Nautiskelin tänään Mandon kadonneista tanssitaidoista. Kuhan vaan kokeilin mitenkä homma toimi ja voin kertoa, että se ei toiminut lainkaan hyvin. Treenattiin samalla myös vähän tokon VOI-luokan liikkeitä. Ne oli poitsulla tosi hyvin hallussa! Ei mitään valittamista. Se on sitten vain kokeisiin kun keritään.
Viime viikko on treenattu tosi aktiivisesti agia, koska Lars lähti käymään Ruotsissa kahden viikon mittaisella lomalla ja toi Yeyen tänne jonka agitaidot olivat todellakin pahasti ruosteessa. Lars & Yeye eivät olleet kuukauteen treenanneet agia minkä näki Yeyestä.
Viime viikon hinkkasimme ihan perusjuttuja. Ei Yeyellä mitään hirveän kauaa mennyt siinä, että palautti mieleen, mutta parin ekan päivän treenit oli aivan järkyttävää säätämistä. Siellä tuli aivan turhia kämmejä ja Yeye tuntui välillä olevan ihan pihalla siitä mitä halusin siltä. Useilla toistoilla päästiin siihen mitä oltiin kuukausi sitten. Tänään tyttö tykitti radalla! Yeye oli todella loistava eikä se tehnyt ollenkaan virheitä ja aikakin oli mitä mainioin. Yeyessä riittää vauhtia eikä se ole todellakaan mikään lahna vaan vetelee samoja aikoja kuin monet paimenagit.
Agia kokeilin myös Zeepon kanssa joka on saanut itselleen oikeudet III-luokkaan ja sieltä jo yhden vKUMA:n. Harvemmimpa treenailen Zeepon kanssa, koska Elisia on hoitanut sen puolestani. Muuttelin vähän rataa haastavammaksi. Zeepolla ei ollut mitään vaikeuksia! Se tykitti menemään.
Ihan piruuttani päätin koittaa, että toimisiko Yeye III-luokkalaiselle tarkoitetulla radalla. Pyörittelin sitä vaikka kuinka ja mistä sekä keppikulma oli todella jyrkkä mikä on ollut aika haaste Yeyelle. Ekalla kerralla meni vasta tokasta välistä kepeille. Uusinta yritys ja enemmän jämäkkyyttä kehiin. Yeye suoritti puhtaasti radan!
Jo edes menneen Willyni sisko Gaia etsi sulhoa. Keskustelin Knossosien kanssa Ferrarin kolmannesta pentueesta eikä heillä ollut mitään Gaiaa vastaan joten lupasin Deneolle, että hän voi käyttää Ferraria, jos vain haluaa. Nyt vain jännityksellä odottelemme, koska Gaialla alkaa juoksut ja onnistuuko astutus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ferrari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ferrari. Näytä kaikki tekstit
tiistai 24. toukokuuta 2011
perjantai 24. joulukuuta 2010
Joulua agin merkeissä
Tämän päivän suurin (& yleisin) teko on ollut varmasti monille koiran omistajille tuttu "pidä koirat kaukana keittiöstä"-ajatus. Sitä meillä on tämä päivä toteutettu kun joulukalkkuna ja muut jouluruuat on lojunut hellan päällä. Meillä pidettiin jouluruokailu Knossosien (Ferrarin perhe), Miken (Pekan kasvattaja, Ruun & Gurun omistaja), Kraigin (Yeyen kasvattaja) ja Larsin (Yeyen omistaja) kesken. En ole varmaan koskaan tehnyt joulun takia näin paljon kuin tänä vuonna, mutta pitihän sitä antaa hyvä kuva itsestä joulun viettäjänä.
Lars oli ottanut Yeyen mukaan, Knossosit Ferrarin ja Mike Ruun sekä Gurun. Kraig tuli täysin ilman koiraa. Voitte varmaan arvata mistä keskustelimme syödessämme? No kerrotaampa, tolloista. Mike oli käyttänyt maanantaina Gurun terveystarkastuksessa ja poika oli täydellistä A-luokkaa (lonkat: A/A, kyynereet: 0:0, polvet: 0/0, silmät: terveet). Sovittiin Miken kanssa, että hän ja Guru alkaisivat käymään aktiivisesti treeneissä meillä niin jos poika joskus menestyisi kunnolla niin sitä voisi joku lainata nartulleen jalostuskäyttöön. Catacogerin C-pentueen Hifki, Liffi & Rine ovat suorittaneet NOU-luokan hyväksytysti ja ilmoitettu nomemestaruuteen ALO-luokkaan. NOU-luokan suorittamiseen ja nomesta valioitumiseen tähdätään Gurun & Yeyenkin kanssa.
Ruoka tuntui maistuvan kaikille ja kyllä siitä koiratkin saivat oman osansa (tosin koirille tehtynä versiona niinkuin viime vuonnakin --> lihaisia luita, rustoja...). Tämän jälkeen alkoi pakollinen koirien hiplailu. Kraig halusi nähdä Yeyen ihan kunnolla ja kopeloi sen aivan pohjavillaa myöten, kurkisti suuhun ja juoksutti. Yeyellä ei ollut mitään ongelmaa tämän kanssa, mutta sen jälkeen Kraig halusi nähdä Larsin & Yeyen agikehityksen. Lähdimmepä siis agikentälleni ja mukaan nappasin Cirxon ja Zeepon. Zeepon kyllä annoin samantien Elisille.
Lars jännitti aivan kamalasti, enemmän mitä koskaan missään kisoissa. Olivathan Lars & Yeye kiertänyt useamman mölliagin ja Yeye startannut parissa kisassa varsin lahjakkaasti. Kaisailin radan ja muut lämmittelivät koiriensa (+ Cirxon) kanssa. Tein aika helpon radanpätkän.
Elis ja Zeepo aloittivat. Käännökset olivat hyvät ja tiukat eikä niissä todellakaan ollut mitään turhaa tilaa. Mitään isompia kämmejä ei sattunut ja kepeille meni hyvin. Vauhti oli koko ajan tosi hyvä ja aika oli vielä parempi!
Lars ja Yeye.. Eka rata meni ihan puihin. Siellä tippui pari rimaa ja käännökset olivat tosi löysiä / loivia. Yeye saattoi myös sinkoutua välillä ihan väärää estettä kohden. Vauhtia oli, mutta virheitä sitäkin enemmän. Kraigin ilmeestä näki, että hän ei todellakaan ollut tyytyväinen. Otin Yeyen itselleni ja annoin Larsille Cirxon. Cirxo on todella herkkä ohjaamiselle ja se tulkitsee ihan pienistäkin liikkeistä mitä pitäisi tehdä. Poika oli juuri saanut oikeudet III-luokkaan joten radan piti olla pojalle helppo.
Lars & Cirxo vetivät rataa ja minä käskytin Yeyeä (istu, maahan, odota, sivulle, hae, tänne...) sivummalla. Sivu silmällä katselin, että Lars & Cirxo vetivät todella hyvän radan ja Miken huutaessa ajan olin enemmän kuin tyytyväinen. Lars ei ollut jännittänyt, koska muuten Cirxo olisi "räjähtänyt käsiin". Kuitenkin Yeyen hänelle antaessani huomasin, että Larsin jännittäminen nousi heti pilviin. Sanoin hänelle "Koitan itse mennä yhden radan Yeyen kanssa, ok?" johon Lars nyökkäsi.
Käskin Yeyen alussa maahan ja siellä se makasi ja tapitti, että koska saa lähteä. Luvan saatuaan Yeye lähti kuin raketti. Todella nopea ja sulava liikkeinen tyttö tykitti menemään kuin paraskin agiliitäjä. Useamman koiran kouluttaneenakin meinasin välillä olla myöhässä radalla, mutta onneksi Yeye osasi lukea ohjaajaa vaikka huitoisi kuinka kaukana. Turhia sinkoiluja ei tällä kertaa tullut eikä yhtäkään rimaa pudonnut. Yeye painoi täysillä! Aika oli mahtava, koska tällä kertaa käännökset olivat tosi onnistuneita. Kraigin huulilla näkyi hymy tyytyväisyydestä onnistuneeseen suoritukseen.
Lars otti ohjat Yeyen kanssa ja tällä kertaa hän oli varmempi, koska oli nähnyt, että Yeye oikeasti osaa tehdä! Tällä kertaa Larsin & Yeyen rata oli todellista iloa silmälle. Yeye teki pienet & tiukat käännöset, oli nopea, seurasi ohjausta ja totteli ohjausta vielä paremmin. Lars pysyi hyvin mukana, mutta kuitenkin Yeye totteli myös kauempaa tulleita käskyjä. Olin todella tyytyväinen rataan ja niin oli Kraigkin.
Mike & Ruukin näyttivät osaamistaan. Heidän yhteistyönsä pelasi todella hyvin, mutta Ruu tuntui vähän löysäilevän. Olen nähnyt paljon parempia ja nopeampia ratoja Ruulta, mutta oli tämäkin rata kuitenkin ihan ok (mutta pitäisi olla erinomainen!) ja tyydyttävä nopeudeltaan. Ei tuolla radalla kuitenkaan palkintosijoille pääsisi.
Heidän toinen ratansa oli parempi, mutta samat ongelmat olivat kuin ekassakin radassa. Ruuta ei ihan selvästi kiinnostanut agi pätkääkään tänään.
Sillä välin kun olimme tykitelleet radalla oli Elisia hakenut minulle Rakan ja Lootuksen ja lämmitellyt niiden kanssa. Elisia oli joskus satunnaisesti treenaillut (/ kokeillut) Rakaa agikoirana joten ihan surutta passitin heidät kokeilemaan rataa.
Heti alussa Raka teki virheen.. Se nyki lähdössä. Pienestäkin sanasta se meinasi ampaista liikkeelle. Ehkeivät kaikki katso sitä virheeksi, mutta itse en sulattanut sitä. Piti istua paikallaan kuin tatti. Elisia sitten jutteli kanssani niitä näitä ja odottimme niin kauan, että Raka lopetti nykimisen. Elisian ja Rakan agi oli sujuvaa, mutta vähän häiritsi se, että Raka osui juuri ja juuri kontaktipinnoille A-esteellä. Jotain Raka könysi myös ennen rengasta. Muuten rata oli hyvä ja aika samoin.
Päätin koittaa Lootuksen kanssa vähän agia. Iivi oli kertonut, että tytsy oli treenannut agia paljon ja kisannutkin parissa kisassa (+ jokusessa maastoestekisassa) joista yhdestä oli saanut vKUMA:n. Tein aika helpon hyppyradan tytölle jonka se meni moitteettomasti! Ehkäpä jatkan sittenkin tytön kanssa agissa enkä nomessa. Hmm.. Pitää harkita. Elin uskossa, että mulla on käsissäni koira joka on kisannut vain pelastuskoirakokeissa ja pienellä tutkimisella selvisi, että Lootus on startannut agissa, maastoesteillä ja pk-haussa eli BH komeilee myös nimen edessä (kun sen vaan löytäisi jostain). :D
Päivän päätteeksi juttelimme vielä lisää tollereista ja agilitystä. Illan mittaan ihmiset katoilivat (heti kun olivat käyneet katsomassa jäljellä olevia U-pentuja!) ja sovimme, että joskus uudestaan tälläinen.
Lars oli ottanut Yeyen mukaan, Knossosit Ferrarin ja Mike Ruun sekä Gurun. Kraig tuli täysin ilman koiraa. Voitte varmaan arvata mistä keskustelimme syödessämme? No kerrotaampa, tolloista. Mike oli käyttänyt maanantaina Gurun terveystarkastuksessa ja poika oli täydellistä A-luokkaa (lonkat: A/A, kyynereet: 0:0, polvet: 0/0, silmät: terveet). Sovittiin Miken kanssa, että hän ja Guru alkaisivat käymään aktiivisesti treeneissä meillä niin jos poika joskus menestyisi kunnolla niin sitä voisi joku lainata nartulleen jalostuskäyttöön. Catacogerin C-pentueen Hifki, Liffi & Rine ovat suorittaneet NOU-luokan hyväksytysti ja ilmoitettu nomemestaruuteen ALO-luokkaan. NOU-luokan suorittamiseen ja nomesta valioitumiseen tähdätään Gurun & Yeyenkin kanssa.
Ruoka tuntui maistuvan kaikille ja kyllä siitä koiratkin saivat oman osansa (tosin koirille tehtynä versiona niinkuin viime vuonnakin --> lihaisia luita, rustoja...). Tämän jälkeen alkoi pakollinen koirien hiplailu. Kraig halusi nähdä Yeyen ihan kunnolla ja kopeloi sen aivan pohjavillaa myöten, kurkisti suuhun ja juoksutti. Yeyellä ei ollut mitään ongelmaa tämän kanssa, mutta sen jälkeen Kraig halusi nähdä Larsin & Yeyen agikehityksen. Lähdimmepä siis agikentälleni ja mukaan nappasin Cirxon ja Zeepon. Zeepon kyllä annoin samantien Elisille.
Lars jännitti aivan kamalasti, enemmän mitä koskaan missään kisoissa. Olivathan Lars & Yeye kiertänyt useamman mölliagin ja Yeye startannut parissa kisassa varsin lahjakkaasti. Kaisailin radan ja muut lämmittelivät koiriensa (+ Cirxon) kanssa. Tein aika helpon radanpätkän.
Elis ja Zeepo aloittivat. Käännökset olivat hyvät ja tiukat eikä niissä todellakaan ollut mitään turhaa tilaa. Mitään isompia kämmejä ei sattunut ja kepeille meni hyvin. Vauhti oli koko ajan tosi hyvä ja aika oli vielä parempi!
Lars ja Yeye.. Eka rata meni ihan puihin. Siellä tippui pari rimaa ja käännökset olivat tosi löysiä / loivia. Yeye saattoi myös sinkoutua välillä ihan väärää estettä kohden. Vauhtia oli, mutta virheitä sitäkin enemmän. Kraigin ilmeestä näki, että hän ei todellakaan ollut tyytyväinen. Otin Yeyen itselleni ja annoin Larsille Cirxon. Cirxo on todella herkkä ohjaamiselle ja se tulkitsee ihan pienistäkin liikkeistä mitä pitäisi tehdä. Poika oli juuri saanut oikeudet III-luokkaan joten radan piti olla pojalle helppo.
Lars & Cirxo vetivät rataa ja minä käskytin Yeyeä (istu, maahan, odota, sivulle, hae, tänne...) sivummalla. Sivu silmällä katselin, että Lars & Cirxo vetivät todella hyvän radan ja Miken huutaessa ajan olin enemmän kuin tyytyväinen. Lars ei ollut jännittänyt, koska muuten Cirxo olisi "räjähtänyt käsiin". Kuitenkin Yeyen hänelle antaessani huomasin, että Larsin jännittäminen nousi heti pilviin. Sanoin hänelle "Koitan itse mennä yhden radan Yeyen kanssa, ok?" johon Lars nyökkäsi.
Käskin Yeyen alussa maahan ja siellä se makasi ja tapitti, että koska saa lähteä. Luvan saatuaan Yeye lähti kuin raketti. Todella nopea ja sulava liikkeinen tyttö tykitti menemään kuin paraskin agiliitäjä. Useamman koiran kouluttaneenakin meinasin välillä olla myöhässä radalla, mutta onneksi Yeye osasi lukea ohjaajaa vaikka huitoisi kuinka kaukana. Turhia sinkoiluja ei tällä kertaa tullut eikä yhtäkään rimaa pudonnut. Yeye painoi täysillä! Aika oli mahtava, koska tällä kertaa käännökset olivat tosi onnistuneita. Kraigin huulilla näkyi hymy tyytyväisyydestä onnistuneeseen suoritukseen.
Lars otti ohjat Yeyen kanssa ja tällä kertaa hän oli varmempi, koska oli nähnyt, että Yeye oikeasti osaa tehdä! Tällä kertaa Larsin & Yeyen rata oli todellista iloa silmälle. Yeye teki pienet & tiukat käännöset, oli nopea, seurasi ohjausta ja totteli ohjausta vielä paremmin. Lars pysyi hyvin mukana, mutta kuitenkin Yeye totteli myös kauempaa tulleita käskyjä. Olin todella tyytyväinen rataan ja niin oli Kraigkin.
Mike & Ruukin näyttivät osaamistaan. Heidän yhteistyönsä pelasi todella hyvin, mutta Ruu tuntui vähän löysäilevän. Olen nähnyt paljon parempia ja nopeampia ratoja Ruulta, mutta oli tämäkin rata kuitenkin ihan ok (mutta pitäisi olla erinomainen!) ja tyydyttävä nopeudeltaan. Ei tuolla radalla kuitenkaan palkintosijoille pääsisi.
Heidän toinen ratansa oli parempi, mutta samat ongelmat olivat kuin ekassakin radassa. Ruuta ei ihan selvästi kiinnostanut agi pätkääkään tänään.
Sillä välin kun olimme tykitelleet radalla oli Elisia hakenut minulle Rakan ja Lootuksen ja lämmitellyt niiden kanssa. Elisia oli joskus satunnaisesti treenaillut (/ kokeillut) Rakaa agikoirana joten ihan surutta passitin heidät kokeilemaan rataa.
Heti alussa Raka teki virheen.. Se nyki lähdössä. Pienestäkin sanasta se meinasi ampaista liikkeelle. Ehkeivät kaikki katso sitä virheeksi, mutta itse en sulattanut sitä. Piti istua paikallaan kuin tatti. Elisia sitten jutteli kanssani niitä näitä ja odottimme niin kauan, että Raka lopetti nykimisen. Elisian ja Rakan agi oli sujuvaa, mutta vähän häiritsi se, että Raka osui juuri ja juuri kontaktipinnoille A-esteellä. Jotain Raka könysi myös ennen rengasta. Muuten rata oli hyvä ja aika samoin.
Päätin koittaa Lootuksen kanssa vähän agia. Iivi oli kertonut, että tytsy oli treenannut agia paljon ja kisannutkin parissa kisassa (+ jokusessa maastoestekisassa) joista yhdestä oli saanut vKUMA:n. Tein aika helpon hyppyradan tytölle jonka se meni moitteettomasti! Ehkäpä jatkan sittenkin tytön kanssa agissa enkä nomessa. Hmm.. Pitää harkita. Elin uskossa, että mulla on käsissäni koira joka on kisannut vain pelastuskoirakokeissa ja pienellä tutkimisella selvisi, että Lootus on startannut agissa, maastoesteillä ja pk-haussa eli BH komeilee myös nimen edessä (kun sen vaan löytäisi jostain). :D
Päivän päätteeksi juttelimme vielä lisää tollereista ja agilitystä. Illan mittaan ihmiset katoilivat (heti kun olivat käyneet katsomassa jäljellä olevia U-pentuja!) ja sovimme, että joskus uudestaan tälläinen.
tiistai 14. syyskuuta 2010
treenailua
Lellu on puolessa välissä kantoaikaansa. Vielä saman verran ja pentujen pitäisi syntyä. Käytiin tänään eläinlääkärissä ultrassa ja ultan mukaan pentuja olisi tulossa vain kaksi. Jos näin käy, niin itselleni ei pentua sitten jää. Toivotaan siis parasta, että pentuja tulee vähän enemmän kuin kaksi (: Olen kyllä hyvin onnellinen, jos pentumäärä pysyy vain kolmessa, koska kolmelle pennulle on jo koti.
Mike & Ruu päättivät tulla käymään meijjän agireeneissä. Meijjän yksityinen valmentaja Reim otti mielellään välillä vähän isomman porukan kuin pelkästään Elisian & Zeepon. Itsekin päätin roudautua paikalle (jep, ihan omalle agikentälle jaksoin mennä :D) Cirxon kanssa.
Lämmittelynä kävimme juoksemassa "ihan pienen" (2km) hölkkälenkin ja olin jo ihan kuoleman partaalla, ei toi juokseminen ole ihan omin harrastus. Sit otettiin muutamia helppoja hyppyjä vähän lämmittelyksi. Jokaiselle jaettiin oma pieni radan pätkä (n. 3estettä) mitä piti mennä alkuun ja kaikki kiersivät 5 erilaista ratapätkää. Kaikilla näytti menevän hyvin ja Reim kävi aina välillä neuvomassa mitä kannattaisi tehdä toisin.
Sitten tehtiin yksi pisempi rata jonka aloittivat Mike & Ruu. Pari kertaa Ruu kävi haistelemassa kauempana ja pari rimaakin tippui, mutta sitten iski joku agipiikki ja alkoi menemään todella hyvin! Käännökset olivat todella hyviä ja kaukaakin ohjaaminen onnistui todella hyvin. Mike ja Ruu siirtyivät loppu ajaksi sivummalle treenailemaan lyhyempiä ratapätkiä joten Zeepo sai vähän häiriötä agittamiseensa.
Elisia ja Zeepo toimivat alusta asti hienosti. Zeepo päästeli ihan täysillä menemään ja käännökset menivät todella hyvin & tiukasti. Tässä pojassa on kyllä tyyliä agikentällä! Ainut vain, että kisatilanteet tuntuvat Zeepoa stressaavan.. Se jännittää aivan törkeästi kaikissa kisoissa. Taidamme alkaa kiertämään erilaisissa epävirallisissa tapahtumissa jos jännitys vaikka vähän lieventyisi.
Viimeisinä mentiin Cirxon kanssa vähän agittamaan. Cirxo vain painatti menemään ja pienestäkin liikkeestä ampaisi aina oikealle esteelle. Poika on joku niin mahtava agikaveri! Musta tuntuu, että Cirxo elää agille.
Lopuksi kaikki menivät muutaman esteen ja siitä käytiin sellainen pieni hölkkäkävelylenkki metsässä jossa oli mukana myös Ferrari, Nancy ja Nella. Nella oli vähän sitä mieltä, että Ruu on aivan liian tungetteleva ja vähän ärähti pojalle, että nyt jäitä munille. Nancy jolkotteli yksikseen jossainn ojan pohjilla ja oli loppujen lopuksi niin mudassa, että päätin pestä sen.
Päivä oli todella mukava ja rauhallinen! Oli hienoa nähdä, että Mikellä ja Ruulla menee hyvin.
Mike & Ruu päättivät tulla käymään meijjän agireeneissä. Meijjän yksityinen valmentaja Reim otti mielellään välillä vähän isomman porukan kuin pelkästään Elisian & Zeepon. Itsekin päätin roudautua paikalle (jep, ihan omalle agikentälle jaksoin mennä :D) Cirxon kanssa.
Lämmittelynä kävimme juoksemassa "ihan pienen" (2km) hölkkälenkin ja olin jo ihan kuoleman partaalla, ei toi juokseminen ole ihan omin harrastus. Sit otettiin muutamia helppoja hyppyjä vähän lämmittelyksi. Jokaiselle jaettiin oma pieni radan pätkä (n. 3estettä) mitä piti mennä alkuun ja kaikki kiersivät 5 erilaista ratapätkää. Kaikilla näytti menevän hyvin ja Reim kävi aina välillä neuvomassa mitä kannattaisi tehdä toisin.
Sitten tehtiin yksi pisempi rata jonka aloittivat Mike & Ruu. Pari kertaa Ruu kävi haistelemassa kauempana ja pari rimaakin tippui, mutta sitten iski joku agipiikki ja alkoi menemään todella hyvin! Käännökset olivat todella hyviä ja kaukaakin ohjaaminen onnistui todella hyvin. Mike ja Ruu siirtyivät loppu ajaksi sivummalle treenailemaan lyhyempiä ratapätkiä joten Zeepo sai vähän häiriötä agittamiseensa.
Elisia ja Zeepo toimivat alusta asti hienosti. Zeepo päästeli ihan täysillä menemään ja käännökset menivät todella hyvin & tiukasti. Tässä pojassa on kyllä tyyliä agikentällä! Ainut vain, että kisatilanteet tuntuvat Zeepoa stressaavan.. Se jännittää aivan törkeästi kaikissa kisoissa. Taidamme alkaa kiertämään erilaisissa epävirallisissa tapahtumissa jos jännitys vaikka vähän lieventyisi.
Viimeisinä mentiin Cirxon kanssa vähän agittamaan. Cirxo vain painatti menemään ja pienestäkin liikkeestä ampaisi aina oikealle esteelle. Poika on joku niin mahtava agikaveri! Musta tuntuu, että Cirxo elää agille.
Lopuksi kaikki menivät muutaman esteen ja siitä käytiin sellainen pieni hölkkäkävelylenkki metsässä jossa oli mukana myös Ferrari, Nancy ja Nella. Nella oli vähän sitä mieltä, että Ruu on aivan liian tungetteleva ja vähän ärähti pojalle, että nyt jäitä munille. Nancy jolkotteli yksikseen jossainn ojan pohjilla ja oli loppujen lopuksi niin mudassa, että päätin pestä sen.
Päivä oli todella mukava ja rauhallinen! Oli hienoa nähdä, että Mikellä ja Ruulla menee hyvin.
tiistai 17. elokuuta 2010
liitotreeniä
Romeo ja Lysti ovat lähteneet jo aika päiviä sitten koteihinsa ja ovat aloittaneet treenailunsa jo hyvin :)
Kävin heti aamusta laittamaan agiradan kuntoon tai itseasiassa tein pari erilaista rataa jotka saisi helposti yhdistettyä ja kauemmaksi löin pari normaalia estettä. Lyhyitä pätkiä, mutta tiukkoja mutkia. Cirxo kun tarvitsee välillä vähän treeniä noihin mutkiin. Olin myös sopinut Knossosien kanssa, että Elisia tulee agittamaan Ferrarin kanssa, että ei vedetä kisoihin ihan silmät ummessa. Yhtään harjoittelematta kisoihin tuottaa yleensä aina toivotun tuloksen, silloin ajattelen vaan "Jos ei hylkyä tule, niin olen tyytyväinen".
Alkuun otettiin vähän noutoja leikin merkeissä. Elisia heitteli Ferrarille lelua ja käski hakemaan. Kaikki lelut saatiin nätisti käteen. Sitten heitin lelun johonkin metsään ja annoin Cirxolle luvan mennä (en käskenyt hakea lelua) ja Elisiakin vapautti Ferrarin. Ferrari lähti juoksemaan Cirxon perään aivan intoa puhkuen ja riehuen ja yrittäen saada lelun pois. Kun pojat juoksivat, niin kävin ulkotarhasta hakemassa Mandon, vaikka tiesinkin, että tuo ratapätkä olisi sille aivan liian hankala, eihän se ollut koskaan vielä edes kisannut. Kuhan treenaillut vain.
Mando liittyi poikien riehakkaaseen leikkiin. Cirxo oli taistellut voiton lelusta ja toi sen minulle käteen. Ihmettelin tätä suuresti, koska Cirxo ei noutoja treenatessa yleensä tuo käteen asti mitään. Yhtäkkiä viereeni pöllähti erittäin innokas nuorukainen (olin todennäköisesti jättänyt sen pihaan irtona), meinaan Q-pentueen Zeepo. Se innokkaasti häntää heiluttaen hyppi vasten ja katseli nappisilmillään "MÄÄ KANSSA! HALUUN! TEHÄÄN JOTAIN!" Kun kerta oli näin paljon innokkaita agittajia, niin päätin hakea sisältä pari häkkiä.
Elisia otti alkuun Ferrarin kanssa pari hyppyä kauemmilla esteillä ja esteen jälkeen piti päätyä suoraan putkeen. Hyvimpä Ferrari pärjäsi. Sitten Elisia kävi pienen hölkkälenkin Zeepon kanssa jonka aikana otin Cirxon kanssa tätä meidän tiukka käännöksistä pätkää. Poika suoritti hyvällä vauhdilla renkaan ja kepit, mutta putkessa sen vauhti hiipui. Jankattiin niin kauan ja suurilla kannustuksilla, että pojan vauhti pysyi hyvänä putkessakin. Virheitä Cirxo ei tehnyt ja se agitti loppu ajastaan ihan täysillä. Ai että kun olin ylpeä pojasta, käännöksetkin sujuivat aivan mallikkaasti!
Hypytin Ferraria parilla esteellä vielä ennen pätkää ja Elisia meni kauemmille esteille Zeepon kanssa jossa he ottivat muutamia hyppyjä sillä välin, kun Ferrari ja minä painatettiin radalla. A-esteen poika meni loistavasti ja tuli alaskin todella hyvin! Keinullakaan ei ollut vaikeuksia, mutta kepeillä vauhtia oli vähän liian vähän. Vauhdittomuuden takia otimme keppejä useampaan kertaan, niin kauan, että vauhtia alkoi löytyä. Ferrari meni jopa lujempaa loppu ajasta kuin Cirxo. Se on aika ihmeellistä, koska yleensä Cirxo on se meidän agitykki joka painattaa aivan täysillä (ja joskus se kuulokin unohtuu).
Kun nämä "vanhukset", II-luokan konkarit, oli agitettu siirryttiin nuorisoon. Juostiin eka ulkotarhoille viemään pojat sinne leikkimään ja sitten äkkiä takaisin Zeepon ja Mandon kanssa. Mando oli aivan täpinöissään, mutta laitoin pojan odottamaan silti.
Zeepo pääsi näyttämään taitojaan agiradalle. Sen kanssa on vähän keritty treenailemaan, mutta mullahan ei ole tapana hinkata kaikkia asioita ihan tip top kuntoon vaan koittaa vähän keskeneräisenä kaikkia. Joku sanoisi tätä hulluksi, koska se kaikki työhän voi mennä pilalle mitä on tehnyt, mutta mullahan ei ole kuin aikaa. Varmaan kaikki koiranikin lähtenyt keskeneräisinä kisakentille kokeilemaan ja jollain onnen kantamoisella on saatu tittelit kasaan.
Sehän on hyvä aloittelijan kanssa aloittaa melko tiukoilla mutkilla. Siirtelin esteitä ihan vähäsen ja sit lähettiin. Zeepo tykitti aivan mahtavasti kepit (joita on harjoiteltu hyvin vähän, mutta meni silti joka välistä!) ja siitä suoraan putkeen. Vauhti oli aivan mahtava! Putken jälkeen piti kiitää pari normi estettä ja sitten pöydälle. Tähän topattiin ihan kokonaan ja käskin Zeepon maahan. Poikahan tottelikin heti kuin unelma. Siitä sitten vapautin ja käskin A-esteelle ja sieltä pari normi estettä ja pienellä mutkalla renkaalle. Hienon suorituksen jälkeen poika sai paljon kehuja ja hyppäsi suoraan syliin! Pitkä tuo on radaksi (ainakin meidän (treeni)radaksi, en tiedä miten muilla), mutta olen aivan supertyytyväinen Zeepon hienoon rataan (varsinkin kun tiedän kuinka "paljon" sitä on treenattu), koska moni treenatuista koiristani ei olisi yltänyt samaan. Elisia lähti taas hölkötteleen Zeepon kanssa pienen lenkin ja minä sitten otin sillä välin Mandon.
Käskin Mandon odottamaan siksi aikaa, että siirtelin esteet takaisin paikoilleen. Kyllähän nyt Mandon pitäisi pärjätä, jos kerta Zeepokin osaa! Kutsuin Mandon luokse ja hyvä ettei se hyppinyt paikallaan innostuksesta. Tästä tulisi rumaa jälkeä, ei tuo varmasti kuule yhtään mitään..
Lähdettiin kiitään ja kepit meni hyvin, vauhti tosin vähän himmas, mut muuten hyvin. Siitä Mando vähän himmaili lisää vauhdin kanssa ja painatti putkeen jossa vauhtia taas alkoi löytyä. Normi esteet meni ihan suht, hyvin, mutta rima tippu tokasta esteestä. Siitä sitten painatettiin A-esteelle jonka kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Sen jälkeen hukku korvat ja ampaisi putkeen. Siihen stop ja alotettiin alusta. Alku meni taas hyvin eikä rimakaan pudonnut ja A-esteen jälkeen löytyi oikea reitti eikä putki ollutkaan enää niin houkutteleva. Normi esteet meni hyvin ja rimat pysyi edelleen paikallaan, sit suoraan putkesta! Mahti poika. Siitä ihan piruuttani pyöräytin Mandon ympäri ja käskin sen putkeen. Jonka jälkeen vedettiin jostain aivan ihme kulmasta kepit, mutta se meni silti tosi hyvin! Tän jälkeen lopetettiin ja lähettiin hölkötteleen Elisiaa ja Zeepoo vastaan.
Kun Elisia ja Zeepo tuli vastaan, niin käännyttiin takas kentälle ja käytiin hakemassa häkit pois. Sit sisälle kahvitteleen ja lyötiin koirat ulos juoksemaan. Me aina päädytään juttelemaan Knossosien kanssa pentusuunnitelmista, niin tälläkin kertaa. Ferrarin ja Ankan pennut.. Niitä he odottavat todella innolla (pennun kuva silmissään). He kyselivät oliko minulla mitään muita jalostussuunnitelmia Ferraria kohtaan ja kerroin, että kyseltiin sitä jalostukseen, mutta se ei ole vielä varmaa.
Michael (Ferrarin kasvattaja) ilmoitti juuri kahvittelujen keskellä, että Ferrarin kahdesta pojasta ja yhdestä tytöstä oli tullut kansainvälisiä muotovalioita sekä kolme pentueesta on saanut BH:n & NOU1:n. Oltiin Knossosien kanssa aivan riemuissamme! Ferrari oli jättänyt hyvää jälkikasvua ja varsinkin, kun kaikki pennut oli kuvattu lonkiltaan A/A:ksi tai B/B:ksi ja muuten täysin terveitä yksilöitä. VAU!
Knossosit alkoivat kyselemään Zeeposta kahvittelun lomassa. Heitä niin kovasti kiinnostaisi toinen tolleriuros. Sitten he miettivät, että voisivatko ottaa Zeepon kokeiluun ja sitten jos pelittää hyvin kahden koiran kanssa, niin voisivatko he lainata minulta vaikka jotain koiraa, että koittaisivat kolmen koiran kanssa. Lupasin innokkaasti, että kyllä he Zeepon saavat, mutta sitten isäntä ilmoitti "Ei se onnistu ainakaan vähään aikaan. Tämän piti olla yllätys, mutta pakkohan se on nyt kertoa. Olemme lähdössä parin viikon päästä Kreikkaan viikon lomamatkalle ja Ferrari pitäisi saada tänne hoitoon joten ei tähän väliin toista eikä kolmatta koiraa." Pöydässä vaihdettiin paljon merkittäviä katseita, mutta sanoin sitten "Tuoko íhmeessä Ferrari tänne! Kyllä me varmasti hyvin pärjäämme ja voidaan treenailla tolloputkea varten." Knossosit nyökkäsivät hyväksyvästi. Sitten olikin jo kahvit juotu ja he lähtivät kotiinsa.
Kävin heti aamusta laittamaan agiradan kuntoon tai itseasiassa tein pari erilaista rataa jotka saisi helposti yhdistettyä ja kauemmaksi löin pari normaalia estettä. Lyhyitä pätkiä, mutta tiukkoja mutkia. Cirxo kun tarvitsee välillä vähän treeniä noihin mutkiin. Olin myös sopinut Knossosien kanssa, että Elisia tulee agittamaan Ferrarin kanssa, että ei vedetä kisoihin ihan silmät ummessa. Yhtään harjoittelematta kisoihin tuottaa yleensä aina toivotun tuloksen, silloin ajattelen vaan "Jos ei hylkyä tule, niin olen tyytyväinen".
Alkuun otettiin vähän noutoja leikin merkeissä. Elisia heitteli Ferrarille lelua ja käski hakemaan. Kaikki lelut saatiin nätisti käteen. Sitten heitin lelun johonkin metsään ja annoin Cirxolle luvan mennä (en käskenyt hakea lelua) ja Elisiakin vapautti Ferrarin. Ferrari lähti juoksemaan Cirxon perään aivan intoa puhkuen ja riehuen ja yrittäen saada lelun pois. Kun pojat juoksivat, niin kävin ulkotarhasta hakemassa Mandon, vaikka tiesinkin, että tuo ratapätkä olisi sille aivan liian hankala, eihän se ollut koskaan vielä edes kisannut. Kuhan treenaillut vain.
Mando liittyi poikien riehakkaaseen leikkiin. Cirxo oli taistellut voiton lelusta ja toi sen minulle käteen. Ihmettelin tätä suuresti, koska Cirxo ei noutoja treenatessa yleensä tuo käteen asti mitään. Yhtäkkiä viereeni pöllähti erittäin innokas nuorukainen (olin todennäköisesti jättänyt sen pihaan irtona), meinaan Q-pentueen Zeepo. Se innokkaasti häntää heiluttaen hyppi vasten ja katseli nappisilmillään "MÄÄ KANSSA! HALUUN! TEHÄÄN JOTAIN!" Kun kerta oli näin paljon innokkaita agittajia, niin päätin hakea sisältä pari häkkiä.
Elisia otti alkuun Ferrarin kanssa pari hyppyä kauemmilla esteillä ja esteen jälkeen piti päätyä suoraan putkeen. Hyvimpä Ferrari pärjäsi. Sitten Elisia kävi pienen hölkkälenkin Zeepon kanssa jonka aikana otin Cirxon kanssa tätä meidän tiukka käännöksistä pätkää. Poika suoritti hyvällä vauhdilla renkaan ja kepit, mutta putkessa sen vauhti hiipui. Jankattiin niin kauan ja suurilla kannustuksilla, että pojan vauhti pysyi hyvänä putkessakin. Virheitä Cirxo ei tehnyt ja se agitti loppu ajastaan ihan täysillä. Ai että kun olin ylpeä pojasta, käännöksetkin sujuivat aivan mallikkaasti!
Hypytin Ferraria parilla esteellä vielä ennen pätkää ja Elisia meni kauemmille esteille Zeepon kanssa jossa he ottivat muutamia hyppyjä sillä välin, kun Ferrari ja minä painatettiin radalla. A-esteen poika meni loistavasti ja tuli alaskin todella hyvin! Keinullakaan ei ollut vaikeuksia, mutta kepeillä vauhtia oli vähän liian vähän. Vauhdittomuuden takia otimme keppejä useampaan kertaan, niin kauan, että vauhtia alkoi löytyä. Ferrari meni jopa lujempaa loppu ajasta kuin Cirxo. Se on aika ihmeellistä, koska yleensä Cirxo on se meidän agitykki joka painattaa aivan täysillä (ja joskus se kuulokin unohtuu).
Kun nämä "vanhukset", II-luokan konkarit, oli agitettu siirryttiin nuorisoon. Juostiin eka ulkotarhoille viemään pojat sinne leikkimään ja sitten äkkiä takaisin Zeepon ja Mandon kanssa. Mando oli aivan täpinöissään, mutta laitoin pojan odottamaan silti.
Zeepo pääsi näyttämään taitojaan agiradalle. Sen kanssa on vähän keritty treenailemaan, mutta mullahan ei ole tapana hinkata kaikkia asioita ihan tip top kuntoon vaan koittaa vähän keskeneräisenä kaikkia. Joku sanoisi tätä hulluksi, koska se kaikki työhän voi mennä pilalle mitä on tehnyt, mutta mullahan ei ole kuin aikaa. Varmaan kaikki koiranikin lähtenyt keskeneräisinä kisakentille kokeilemaan ja jollain onnen kantamoisella on saatu tittelit kasaan.
Sehän on hyvä aloittelijan kanssa aloittaa melko tiukoilla mutkilla. Siirtelin esteitä ihan vähäsen ja sit lähettiin. Zeepo tykitti aivan mahtavasti kepit (joita on harjoiteltu hyvin vähän, mutta meni silti joka välistä!) ja siitä suoraan putkeen. Vauhti oli aivan mahtava! Putken jälkeen piti kiitää pari normi estettä ja sitten pöydälle. Tähän topattiin ihan kokonaan ja käskin Zeepon maahan. Poikahan tottelikin heti kuin unelma. Siitä sitten vapautin ja käskin A-esteelle ja sieltä pari normi estettä ja pienellä mutkalla renkaalle. Hienon suorituksen jälkeen poika sai paljon kehuja ja hyppäsi suoraan syliin! Pitkä tuo on radaksi (ainakin meidän (treeni)radaksi, en tiedä miten muilla), mutta olen aivan supertyytyväinen Zeepon hienoon rataan (varsinkin kun tiedän kuinka "paljon" sitä on treenattu), koska moni treenatuista koiristani ei olisi yltänyt samaan. Elisia lähti taas hölkötteleen Zeepon kanssa pienen lenkin ja minä sitten otin sillä välin Mandon.
Käskin Mandon odottamaan siksi aikaa, että siirtelin esteet takaisin paikoilleen. Kyllähän nyt Mandon pitäisi pärjätä, jos kerta Zeepokin osaa! Kutsuin Mandon luokse ja hyvä ettei se hyppinyt paikallaan innostuksesta. Tästä tulisi rumaa jälkeä, ei tuo varmasti kuule yhtään mitään..
Lähdettiin kiitään ja kepit meni hyvin, vauhti tosin vähän himmas, mut muuten hyvin. Siitä Mando vähän himmaili lisää vauhdin kanssa ja painatti putkeen jossa vauhtia taas alkoi löytyä. Normi esteet meni ihan suht, hyvin, mutta rima tippu tokasta esteestä. Siitä sitten painatettiin A-esteelle jonka kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Sen jälkeen hukku korvat ja ampaisi putkeen. Siihen stop ja alotettiin alusta. Alku meni taas hyvin eikä rimakaan pudonnut ja A-esteen jälkeen löytyi oikea reitti eikä putki ollutkaan enää niin houkutteleva. Normi esteet meni hyvin ja rimat pysyi edelleen paikallaan, sit suoraan putkesta! Mahti poika. Siitä ihan piruuttani pyöräytin Mandon ympäri ja käskin sen putkeen. Jonka jälkeen vedettiin jostain aivan ihme kulmasta kepit, mutta se meni silti tosi hyvin! Tän jälkeen lopetettiin ja lähettiin hölkötteleen Elisiaa ja Zeepoo vastaan.
Kun Elisia ja Zeepo tuli vastaan, niin käännyttiin takas kentälle ja käytiin hakemassa häkit pois. Sit sisälle kahvitteleen ja lyötiin koirat ulos juoksemaan. Me aina päädytään juttelemaan Knossosien kanssa pentusuunnitelmista, niin tälläkin kertaa. Ferrarin ja Ankan pennut.. Niitä he odottavat todella innolla (pennun kuva silmissään). He kyselivät oliko minulla mitään muita jalostussuunnitelmia Ferraria kohtaan ja kerroin, että kyseltiin sitä jalostukseen, mutta se ei ole vielä varmaa.
Michael (Ferrarin kasvattaja) ilmoitti juuri kahvittelujen keskellä, että Ferrarin kahdesta pojasta ja yhdestä tytöstä oli tullut kansainvälisiä muotovalioita sekä kolme pentueesta on saanut BH:n & NOU1:n. Oltiin Knossosien kanssa aivan riemuissamme! Ferrari oli jättänyt hyvää jälkikasvua ja varsinkin, kun kaikki pennut oli kuvattu lonkiltaan A/A:ksi tai B/B:ksi ja muuten täysin terveitä yksilöitä. VAU!
Knossosit alkoivat kyselemään Zeeposta kahvittelun lomassa. Heitä niin kovasti kiinnostaisi toinen tolleriuros. Sitten he miettivät, että voisivatko ottaa Zeepon kokeiluun ja sitten jos pelittää hyvin kahden koiran kanssa, niin voisivatko he lainata minulta vaikka jotain koiraa, että koittaisivat kolmen koiran kanssa. Lupasin innokkaasti, että kyllä he Zeepon saavat, mutta sitten isäntä ilmoitti "Ei se onnistu ainakaan vähään aikaan. Tämän piti olla yllätys, mutta pakkohan se on nyt kertoa. Olemme lähdössä parin viikon päästä Kreikkaan viikon lomamatkalle ja Ferrari pitäisi saada tänne hoitoon joten ei tähän väliin toista eikä kolmatta koiraa." Pöydässä vaihdettiin paljon merkittäviä katseita, mutta sanoin sitten "Tuoko íhmeessä Ferrari tänne! Kyllä me varmasti hyvin pärjäämme ja voidaan treenailla tolloputkea varten." Knossosit nyökkäsivät hyväksyvästi. Sitten olikin jo kahvit juotu ja he lähtivät kotiinsa.
torstai 17. kesäkuuta 2010
tanssijat
Taitaapa meidän kisailut vähentyä aika huimasti, kun tulospalvelut poistui pelastuskoirakokeista, palveluskoirakokeista ja tokosta. Tai sitten me aletaan kisamaan vain mejässä (kun joskus saisi sen tulospalvelun kuntoon) ja nomessa. Kaippa kohta tulee, että nomestakin poistuu tulospalvelu :( Sit meillä alkaa olemaan vaan mejäkoiria.
Tini on ollut pari päivää kauhean apaattinen. Se ei ole innostunut mistään eikä kestään. Olemme käyneet eläinlääkärissäkin eikä ell osannut sanoa mitään mikä pojalla olisi. Verikokeet otettiin eikä mitään löytynyt. Pitää seurailla tilannetta ja toivoa, että Tini reipastuu.
Sitten vähän iloisempiin uutisiin! Laskeskelin Ferrari ja Ketun tanssipisteitä ja huomasin, että molemmat huitelevat yli 300pisteessä! Meillä on nyt sitten kaksi koiratanssivaliota, ensimmäiset tollerini jotka olen jaksanut kisata koiratanssista valioksi asti. Kettu on hienosti kerännyt 407pistettä ja Ferrari 337pistettä.
Tini on ollut pari päivää kauhean apaattinen. Se ei ole innostunut mistään eikä kestään. Olemme käyneet eläinlääkärissäkin eikä ell osannut sanoa mitään mikä pojalla olisi. Verikokeet otettiin eikä mitään löytynyt. Pitää seurailla tilannetta ja toivoa, että Tini reipastuu.
Sitten vähän iloisempiin uutisiin! Laskeskelin Ferrari ja Ketun tanssipisteitä ja huomasin, että molemmat huitelevat yli 300pisteessä! Meillä on nyt sitten kaksi koiratanssivaliota, ensimmäiset tollerini jotka olen jaksanut kisata koiratanssista valioksi asti. Kettu on hienosti kerännyt 407pistettä ja Ferrari 337pistettä.
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
agittajat & kasvattipalautus
Käytiin pitkästä aikaa agiliitelemässä kisoissa.
I-luokkalaiset olivat kauheita lusmuilijoita. Tai ei oikeastaan, treenaaminen on ollut vaan liian vähäistä. Lellu oli paras omista koiristani ja ylsi 12. sijalle. Hylje oli ihan vähän parempi kuin Julle. Hylje oli 30 ja Julle 31. Eiväthän nämä sijat aivan huonoja ollut kun kisaajia oli neljäkymmentä.
II-luokkalaisista löytyi suuria yllättäjiä. Kaikkien kolmen tulos yllätti iloisesti. Superyllättäjä oli Cirxo joka oli ENSIMMÄINEN neljästäkymmenestä koirasta!! Ennen rataa olin ihan varma, että sössimme jotain, koska Cirxo oli kuin duracellpupu eikä tapansa mukaan kuullut yhtään mitään. Lähtöään odottaessa uros kuitenkin rauhottui jotenkin ihmeen kaupalla ja painatti menemään radalla kuin tuulispää kuitenkin! Korvatkin vielä toimivat aivan loistavasti.
Ferrari oli kanssa "ihan hyvä" radalla. Hidas se oli Cirxon jälkeen, mutta virheitä se ei tehnyt. Tuntui mahtavalta päästä pitkästä aikaa agittamaan Ferrarin kanssa, olin kokeillut sitä vain pari päivää ennen kisoja kotona ja meni ihan hyvin silloin, mutta sillä vauhdilla ei kyllä vKUMAa olisi saatu. Onneksi poikaan sai tällä kertaa vauhtia ja tuloksena oli KOLMAS sija neljästäkymmenestä.
Ankka oli huonoin, mutta ylsi silti 12sijalle eli samalla sijalle kuin ykkösluokan parhain. Ankan kanssa oli tosi hienoa mennä radalla, koska siitä huomasi kuinka se nautti siitä ja kuinka hauskaa Ankasta oli päästä menemään agiradalla. Vauhti oli hyvä, mutta vähän oli kommunikointiongelmia ohjaajan ja koiran välillä.
Samaan kisaan oli eksynyt myös Iivi Mian kanssa. Ihailin Iivin ja Mian yhteistyötä. Se oli aivan mahtavaa katsottavaa! Ja se nopeus mikä agiradalla oli. He olivat seitsemänsiä neljästäkymmenestä ja saivat vKUMAn. Kävin kisan jälkeen juttelemassa Iivin kanssa Miasta ja sain kuulla, että tyttö on pärjännyt aivan loistavasti. Tytön tittelirivi näyttää tällä hetkellä tältä BH Hk2 Jk1 vFIN KVA RH-F A eli niinkuin saattaa huomata, niin neiti on valioitunut jo noutajakokeista! M-pennut ovat olleet kyllä aivan mahtavia! :)
Tänään asteli taas yksi kasvattipalautus kotio. Kyseessä on Lissu joka on ollut kahdella eri omistajalla minun lisäkseni. Hyvä kisapohja tytöllä ja on hyvä suku. Pitää nyt katsella pidänkö Lissun itselläni vai alanko katselemaan sille uutta kotia. Lissun edellinen omistaja Fanny aloitti nomessa neidin kanssa ja he pääsivätkin yhdessä VOI-luokkaana asti. Sitä aikaisempi omistaja Jenna kisautti neidin tokossa VOI-luokkaan ja haussa AVO-luokkaan & mejätuloksia.
I-luokkalaiset olivat kauheita lusmuilijoita. Tai ei oikeastaan, treenaaminen on ollut vaan liian vähäistä. Lellu oli paras omista koiristani ja ylsi 12. sijalle. Hylje oli ihan vähän parempi kuin Julle. Hylje oli 30 ja Julle 31. Eiväthän nämä sijat aivan huonoja ollut kun kisaajia oli neljäkymmentä.
II-luokkalaisista löytyi suuria yllättäjiä. Kaikkien kolmen tulos yllätti iloisesti. Superyllättäjä oli Cirxo joka oli ENSIMMÄINEN neljästäkymmenestä koirasta!! Ennen rataa olin ihan varma, että sössimme jotain, koska Cirxo oli kuin duracellpupu eikä tapansa mukaan kuullut yhtään mitään. Lähtöään odottaessa uros kuitenkin rauhottui jotenkin ihmeen kaupalla ja painatti menemään radalla kuin tuulispää kuitenkin! Korvatkin vielä toimivat aivan loistavasti.
Ferrari oli kanssa "ihan hyvä" radalla. Hidas se oli Cirxon jälkeen, mutta virheitä se ei tehnyt. Tuntui mahtavalta päästä pitkästä aikaa agittamaan Ferrarin kanssa, olin kokeillut sitä vain pari päivää ennen kisoja kotona ja meni ihan hyvin silloin, mutta sillä vauhdilla ei kyllä vKUMAa olisi saatu. Onneksi poikaan sai tällä kertaa vauhtia ja tuloksena oli KOLMAS sija neljästäkymmenestä.
Ankka oli huonoin, mutta ylsi silti 12sijalle eli samalla sijalle kuin ykkösluokan parhain. Ankan kanssa oli tosi hienoa mennä radalla, koska siitä huomasi kuinka se nautti siitä ja kuinka hauskaa Ankasta oli päästä menemään agiradalla. Vauhti oli hyvä, mutta vähän oli kommunikointiongelmia ohjaajan ja koiran välillä.
Samaan kisaan oli eksynyt myös Iivi Mian kanssa. Ihailin Iivin ja Mian yhteistyötä. Se oli aivan mahtavaa katsottavaa! Ja se nopeus mikä agiradalla oli. He olivat seitsemänsiä neljästäkymmenestä ja saivat vKUMAn. Kävin kisan jälkeen juttelemassa Iivin kanssa Miasta ja sain kuulla, että tyttö on pärjännyt aivan loistavasti. Tytön tittelirivi näyttää tällä hetkellä tältä BH Hk2 Jk1 vFIN KVA RH-F A eli niinkuin saattaa huomata, niin neiti on valioitunut jo noutajakokeista! M-pennut ovat olleet kyllä aivan mahtavia! :)
Tänään asteli taas yksi kasvattipalautus kotio. Kyseessä on Lissu joka on ollut kahdella eri omistajalla minun lisäkseni. Hyvä kisapohja tytöllä ja on hyvä suku. Pitää nyt katsella pidänkö Lissun itselläni vai alanko katselemaan sille uutta kotia. Lissun edellinen omistaja Fanny aloitti nomessa neidin kanssa ja he pääsivätkin yhdessä VOI-luokkaana asti. Sitä aikaisempi omistaja Jenna kisautti neidin tokossa VOI-luokkaan ja haussa AVO-luokkaan & mejätuloksia.
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Tinin hetki tähtenä
Tämä poika ei olekaan koskaan ihmeellisemmin loistanut saavutuksillaan, koska niihin ei ole ollut aihetta (ompas, vFIN JVA titteli!) . Nyt on! Tini saavutti Koruttoman nomekokeessa viimeisen VOI1:n ja tuli käyttövalioksi! Ihana mies <3
Olli on myös ihana. Poika on päässyt jo nomen AVO-luokkaan, vaikka on syntynyt vasta 04.04. Ihailen Ollin noutamista, se on vaan jotain niin parasta! Pojalla myös nenä pelittää hyvin (niinkun kaikilla näyttelytolloillani) joten kun joskus saan mejäliiton auki, niin Olli pääse sitten haistelemaan. Ehkä myös tulevaisuutta varten voitas suunnitella pk-jälkeä.
Me ollaan vaan hengailtu ja harjoiteltu nomea. Kyllä sen on nometuloksista nähnytkin, että porukka on harjoitellut vain sitä. Tokossa käynnitkin ovat jääneet kummasti, mutta kävi Kettu hakemassa kuitenkin yhden ykköstuloksen AVO:sta toukokuun 30päivä.
Knossosit kävivät päivällä Ferrarin kanssa. Olimme sopineet jo viime kerralla, että otettaisiin kunnolla häiriötreeniä. Batter ja pasa tulivat myös. pasa Ankan kanssa ja Batter Lauran kanssa. Ankka kun ei oikein ollut sisäistänyt tokonajatusta, vaikka on kisoissakin käynyt useamman kerran.
Itse otin Cirxon ja muut koirat päästin juoksemaan pihalle. Menimme ensin kokeilemaan tokojuttuja aidatulle alueelle, että muut koiristani eivät pääsisi häiritsemään. Aloitimme alkuun vieressä kulkemisella hihnatta. Elisia aloitti Ferrarin kanssa kiertämään muita koiria. Kiertäminen toimi todella hyvin ja katsekontakti oli aivan mahtava!
pasa otti sitten Ankan kanssa kiertämistä hihnatta. Ankkaa ei kiinnostanut yhtään, mutta kunniakkaasti se meni vierellä. Tosin katsekontakti oli huono, mutta muuten meni ihan kivasti.
Batterilla ja Lauralla on ollut tokotauko, vaikka kävivät 25päivä toukokuuta hakemassa ALO2:n. Batter on todennut, että Lauran kanssa toimii parhaiten tauko ja sitten kisat. Mutta takaisin aiheeseen. Laura oli tähti! Se teki seuraamisen paljon paremmin kuin Ferrari ja katsekontakti oli todella nams!
Cirxo ja minä.. En tiedä kannattaako siitä edes puhua :D ollaan otettu tokoa ties koska viimeksi (seliseli) joten sen se oli näköistäkin. Cirxo seurasi varmaan metrin välillä ja katseli mitä muut tekevät. Kerran se kävi katsomassa Lauraa. Sit ihan tosissani yritin Cirxon kanssa uusiksi, niin meni paljon paremmin ja pysyi koko ajan nätisti vieressä, tosin silti aika kaukana.
Sitten laitettiin koirat riviin makaamaan ja odottamaan. Kävin siihen hakemassa myös Jullen ja Vienon makaamaan paikalleen. Julle ja Vieno saivat näyttää vaan hyviä odotustaitojaan. Cirxon kanssa yritettiin pitää muka jotain tokomeininkiä.
Paikkamakuu onnistui hyvin eikä siinä ollut ihmeempiä härdelliä. Mentiin sitten muitten koirien sekaan jossa otettiin lisää paikkamakuuta. Lauraa vähän häiritsi muut koirat, mutta ei lähtenyt. Cirxon sain palauttaa kaksi kertaa makaamaan. Tämän jälkeen annoin Cirxon mennä ja pidettiin luovatauko. Annettiin koirien vähän aikaa riehua keskenään.
Tämän jälkeen Elisia, Batter ja pasa jatkoivat tokoilua minun seuraten vierestä. Annoin muutamia hyviä vinkkejä mitä kannattaisi tehdä ja mikä meni hyvin. Tämän jälkeen lähdettiin porukalla uittamaan koiria, että ne saisivat kunnolla riehua. Koirat nauttivat suuresti lämpimän päivän uimareissusta.
Päivä oli varsin antoisa tokotreenien ja uinnin kanssa.
Olli on myös ihana. Poika on päässyt jo nomen AVO-luokkaan, vaikka on syntynyt vasta 04.04. Ihailen Ollin noutamista, se on vaan jotain niin parasta! Pojalla myös nenä pelittää hyvin (niinkun kaikilla näyttelytolloillani) joten kun joskus saan mejäliiton auki, niin Olli pääse sitten haistelemaan. Ehkä myös tulevaisuutta varten voitas suunnitella pk-jälkeä.
Me ollaan vaan hengailtu ja harjoiteltu nomea. Kyllä sen on nometuloksista nähnytkin, että porukka on harjoitellut vain sitä. Tokossa käynnitkin ovat jääneet kummasti, mutta kävi Kettu hakemassa kuitenkin yhden ykköstuloksen AVO:sta toukokuun 30päivä.
Knossosit kävivät päivällä Ferrarin kanssa. Olimme sopineet jo viime kerralla, että otettaisiin kunnolla häiriötreeniä. Batter ja pasa tulivat myös. pasa Ankan kanssa ja Batter Lauran kanssa. Ankka kun ei oikein ollut sisäistänyt tokonajatusta, vaikka on kisoissakin käynyt useamman kerran.
Itse otin Cirxon ja muut koirat päästin juoksemaan pihalle. Menimme ensin kokeilemaan tokojuttuja aidatulle alueelle, että muut koiristani eivät pääsisi häiritsemään. Aloitimme alkuun vieressä kulkemisella hihnatta. Elisia aloitti Ferrarin kanssa kiertämään muita koiria. Kiertäminen toimi todella hyvin ja katsekontakti oli aivan mahtava!
pasa otti sitten Ankan kanssa kiertämistä hihnatta. Ankkaa ei kiinnostanut yhtään, mutta kunniakkaasti se meni vierellä. Tosin katsekontakti oli huono, mutta muuten meni ihan kivasti.
Batterilla ja Lauralla on ollut tokotauko, vaikka kävivät 25päivä toukokuuta hakemassa ALO2:n. Batter on todennut, että Lauran kanssa toimii parhaiten tauko ja sitten kisat. Mutta takaisin aiheeseen. Laura oli tähti! Se teki seuraamisen paljon paremmin kuin Ferrari ja katsekontakti oli todella nams!
Cirxo ja minä.. En tiedä kannattaako siitä edes puhua :D ollaan otettu tokoa ties koska viimeksi (seliseli) joten sen se oli näköistäkin. Cirxo seurasi varmaan metrin välillä ja katseli mitä muut tekevät. Kerran se kävi katsomassa Lauraa. Sit ihan tosissani yritin Cirxon kanssa uusiksi, niin meni paljon paremmin ja pysyi koko ajan nätisti vieressä, tosin silti aika kaukana.
Sitten laitettiin koirat riviin makaamaan ja odottamaan. Kävin siihen hakemassa myös Jullen ja Vienon makaamaan paikalleen. Julle ja Vieno saivat näyttää vaan hyviä odotustaitojaan. Cirxon kanssa yritettiin pitää muka jotain tokomeininkiä.
Paikkamakuu onnistui hyvin eikä siinä ollut ihmeempiä härdelliä. Mentiin sitten muitten koirien sekaan jossa otettiin lisää paikkamakuuta. Lauraa vähän häiritsi muut koirat, mutta ei lähtenyt. Cirxon sain palauttaa kaksi kertaa makaamaan. Tämän jälkeen annoin Cirxon mennä ja pidettiin luovatauko. Annettiin koirien vähän aikaa riehua keskenään.
Tämän jälkeen Elisia, Batter ja pasa jatkoivat tokoilua minun seuraten vierestä. Annoin muutamia hyviä vinkkejä mitä kannattaisi tehdä ja mikä meni hyvin. Tämän jälkeen lähdettiin porukalla uittamaan koiria, että ne saisivat kunnolla riehua. Koirat nauttivat suuresti lämpimän päivän uimareissusta.
Päivä oli varsin antoisa tokotreenien ja uinnin kanssa.
torstai 27. toukokuuta 2010
nome
Meillä on panostettu noutajakokeisiin erityisen menestyksekkäästi. Luokkasiirtoja on tullut ja uusia valioita odotellaan, esimerkiksi Tinistä jolta puuttuu vain yksi ykköstulos.
Aamulla eräs ystäväni kävi tekemässä meille laahausjälkiä kanilla, että saisin harjoitella nuorison kanssa. Ensimmäiseksi päätin ottaa mukaani Ollin. Riehaannnutin Ollin ensin ihan täysin, koska pojalla ei olisi varmasti ollut mitään motivaatiota mennä jäljellä, jos olisin vain lähettänyt sen. Päästin Ollin 10metriä ennen jäljen alkua ja poika lähti innokkaasti, tosin vähän häseltäen, etsimään jälkeä. Olli löysi jäljen äkkiä ja lähti seuraamaan. Ylimääräinen häsellys jäi pois heti, kun jälki löytyi. Olli tuli takaisin hyvä kuntoisen linnun kanssa.
Saman tein myös Arnoldin ja Priiman kanssa. Priima oli ihan täpinöissään ja lintu jäi puoleen väliin matkaa. Arnold pärjäsi ihan hyvin, mutta pari kertaa hukkui jäljeltä löytäen sen omin avuin uusiksi. Linnun toi takaisin hyvässä kunnossa.
Knossokset tulivat käymään Ferrarin kanssa juuri, kun olin palannut kauhu kolmikon kanssa jäljeltä. Elisia innostui valtavasti "Voisimmeko mekin kokeilla?" Naureskelin itsekseni, että mitä sitä nyt nomesta käyttövalio koiraa viedä laahausjäljelle, mutta ei se varmasti pahaakaan tekisi. "Joo mennään vain."
Elisia oli ihan innoissaan ja Ferrari samoin. Urosta ei tarvinnut yhtään innostaa, koska se kävi nyt jo kierroksilla. Elisia rauhoitteli Ferraria ja otti muutaman tokoliikkeen. Elisia päästi Ferrarin n. 10metrin päästä etsimään jälkeä. Uros etsi ja etsi ja millään ei meinannut löytyä. Ferrari löysi jäljen n. 10minuutin etsimisen jälkeen ja ampaisi matkaan. Uros kuitenkin eksyi jäljeltä kerran ja takaisin tullessa noudettava lintu jäi matkalle. Olin aika pettynyt Ferrariin. Ihmettelin sillä hetkellä, että miten tuosta on tullut käyttövalio. Elisiasta näki, että hänkin oli pettynyt. Noh, pitäähän se ymmärtää, että on parhaillakin huonoja päiviä :D Otimme kuitenkin uudestaan eri jäljen ja tällä kertaa se onnistui moitteettomasti. Ei eksynyt ja lintukin tuotiin ihan käteen asti.
Elisia päästi Ferrarin leikkimään tollereitteni kanssa ja menin juttelemaan Knossosien kanssa kahvi kupin ääreen. He kyselivät kauheasti, että koska Ferrarille olisi tulossa pennut. Vastasin aivan rehellisesti "En tiedä". Nartuksi olimme suunnitelleet sijoitusnarttuani Ankkaa. Knossosit olivat innokkaita ottamaan pennun ja pasakin oli puhunut, että hänkin haluaisi Ankan pennun. Ehkä kahdelle pennulle olisi kodit. Juttelimme myös siitä, että Ferrarin kanssa pitäisi jatkaa pk-puolella enemmän. Kaikki kuitenkin ajallaan.
Aamulla eräs ystäväni kävi tekemässä meille laahausjälkiä kanilla, että saisin harjoitella nuorison kanssa. Ensimmäiseksi päätin ottaa mukaani Ollin. Riehaannnutin Ollin ensin ihan täysin, koska pojalla ei olisi varmasti ollut mitään motivaatiota mennä jäljellä, jos olisin vain lähettänyt sen. Päästin Ollin 10metriä ennen jäljen alkua ja poika lähti innokkaasti, tosin vähän häseltäen, etsimään jälkeä. Olli löysi jäljen äkkiä ja lähti seuraamaan. Ylimääräinen häsellys jäi pois heti, kun jälki löytyi. Olli tuli takaisin hyvä kuntoisen linnun kanssa.
Saman tein myös Arnoldin ja Priiman kanssa. Priima oli ihan täpinöissään ja lintu jäi puoleen väliin matkaa. Arnold pärjäsi ihan hyvin, mutta pari kertaa hukkui jäljeltä löytäen sen omin avuin uusiksi. Linnun toi takaisin hyvässä kunnossa.
Knossokset tulivat käymään Ferrarin kanssa juuri, kun olin palannut kauhu kolmikon kanssa jäljeltä. Elisia innostui valtavasti "Voisimmeko mekin kokeilla?" Naureskelin itsekseni, että mitä sitä nyt nomesta käyttövalio koiraa viedä laahausjäljelle, mutta ei se varmasti pahaakaan tekisi. "Joo mennään vain."
Elisia oli ihan innoissaan ja Ferrari samoin. Urosta ei tarvinnut yhtään innostaa, koska se kävi nyt jo kierroksilla. Elisia rauhoitteli Ferraria ja otti muutaman tokoliikkeen. Elisia päästi Ferrarin n. 10metrin päästä etsimään jälkeä. Uros etsi ja etsi ja millään ei meinannut löytyä. Ferrari löysi jäljen n. 10minuutin etsimisen jälkeen ja ampaisi matkaan. Uros kuitenkin eksyi jäljeltä kerran ja takaisin tullessa noudettava lintu jäi matkalle. Olin aika pettynyt Ferrariin. Ihmettelin sillä hetkellä, että miten tuosta on tullut käyttövalio. Elisiasta näki, että hänkin oli pettynyt. Noh, pitäähän se ymmärtää, että on parhaillakin huonoja päiviä :D Otimme kuitenkin uudestaan eri jäljen ja tällä kertaa se onnistui moitteettomasti. Ei eksynyt ja lintukin tuotiin ihan käteen asti.
Elisia päästi Ferrarin leikkimään tollereitteni kanssa ja menin juttelemaan Knossosien kanssa kahvi kupin ääreen. He kyselivät kauheasti, että koska Ferrarille olisi tulossa pennut. Vastasin aivan rehellisesti "En tiedä". Nartuksi olimme suunnitelleet sijoitusnarttuani Ankkaa. Knossosit olivat innokkaita ottamaan pennun ja pasakin oli puhunut, että hänkin haluaisi Ankan pennun. Ehkä kahdelle pennulle olisi kodit. Juttelimme myös siitä, että Ferrarin kanssa pitäisi jatkaa pk-puolella enemmän. Kaikki kuitenkin ajallaan.
tiistai 10. marraskuuta 2009
TK2
Ferrari tuli käymään perheensä kanssa meillä. Juhlistettiin pojan saavuttamaa TK2 koularia sekä muita hienoja tuloksia, mm. agissa maxi kakkosluokkaan pääsyä. Omat muksuni suorastaan vyöryivät Ferrarin 'kimppuun' ja heitimmekin sitten yhteispäätöksellä koirat ulos leikkimään keskenään. Tuli siinä keskustelua Ferrarin Englannissa olevista pennuista ja tulevista pennuista. Samalla tuli ilmi, että heitä oli alkanut kovasti kiinnostaa ottaa Ferrarin pentu.
Pohdimme yhdessä Ferrarin pentujen emää. He ihastuivat minulla juuri hoidossa olevaan Ankkaan eikä Ankka minusta kyllä olisi paha vaihtoehto Ferrarille. Saisi vähän uutta sukua luotua eikä olisi vain niitä vanhoja sukuja. Mutta pitääpä nyt miettiä tätä vielä eteenpäin ja kysellä pasalta mitä mieltä hän on. Tai sitten jättää Ferrari kokonaan jalostuskäytön ulkopuolelle, onhan sillä aikaisemmin tutkittu 0/1 polvet, nyt ne tosin tutkittiin 0/0'ksi.
Pitkien kahvittelujen ja keskustelujen jälkeen Elisia näytti minulle mitenkä hänen ja Ferrarin yhteistyö sujuu. Elisia ohjasi paljon käsillä, uros tottelikin paljon paremmin käsimerkkejä kuin äänikäskyjä. Tätä oli niin hieno katsella! Sain myös itse kokeilla Ferrarin kanssa, koska useimmitenhan se oli minun mukanani kisoissa. Ensin riehuin vähän pojan kanssa ja sitten vasta aloimme töihin. Ferrari toimi kuin unelma ja innolla aloin odottamaan, että tokotuloksemme saataisiin kirjattua ylös, että pääsisimme VOI-luokkaan kisaamaan.
Pohdimme yhdessä Ferrarin pentujen emää. He ihastuivat minulla juuri hoidossa olevaan Ankkaan eikä Ankka minusta kyllä olisi paha vaihtoehto Ferrarille. Saisi vähän uutta sukua luotua eikä olisi vain niitä vanhoja sukuja. Mutta pitääpä nyt miettiä tätä vielä eteenpäin ja kysellä pasalta mitä mieltä hän on. Tai sitten jättää Ferrari kokonaan jalostuskäytön ulkopuolelle, onhan sillä aikaisemmin tutkittu 0/1 polvet, nyt ne tosin tutkittiin 0/0'ksi.
Pitkien kahvittelujen ja keskustelujen jälkeen Elisia näytti minulle mitenkä hänen ja Ferrarin yhteistyö sujuu. Elisia ohjasi paljon käsillä, uros tottelikin paljon paremmin käsimerkkejä kuin äänikäskyjä. Tätä oli niin hieno katsella! Sain myös itse kokeilla Ferrarin kanssa, koska useimmitenhan se oli minun mukanani kisoissa. Ensin riehuin vähän pojan kanssa ja sitten vasta aloimme töihin. Ferrari toimi kuin unelma ja innolla aloin odottamaan, että tokotuloksemme saataisiin kirjattua ylös, että pääsisimme VOI-luokkaan kisaamaan.
tiistai 6. lokakuuta 2009
Westminster Kennel Club Dog Show
Me ei tällä kertaa viitsitty lähteä mukaan (= en muistanut ilmoittaa koiria) Westminster Kennel Club Dog Show'n, mutta silti kasvateilleni & sijoituskoirille tuli aivan loistavaa menestystä! Tuomarina toimi Jenna.
JUN Pipsa ERI4, Vautsi VSP, SERT & ROP-jun --> AM MVA & Myrkky EVA
KÄY Veeti EH4, Martti PU2 & SERT -> vAM MVA & Tango ROP, SERT & CACIB!
VET Bibe ERI1 ROP-vet
Samallahan Martti ja Vautsi valioituivat Amerikan muotovalioksi! Onnea todella paljon Hensulle. Ja onnittelut myös ROPpina olleelle Tangolle (& Hensulle).
Meijjän värivirheellinen kissalamaskotti Luise suoritti haun ALO-luokan täysillä pisteillä (300/300!!) ja olikin luokan ensimmäinen saaden Hk1 tittelin. Olen ylpeä tästä pojasta ja melkein jo harmittaa, että pojan kanssa on kisattu, kun kuitenkaan ei koskaan saada tätä työskentelyintoa periytettyä. Mutta toki, on se hienoa nähdä Luiseakin välillä kisakentillä!
Ferrari ja Kettu ovat löytäneet uuden lajin itselleen - koiratanssin! Molemmat ovat keräilleet yli sata pistettä tanssiessa.
Ankan kanssa on aloitettu aktiivinen kisailu ja useita kisoja onkin jo takana. Mejästä on saatu (kaikki eri maista) 2x ykkönen, kakkonen ja nolla. Agilitystä on saatu ensimmäinen vKUMA. Kolme käyttäytymiskoetta takana ja jokaisesta hylky. Vesipelastuksessa on soveltuvuuskoe suoritettu hyväksytysti.
JUN Pipsa ERI4, Vautsi VSP, SERT & ROP-jun --> AM MVA & Myrkky EVA
KÄY Veeti EH4, Martti PU2 & SERT -> vAM MVA & Tango ROP, SERT & CACIB!
VET Bibe ERI1 ROP-vet
Samallahan Martti ja Vautsi valioituivat Amerikan muotovalioksi! Onnea todella paljon Hensulle. Ja onnittelut myös ROPpina olleelle Tangolle (& Hensulle).
Meijjän värivirheellinen kissalamaskotti Luise suoritti haun ALO-luokan täysillä pisteillä (300/300!!) ja olikin luokan ensimmäinen saaden Hk1 tittelin. Olen ylpeä tästä pojasta ja melkein jo harmittaa, että pojan kanssa on kisattu, kun kuitenkaan ei koskaan saada tätä työskentelyintoa periytettyä. Mutta toki, on se hienoa nähdä Luiseakin välillä kisakentillä!
Ferrari ja Kettu ovat löytäneet uuden lajin itselleen - koiratanssin! Molemmat ovat keräilleet yli sata pistettä tanssiessa.
Ankan kanssa on aloitettu aktiivinen kisailu ja useita kisoja onkin jo takana. Mejästä on saatu (kaikki eri maista) 2x ykkönen, kakkonen ja nolla. Agilitystä on saatu ensimmäinen vKUMA. Kolme käyttäytymiskoetta takana ja jokaisesta hylky. Vesipelastuksessa on soveltuvuuskoe suoritettu hyväksytysti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)