Täällä elellään jänniä hetkiä. Ihan koska tahansa Vautsi saattaa pyöräyttää Ternen V-pentueen maailmaan. Vautsi käytettiin ultrassa jossa näkyi ainakin yksi pentu. Eläinlääkäri selitti kuinka mahassa on aivan maksimissaan kaksi pentua. Vähän harmittaa, että näin hyvän yhdistelmän pentumäärä jää pieneksi.
Me ollaan Mandomiehen kanssa hinkattu vepeä ihan törkeitä määriä. Kaikki on toiminut kotona aivan loistavasti (vähän kuin koiratanssi.....), mutta kisoissa sitten tekee jonkun jäätymisen. En tiedä tuleeko Mandomiehestä koskaan mitään supermahtavaa vepekoiraa. Vepe vaan ei tunnu olevan sen laji. Kuitenkin ollaan nyt kisattu jonkun verran vepeä ja ½vuoden yrittämisen jälkeen saatiin toinen ALO1:n ja siirto AVO-luokkaan! Oon tosi ylpeä poitsusta. Agista Mandomies on pitänyt vähän taukoa, mutta nyt olisi tarkoitus palata entistä treenatumpana agikentille!
Ehkä Mandomies kerkiää joskus ajattelemaan naisiakin. Sitten kun siitä on leivottu agilityvalio eli menee todennäköisesti vielä piiiiiiiitkäääääään. Mun suuret haaveeni olisi saada Mandosta ennen tytön etsintää vepe-, toko-, flyball- ja agivalio. Saa nähdä saadaanko me noista edes puolia (no ainakin toko- & agivalio!). Mandoo kohtaan oon asettanut tavoitteet todella korkealle. Se on mun yksi parhaimpia harrastuskoiria ja se on kuitenkin saanut näyttelyistäkin kaksi voittajatitteliä.
Raka on tosissaan kunnostautunut ns. turhissa lajeissa, mutta on se sen lisäksi menestynyt nomessa. Rakan nimen eteen saatiin lisätä kuun alussa vFIN KVA-titteli nomesta ja uskon, että kohta siinä komeilee vAVA-titteli. Meiltä puuttuu vain yksi vKUMA valion arvosta, että eiköhän se tässä joskus tulla saamaan!
Vani sai kodin! Neiti on S-pentueesta ja etsinyt todella pitkään kotia. Olin aivan mielissäni kun Batter suostui tytön ottamaan Catacogeriin. Vanin lisäksi hänen mukaansa lähti Tuffe etsimään Suomeen kotia. Tuffe on siis edelleen myynnissä. Oon nähnyt Batterin ja Tuffen agitreenivideoita! Ne on aivan mahtavia. Tytsy on edistynyt valtavasti vaikka se ei aikaisemminkaan mikään huono ollut.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vepe. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vepe. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
lauantai 1. tammikuuta 2011
vuosi 2010
Taas on aika kääntää pää menneeseen ja miettiä mitä sitä viime vuonna saavutettiinkaan vai saavutettiinko mitään.
Otetaan ikävät uutiset ensiksi. Menetin monta mahtavaa koiraa! Tänä vuonna meni kuusi koiraa joista neljä (Willy, Rosa, Tini & Eikka) oli täysin omiani, yksi sijoitusnarttu (Vega) ja oma kasvatti (Bibe).
Neljästä omasta koirastani remmissä mukana oli ollut alusta asti Rosa ja Willy sekä vähän myöhemmin tullut Tini. Eikka olikin sitten kaikista uusin. Rosan ja Willyn kuolema tuntui äärettömän pahalle juuri sen takia, että he olivat opettamassa minua alkuun tollojen parissa ja aiheuttivat sen, että aloin kasvattamaan tolloja.
Sitten siirrytään iloisempiin aiheisiin!
Pentueita meillä syntyi tänä vuonna kahdeksan joissa oli yhteensä 25pentua, 12urosta ja 13narttua.
N-pentue syntyi heti alkuvuodesta ja sen pentueen pennut ovat loistaneet kisakentillä sekä näyttelyissä. Neljästä hyvästä pennusta on vaikeuksia valita ketä sitä haluaisikaan käyttää jalostukseen koska itselläni on mahdollisuus käyttää kolmea pentua joten valinnan vaikeus on suuri.
O-pojat syntyivätkin sitten heti huhtikuun alussa. Onni on ollut vähän kisatauoilla, mutta Olli on painanut menemään sitäkin enemmän. Tuloksina vFIN KVA nomesta ja erinomaisia näyttelyistä (pari sertiäkin on tullut).
P-pentue syntyi sitten viides toukokuuta eli samana päivänä kun itsekin vietän syntymäpäiviäni. Tämä pentue oli sellainen jota olen odottanut kauan! Harmikseni kuitenkin yksi tytöistä etsii kotia ja muita on näkynyt hyvin vähän kisakentillä.
Q-pentue oli toinen pentue mitä odotin kuin kuuta nousevaa. Suvultaan se on ihan keskiverto, mutta minulle siitä tekee tärkeän se, että siellä on omia kasvattejan! Q-pennut ovat aloittaneet ihan lupaavasti kisauran ja kyllä niistä varmasti vielä tulee jotain suurta kuhan kerkiävät vähän vielä kasvamaan. Pennut kun kuitenkin ovat syntyneet vasta elokuun alussa.
R-pentue on sitten se kolmas pentue mitä olen odottanut kuin kuuta taivaalta! R-pennut syntyivät syyskuun puolessa välissä. Ehdottomasti käyttölinjaisista vanhemmista tullut pentue josta olen kovin ylpeä. Kaikki kolme pääsivät vanhemmille harrastajille ja ovat vähän saaneet kisaillakin, mutta aika laiskasti. Kaikista pennuista on kasvanut ihanan jalkavia ja erinomaisesti käyttöön soveltuvia yksilöitä luonteensakin puolesta.
S-pennut ovat olleet aika pettymys. Yhdellä pennuista ei ole vieläkään sivuja vaikka ovat syntyneet lokakuussa ja toisen sivuissa kesti kohtuuttoman kauan. Pentueesta jäi kotio kasvamaan Sauli jolta odotan paljon, että voi sitten jatkaa tuota ihanaa sukua.
Marraskuulle piti sijoittua vuoden viimeinen pentue T-pentue joka oli suvultaan aivan mahtava ja odotin tätä, mutta sitten alkoi harmittamaan kun pennuista pyörii edelleen kaikki kotona. Tarkoitushan oli jättää vain yksi pentu kotiin, mutta nyt ne ovat kaikki täällä.
Vaikka T-pentueen piti olla vuoden viimeinen pentue niin kerkisi U-pentuekin vielä syntymään tänä vuonna joulukuun puolessa välissä. Tätä pentuetta odotin valtavasti myös! Olen alusta asti halunnut yhdistää nuo vanhemmat.
Monta pentuetta oli taas tänäkin vuonna, mutta kaikki sellaisia suuresti suunniteltuja enkä ole pettynyt yhteenkään pentueeseen sukujen puolesta. Kaikki pentueet ovat olleet täydellisiä, mutta kotien kanssa on ollutkin sitten vähän ongelmia. Aika moni pentu tai nuori aikuinen on vailla kotia, että jos kiinnostaa niin heitelkää mailia vaikka.
Perheeseen muutti uusia tolloja, kuusi urosta ja kahdeksan narttua + mäykkynarttu. Sijoituskoiria lähti enemmän kuin riittävästi. Prêtin nimen alle syntyi myös Ruusulaji-pentue josta jäi yksi mäykkytyttönen kotio kasvamaan. Burb on tässä hoitanut enemmän sylikoiran virkaa kuin kisakoiran.
Vuoden ehdottomasti paras hankinta oli Mando kenenkään muun kasvatteja väheksymättä. Mandomiehen lellimisestä voin varmaan vaan syyttää sen superaktiivista treenaamista jonka takia muut koirat ovat jääneet vähän varjoon ja Mandomies on niittänyt menestystä kun muut ovat homehtuneet kotona. Mandomies oli sellainen minkä ostopäätöksen kanssa seilailin tosi pahasti. Kiinnostus oli aika nollissa kaikkeen ja olisi tehnyt mieli vain löhöillä ulkona koirien kanssa ilman mitään kisoja ja treenejä. Kuitenkin kun aina katsoin pojan sukua niin mun oli pakko saada tämä pentu! Mandon oton jälkeen en ole kyllä hetkeäkään katunut päätöstäni, uros on osoittautunut niin mahtavaksi kisakaveriksi.
Ehdottomasti vuoden suurimmat epäonnistumisen hetket tuntu tulevan Mandon tanssiharrastuksen kanssa. Joku varmaan muistaakin meidän koiratanssiputkessa vierailun ja sen kuinka mulla paloi koko reissuun kiinni (& Mandoon) ekoina päivinä. Mando on vaan niin tahvo välillä, että ei hyvä tosikaan! Mando kuitenkin kerkisi keräämään alle puolessa vuodessa seuraavan näköisen tittelirivin BH RH-E TK1 VOVP-10 vKTV NOU1 vNM-10 vFIN KVA vESTW-10. Vaikka suurimmat epäonnistumisen hetket on ollut Mandon kanssa niin kanssa suurimpia onnistumisen hetkiäkin on ollut sen kanssa (mm. vKTV!).
Vuoden toiseksi suurimmat epäonnistumiset on tuntunut tulevan Rakan kanssa. Ainut missä tyttö pärjää ihan suhteellisen hyvin on nome (eli mitä valitan tässä?). Rakalla on nomesta oikeudet VOI-luokkaan ja sehän on tolloille se omin lajin joten eihän mulla pitäisi olla mitään ongelmaa. Muissa lajeissa kisaamisen olen melkein ajatellut hylkääväni kun tässä tytössä on vaan liikaa vauhtia ja liian vähän ajattelukykyä.
Vuodessa saavutettiin paljon. Saatiin lukuisia uusia valioita monissa eri lajeissa ja voittajatitteleitä. Hyvä luonteisia muksujakin on lähtenyt maailmalle ehkä jopa vähän liikaa. Kamala kun ei enää edes muista mitä kaikkea hienoa on tapahtunut 2010 vuonna!
Voisin nostaa vielä esille Mandon RYHMÄSSÄ SIJOITTUMISEN Viron voittajassa! Kyl RYP2 on ihan muistamisen arvoinen juttu. Toinen mainitsemisen arvoinen juttu on Peggyn BIS2-pentu sijoitus Islannissa Jailbreakin KV-näyttelyssä!
Käyttöpuolelta mieleen jäi Vuoden vesipelastaja - 10 kisassa saavutettu sijoitus 2/7 kasvattajaryhmällä! Ei nämä Ternet ihan huonoja pelastajia ole.
Todella pentujen tuoksuinen vuosi on ollut ja olenkin nauttinut täysin rinnoin kun olen saanut leikkiä muksujen kanssa ja pyöritellä niitä ympyrää! On ollut niin hienoa roudata juuri luovutusikään tulleita muksuja kaupunkikävelyille.
Mitähän mä keksisin ens vuodelle? Ainakin nimiin pitäisi keksiä joku uusi juttu :D
Otetaan ikävät uutiset ensiksi. Menetin monta mahtavaa koiraa! Tänä vuonna meni kuusi koiraa joista neljä (Willy, Rosa, Tini & Eikka) oli täysin omiani, yksi sijoitusnarttu (Vega) ja oma kasvatti (Bibe).
Neljästä omasta koirastani remmissä mukana oli ollut alusta asti Rosa ja Willy sekä vähän myöhemmin tullut Tini. Eikka olikin sitten kaikista uusin. Rosan ja Willyn kuolema tuntui äärettömän pahalle juuri sen takia, että he olivat opettamassa minua alkuun tollojen parissa ja aiheuttivat sen, että aloin kasvattamaan tolloja.
Sitten siirrytään iloisempiin aiheisiin!
Pentueita meillä syntyi tänä vuonna kahdeksan joissa oli yhteensä 25pentua, 12urosta ja 13narttua.
N-pentue syntyi heti alkuvuodesta ja sen pentueen pennut ovat loistaneet kisakentillä sekä näyttelyissä. Neljästä hyvästä pennusta on vaikeuksia valita ketä sitä haluaisikaan käyttää jalostukseen koska itselläni on mahdollisuus käyttää kolmea pentua joten valinnan vaikeus on suuri.
O-pojat syntyivätkin sitten heti huhtikuun alussa. Onni on ollut vähän kisatauoilla, mutta Olli on painanut menemään sitäkin enemmän. Tuloksina vFIN KVA nomesta ja erinomaisia näyttelyistä (pari sertiäkin on tullut).
P-pentue syntyi sitten viides toukokuuta eli samana päivänä kun itsekin vietän syntymäpäiviäni. Tämä pentue oli sellainen jota olen odottanut kauan! Harmikseni kuitenkin yksi tytöistä etsii kotia ja muita on näkynyt hyvin vähän kisakentillä.
Q-pentue oli toinen pentue mitä odotin kuin kuuta nousevaa. Suvultaan se on ihan keskiverto, mutta minulle siitä tekee tärkeän se, että siellä on omia kasvattejan! Q-pennut ovat aloittaneet ihan lupaavasti kisauran ja kyllä niistä varmasti vielä tulee jotain suurta kuhan kerkiävät vähän vielä kasvamaan. Pennut kun kuitenkin ovat syntyneet vasta elokuun alussa.
R-pentue on sitten se kolmas pentue mitä olen odottanut kuin kuuta taivaalta! R-pennut syntyivät syyskuun puolessa välissä. Ehdottomasti käyttölinjaisista vanhemmista tullut pentue josta olen kovin ylpeä. Kaikki kolme pääsivät vanhemmille harrastajille ja ovat vähän saaneet kisaillakin, mutta aika laiskasti. Kaikista pennuista on kasvanut ihanan jalkavia ja erinomaisesti käyttöön soveltuvia yksilöitä luonteensakin puolesta.
S-pennut ovat olleet aika pettymys. Yhdellä pennuista ei ole vieläkään sivuja vaikka ovat syntyneet lokakuussa ja toisen sivuissa kesti kohtuuttoman kauan. Pentueesta jäi kotio kasvamaan Sauli jolta odotan paljon, että voi sitten jatkaa tuota ihanaa sukua.
Marraskuulle piti sijoittua vuoden viimeinen pentue T-pentue joka oli suvultaan aivan mahtava ja odotin tätä, mutta sitten alkoi harmittamaan kun pennuista pyörii edelleen kaikki kotona. Tarkoitushan oli jättää vain yksi pentu kotiin, mutta nyt ne ovat kaikki täällä.
Vaikka T-pentueen piti olla vuoden viimeinen pentue niin kerkisi U-pentuekin vielä syntymään tänä vuonna joulukuun puolessa välissä. Tätä pentuetta odotin valtavasti myös! Olen alusta asti halunnut yhdistää nuo vanhemmat.
Monta pentuetta oli taas tänäkin vuonna, mutta kaikki sellaisia suuresti suunniteltuja enkä ole pettynyt yhteenkään pentueeseen sukujen puolesta. Kaikki pentueet ovat olleet täydellisiä, mutta kotien kanssa on ollutkin sitten vähän ongelmia. Aika moni pentu tai nuori aikuinen on vailla kotia, että jos kiinnostaa niin heitelkää mailia vaikka.
Perheeseen muutti uusia tolloja, kuusi urosta ja kahdeksan narttua + mäykkynarttu. Sijoituskoiria lähti enemmän kuin riittävästi. Prêtin nimen alle syntyi myös Ruusulaji-pentue josta jäi yksi mäykkytyttönen kotio kasvamaan. Burb on tässä hoitanut enemmän sylikoiran virkaa kuin kisakoiran.
Vuoden ehdottomasti paras hankinta oli Mando kenenkään muun kasvatteja väheksymättä. Mandomiehen lellimisestä voin varmaan vaan syyttää sen superaktiivista treenaamista jonka takia muut koirat ovat jääneet vähän varjoon ja Mandomies on niittänyt menestystä kun muut ovat homehtuneet kotona. Mandomies oli sellainen minkä ostopäätöksen kanssa seilailin tosi pahasti. Kiinnostus oli aika nollissa kaikkeen ja olisi tehnyt mieli vain löhöillä ulkona koirien kanssa ilman mitään kisoja ja treenejä. Kuitenkin kun aina katsoin pojan sukua niin mun oli pakko saada tämä pentu! Mandon oton jälkeen en ole kyllä hetkeäkään katunut päätöstäni, uros on osoittautunut niin mahtavaksi kisakaveriksi.
Ehdottomasti vuoden suurimmat epäonnistumisen hetket tuntu tulevan Mandon tanssiharrastuksen kanssa. Joku varmaan muistaakin meidän koiratanssiputkessa vierailun ja sen kuinka mulla paloi koko reissuun kiinni (& Mandoon) ekoina päivinä. Mando on vaan niin tahvo välillä, että ei hyvä tosikaan! Mando kuitenkin kerkisi keräämään alle puolessa vuodessa seuraavan näköisen tittelirivin BH RH-E TK1 VOVP-10 vKTV NOU1 vNM-10 vFIN KVA vESTW-10. Vaikka suurimmat epäonnistumisen hetket on ollut Mandon kanssa niin kanssa suurimpia onnistumisen hetkiäkin on ollut sen kanssa (mm. vKTV!).
Vuoden toiseksi suurimmat epäonnistumiset on tuntunut tulevan Rakan kanssa. Ainut missä tyttö pärjää ihan suhteellisen hyvin on nome (eli mitä valitan tässä?). Rakalla on nomesta oikeudet VOI-luokkaan ja sehän on tolloille se omin lajin joten eihän mulla pitäisi olla mitään ongelmaa. Muissa lajeissa kisaamisen olen melkein ajatellut hylkääväni kun tässä tytössä on vaan liikaa vauhtia ja liian vähän ajattelukykyä.
Vuodessa saavutettiin paljon. Saatiin lukuisia uusia valioita monissa eri lajeissa ja voittajatitteleitä. Hyvä luonteisia muksujakin on lähtenyt maailmalle ehkä jopa vähän liikaa. Kamala kun ei enää edes muista mitä kaikkea hienoa on tapahtunut 2010 vuonna!
Voisin nostaa vielä esille Mandon RYHMÄSSÄ SIJOITTUMISEN Viron voittajassa! Kyl RYP2 on ihan muistamisen arvoinen juttu. Toinen mainitsemisen arvoinen juttu on Peggyn BIS2-pentu sijoitus Islannissa Jailbreakin KV-näyttelyssä!
Käyttöpuolelta mieleen jäi Vuoden vesipelastaja - 10 kisassa saavutettu sijoitus 2/7 kasvattajaryhmällä! Ei nämä Ternet ihan huonoja pelastajia ole.
Todella pentujen tuoksuinen vuosi on ollut ja olenkin nauttinut täysin rinnoin kun olen saanut leikkiä muksujen kanssa ja pyöritellä niitä ympyrää! On ollut niin hienoa roudata juuri luovutusikään tulleita muksuja kaupunkikävelyille.
Mitähän mä keksisin ens vuodelle? Ainakin nimiin pitäisi keksiä joku uusi juttu :D
torstai 9. joulukuuta 2010
Hukkujien pelastamista vai hukuttamista..
Käytiin vähän hukkumassa marraskuun lopussa. No ei, kyl se oli ihan onnistunut reissu vuoden vesipelastajaan. Suorastaan yllättävä kun miettii kuinka vähän omat koirani ovat vepeä tässä reilun vuoden sisään harrastaneet. Olisimmeko käyneet kahdessa kokeessa ALO-luokissakin ja sitten kolmas taisi olla sellainen mihin ilmoitin vain SOVE-luokkaan.
ALO: Mando LKV 99p. & Laura LKV 92p. & Lexa ALO1 VOVP-10
Ferrari, Ux, Hellu & Nala ALO2
Cici, Hylje, Lellu, Sani & Klasse ALO3
Bruno, Raka, Miri, Trolli & Sauli ALO0
AVO: Beke, Ankka & Hupu AVO3
ALO-luokkalaiset yllätti. Olin ihan varma, että ilmoitin turhaan omat koirani vepeen, mutta en selvästikään ilmoittanut ja olihan se hyvää treeniä. Mando yllätti. Ihmettelin sen täydellisyyttä hipovaa suoritusta ja työskentelyhalua. Tai siis kyllähän Mandomies tykkää työskennellä, mutta jotenkin koiratanssiputki söi vähän luottoa näihin vieraampiin lajeihin. Oon niin tyytyväinen Mandomieheen! Se on vaan niin paras. Oottakaas kun päätetäänkin yhtäkkiä, että haetaan koiratanssista erikoisvalionarvo niin seuraavalla kerralla manaan kuinka huonosti Mando suoritti. MUTTA EI TODELLAKAAN olla hakemassa erikoisvalionarvoa koiratanssista, ei mulla ole yhelläkään koiralla sitä valionarvoa kun musta se on niin turha. Pelkkä koiratanssivalion arvo kertoo jo mulle, että se koira osaa tanssia ja on hallittavissa ainakin osan ajasta.
Batterista näki, että hänellä oli hyvä päivä tai Catacogerilaisilla oli hyvä päivä. Kippistettiin Lauran luokkavoitolle ja Lexan ykköspalkinnolle! Hellu hoiti tyylikkäästi, mutta Miri ja Trolli vähän kämmäilivät. Kippistellessä ei kuitenkaan murehdittu huonoja tuloksia vaan mahtavia menestyjiä! Mandon, Lauran ja Lexan tulokset olivat kyllä aivan kippistämisen arvoisia! Kolme VOVP-10 "kotona".
AVO-luokkalaiset oli pettymys. Ankalta odotin paljon, PALJON enemmän. Toiveena oli vähintään AVO2, mutta AVO3.. Ei ei.. Toisaalta se oli Ankan toinen kerta kun starttasi AVO-luokassa, mutta kun ekalla kerralla sai sieltä ykköstuloksen 93pisteellä niin ajattelin, että nyt olis mennyt lähes yhtä hyvin. Nyt sitten AVO3 68pisteellä. No ei onneksi AVO0 käynyt pasan kanssa hakemassa. pasa oli myös pettynyt tyttöön, mutta näyttäkäämme vihreää valoa tuleville vepekokeille Kyllä se tytsy vielä itsensä valioksi taistelee. Ja tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen takapakki Ankan vepeuralla. Eikös takapakit kuulu kaikille?
Hupu oli kyllä vielä pahempi pettymys kuin Ankka. Hupu on kuitenkin kisannut jo AVO-luokassa pisemmän aikaa ja viime vuonna (auts...) kun olemme viimeksi kisanneet nappasi täydet sata pistettä ja sai tittelin VOVP-09. Odotin siis vähän enemmän kun Hupun treenimäärät ovat kuitenkin olleet aika suuret. Eipä se mitään, ehkä me jatkellaan vepeä hyvänä vapaa-ajan hömpötyksenä.
Oli helmi saada tänäkin vuonna kasvattajaryhmä kasaan. Viime vuonna sijoitus oli 5/7 Fionan (0-tulos 53p.), Klassen (0-tulos 56p.), Veetin (2-tulos 86p.) & Hupun (3-tulos 72p.) kanssa.
Tänä vuonna menestys oli paljon parempi ja suorastaan yllättävä! Mukana oli melkein täysin eri ryhmä kuin viime vuonna. Tänä vuonna mukaan uusina pääsi Marin Nala, pasan Ux ja oma Saulini. Viime vuodesta tuttu Klasse oli mukana Iivin kanssa.
1-tuloksen porukasta sai Sauli (91p.) & Ux (97p.). Yllätti aivan todella Saulin kanssa, koska ALO-luokassa poika repäisi ALO0:n. Ux menestyi todella hyvin myös ALO-luokassa saaden sieltä ALO2:n ja nyt sitten tyttö loisti! Hienoa työtä pasa ja Ux!
2-tuloksen sai Nala 82pisteellä. Taisi olla aikalailla samat asiat mistä rokotettiin kuin ALO-luokassa, mutta ei se mitään. Onhan Nala saanut jo yhden ALO1:n vepessä. Hienoa, jatkakaa samaan malliin.
3-tuloksen sai Klasse melkein samoin pistein. ALO-luokasta sai 78pistettä ja kasvattajaryhmässä 77pistettä. Aika epeli. Välillä Klasse toimii kuin unelma vepessä (olen seurannut sivusta!), mutta sitten aika usein on sellaisia päiviä, että poika näyttäisi ajattelevan "Selvitkää omin avuin, mä en auta!" Klasse on kuitenkin saanut yhden ALO1:n vepestä joten ei se ihan toivoton ole. Ehkä Klasse ei kuitenkaan ole paras vepekoira vaan se loistaa enemmän muissa lajeissa. Pakko kuitenkin kehua, että Iivi on jaksanut nähdä vaivaa Klassen kanssa vaikka takapakkia on tainnut välillä tullakin. Jatkakaa vain, kyllä varmasti vielä menestytte vepessäkin! :)
Kasvattajaryhmän tuloksena oli 2/7 pistein 347. Hävittiin vain 20pisteellä voittajaryhmälle joka koostui Bordeskyn bordercollieista. Aivan mahtavaa! Oli niin hieno tunne saada kuulla, että Ternet olivat kakkosia. Kippisteltiin vähän tällekin tulokselle. Oli kyllä yhtä kippistelyä koko päivä, mutta onneksi pidettiin alkoholiton-linja ja kippisteltiin vain mehuilla :D
Mandomies pääsi pelleilemään myös Nuuskuttajan kasvattajaryhmään. Oli tainnut pojalle menestys nousta jo päähän, kun ei millään olisi kiinnostanut enää pelastaa ketään (mielummin olisi nukkunut vain autossa). Mando kuitenkin saavutti parhaat pisteet Nuuskuttajan ryhmästä 2-tuloksessa ja pistein kahdeksankymmentäkuusi.
Oli hienoa nähdä KOLMEN eri tollokasvattajan ryhmät mukana kasvattajaluokassa. Aivan mahtavaa!
ALO: Mando LKV 99p. & Laura LKV 92p. & Lexa ALO1 VOVP-10
Ferrari, Ux, Hellu & Nala ALO2
Cici, Hylje, Lellu, Sani & Klasse ALO3
Bruno, Raka, Miri, Trolli & Sauli ALO0
AVO: Beke, Ankka & Hupu AVO3
ALO-luokkalaiset yllätti. Olin ihan varma, että ilmoitin turhaan omat koirani vepeen, mutta en selvästikään ilmoittanut ja olihan se hyvää treeniä. Mando yllätti. Ihmettelin sen täydellisyyttä hipovaa suoritusta ja työskentelyhalua. Tai siis kyllähän Mandomies tykkää työskennellä, mutta jotenkin koiratanssiputki söi vähän luottoa näihin vieraampiin lajeihin. Oon niin tyytyväinen Mandomieheen! Se on vaan niin paras. Oottakaas kun päätetäänkin yhtäkkiä, että haetaan koiratanssista erikoisvalionarvo niin seuraavalla kerralla manaan kuinka huonosti Mando suoritti. MUTTA EI TODELLAKAAN olla hakemassa erikoisvalionarvoa koiratanssista, ei mulla ole yhelläkään koiralla sitä valionarvoa kun musta se on niin turha. Pelkkä koiratanssivalion arvo kertoo jo mulle, että se koira osaa tanssia ja on hallittavissa ainakin osan ajasta.
Batterista näki, että hänellä oli hyvä päivä tai Catacogerilaisilla oli hyvä päivä. Kippistettiin Lauran luokkavoitolle ja Lexan ykköspalkinnolle! Hellu hoiti tyylikkäästi, mutta Miri ja Trolli vähän kämmäilivät. Kippistellessä ei kuitenkaan murehdittu huonoja tuloksia vaan mahtavia menestyjiä! Mandon, Lauran ja Lexan tulokset olivat kyllä aivan kippistämisen arvoisia! Kolme VOVP-10 "kotona".
AVO-luokkalaiset oli pettymys. Ankalta odotin paljon, PALJON enemmän. Toiveena oli vähintään AVO2, mutta AVO3.. Ei ei.. Toisaalta se oli Ankan toinen kerta kun starttasi AVO-luokassa, mutta kun ekalla kerralla sai sieltä ykköstuloksen 93pisteellä niin ajattelin, että nyt olis mennyt lähes yhtä hyvin. Nyt sitten AVO3 68pisteellä. No ei onneksi AVO0 käynyt pasan kanssa hakemassa. pasa oli myös pettynyt tyttöön, mutta näyttäkäämme vihreää valoa tuleville vepekokeille Kyllä se tytsy vielä itsensä valioksi taistelee. Ja tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen takapakki Ankan vepeuralla. Eikös takapakit kuulu kaikille?
Hupu oli kyllä vielä pahempi pettymys kuin Ankka. Hupu on kuitenkin kisannut jo AVO-luokassa pisemmän aikaa ja viime vuonna (auts...) kun olemme viimeksi kisanneet nappasi täydet sata pistettä ja sai tittelin VOVP-09. Odotin siis vähän enemmän kun Hupun treenimäärät ovat kuitenkin olleet aika suuret. Eipä se mitään, ehkä me jatkellaan vepeä hyvänä vapaa-ajan hömpötyksenä.
Oli helmi saada tänäkin vuonna kasvattajaryhmä kasaan. Viime vuonna sijoitus oli 5/7 Fionan (0-tulos 53p.), Klassen (0-tulos 56p.), Veetin (2-tulos 86p.) & Hupun (3-tulos 72p.) kanssa.
Tänä vuonna menestys oli paljon parempi ja suorastaan yllättävä! Mukana oli melkein täysin eri ryhmä kuin viime vuonna. Tänä vuonna mukaan uusina pääsi Marin Nala, pasan Ux ja oma Saulini. Viime vuodesta tuttu Klasse oli mukana Iivin kanssa.
1-tuloksen porukasta sai Sauli (91p.) & Ux (97p.). Yllätti aivan todella Saulin kanssa, koska ALO-luokassa poika repäisi ALO0:n. Ux menestyi todella hyvin myös ALO-luokassa saaden sieltä ALO2:n ja nyt sitten tyttö loisti! Hienoa työtä pasa ja Ux!
2-tuloksen sai Nala 82pisteellä. Taisi olla aikalailla samat asiat mistä rokotettiin kuin ALO-luokassa, mutta ei se mitään. Onhan Nala saanut jo yhden ALO1:n vepessä. Hienoa, jatkakaa samaan malliin.
3-tuloksen sai Klasse melkein samoin pistein. ALO-luokasta sai 78pistettä ja kasvattajaryhmässä 77pistettä. Aika epeli. Välillä Klasse toimii kuin unelma vepessä (olen seurannut sivusta!), mutta sitten aika usein on sellaisia päiviä, että poika näyttäisi ajattelevan "Selvitkää omin avuin, mä en auta!" Klasse on kuitenkin saanut yhden ALO1:n vepestä joten ei se ihan toivoton ole. Ehkä Klasse ei kuitenkaan ole paras vepekoira vaan se loistaa enemmän muissa lajeissa. Pakko kuitenkin kehua, että Iivi on jaksanut nähdä vaivaa Klassen kanssa vaikka takapakkia on tainnut välillä tullakin. Jatkakaa vain, kyllä varmasti vielä menestytte vepessäkin! :)
Kasvattajaryhmän tuloksena oli 2/7 pistein 347. Hävittiin vain 20pisteellä voittajaryhmälle joka koostui Bordeskyn bordercollieista. Aivan mahtavaa! Oli niin hieno tunne saada kuulla, että Ternet olivat kakkosia. Kippisteltiin vähän tällekin tulokselle. Oli kyllä yhtä kippistelyä koko päivä, mutta onneksi pidettiin alkoholiton-linja ja kippisteltiin vain mehuilla :D
Mandomies pääsi pelleilemään myös Nuuskuttajan kasvattajaryhmään. Oli tainnut pojalle menestys nousta jo päähän, kun ei millään olisi kiinnostanut enää pelastaa ketään (mielummin olisi nukkunut vain autossa). Mando kuitenkin saavutti parhaat pisteet Nuuskuttajan ryhmästä 2-tuloksessa ja pistein kahdeksankymmentäkuusi.
Oli hienoa nähdä KOLMEN eri tollokasvattajan ryhmät mukana kasvattajaluokassa. Aivan mahtavaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)