Iines & Nantte ovat sijoituskoiria, joten Mando tulee näkymään ainakin niiden kautta suvuissa. Reuxin tittelirivi: BH Jk1 Hk3 RH-T B RH-F B RH-FL A vGERJM-12 vFRAJM-12 vJM-12 vFIN, vGER, vFRA vSWE & vKANS JVA vFIN NVA, KVA & TVA vFBV
Mandon pennutkin ovat niin upeita, että niitä on ollut ilo käyttää jalostukseen. Ja on ollut ihanaa, että kasvatin omistajat ovat olleet niin aktiivisia!
Lähdin koirineni Hard Icen vesipelastuskisaan ja tulihan sieltä kotiinkahdeksan ykköstulosta eli tauko teki vain hyvää. Haluan kuitenkin näistä nostaa esille - taas kerran - Mandon. En todellakaan uskonut valioitumiseen tällä reissulla - ei yhtään ykköstä VOI-luokasta ja kisoissa on käyty varmaan viimeisen kerran vesipelastusmestaruudessa 2011. Lähdettiimpä kuitenkin. Ei voittamaan, mutta katsomaan pitääkö vielä paljonkin treenata ja mitä.
Minun olisi pitänyt vain luottaa Mandomieheeni enemmän. Sehän on tähti. On ollut aina ja aina tulee olemaankin. Johan se osoitti sen noutajien flyballpäivillä valioitumalla flyballista. Mando on osallistunut kaksi kertaa vesipelastusmestaruuteen. Ensimmäisellä kerralla se sai "vain" vuoden oppinut vesipelastajatittelin, mutta toisella kerralla paransi olemalla koko AVO-luokan paras. Saikin siis sinä vuonna oppineen vesipelastajatittelin lisäksi vuoden vesipelastajatittelin. Mando ei siis koskaan ole ollut mikään huono vepekoira.
VOI-luokassa oli kova taso ja monta koirakkoa. En uskonut omien koirieni menestykseen, mutta A-luokassa Sauli ja Mando tekivät kummatkin ykköstuloksen. Saulille kaksi pistettä enemmän kuin Mandolle, mutta kummallekkin ykköset! Olin aikas onnellinen tästä ja muutenkin kisan ykkösistä, koska vepekokeissa ei olla pitkiin aikoihin käynyt. B-osiossa nämä tasaisen varmat suorittajat eivät jaksaneet keskittyä enää, mutta Mandopa jaksoi! Se suoritti A-osiosta aivan täydellisen kopion kaikkine virheineen ja sai samat pisteet kuin A-osiostakin eli 95pistettä. Näillä pisteillä se B-osiossa voitti koko luokan ja tuli VESIPELASTUSVALIOKSI! Olen niin ylpeä Mandosta, että melkein itkettää. Olin jo unohtanut kuinka hienoa tämän koiran kanssa on kisata!
Hieno uros ja kunnioitettava tittelirivi: BH Jk3 Vk2 vFIN KVA RH-FL B RH-F B RH-W A vNM-10 vFIN KVA vKTV vFRAJM-11 vJM-12 vESTJM-13 vFIN, vFRA, vGER, vEST & vKANS JVA vAVA vFIN TVA vFBV vOVP-10 vOVP-11 vVVP-11 vVPVA vESTW-10 vFINW-10
Ja tuon uroksen luonne ja työskentelyinto on jotain käsittämätöntä! Tämän uroksen haluan säilyvän Ternen suvuissa aina.
Mandon tytär Aesha ei ole mikään ihmeellinen mejäkoira, mutta muuten aivan loistava kisatykki! Aeshalla on oikeus Norjassa mejässä VOI-luokkaan ja Suomesta tytsy on hakenut yhden AVO1-tuloksen. Aesha on viidestä eri lajista valio, jonka lisäksi se on ulkonäöllisesti kaunis koira, josta onkin todisteena neljän eri maan muotovalion arvot ja Viron junnuvoittaja & voittajatittelit. Aeshalla ei ole vielä pentuja, mutta se on sijoitusnarttuni, joten eiköhän joskus hamassa tulevaisuudessa ole tulossa pikku-Aeshoja. Loistava narttu! Aeshan tittelirivi BH Hk3 RH-E Tk4 vFIN NVA, KVA & TVA vAVA vKTV-F vjESTW-12 vESTW-12 vEST, vFIN, vISL & vUSA MVA
Mandon poika Reux on ollut mieletön mejäkoira niinkuin kaikki tämän suvun urokset. Reux valioitui viidestä eri lajista, jonka lisäksi mejästä neljästä eri maasta ja oli myös kansainvälinen muotovalio. Keräsi näyttelyistä elämänsä aikana ainakin neljä SA:ta ja on myös voittanut luokkansa. Reux on ollut I-pentueen isänä, johon syntyi kolme pentua: Reli, Kiri ja Iines. Reli ja Kiri ovat menestyneet loistavasti kisoissa, mutta Iines ei ole vielä kenttiä kerinnyt valloittamaan. Reli oli juuri isänä Ternen N-pennuille, jossa oli kaksi pentua: Nantte ja Nio. Reli (ex), Iines & Nantte ovat sijoituskoiria, joten Mando tulee näkymään ainakin niiden kautta suvuissa. Reuxin tittelirivi: BH Jk1 Hk3 RH-T B RH-F B RH-FL A vGERJM-12 vFRAJM-12 vJM-12 vFIN, vGER, vFRA vSWE & vKANS JVA vFIN NVA, KVA & TVA vFBV
Mandon pennutkin ovat niin upeita, että niitä on ollut ilo käyttää jalostukseen. Ja on ollut ihanaa, että kasvatin omistajat ovat olleet niin aktiivisia!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)