2011vuosi alkaa olla ohi, taas on aika uuden vuoden

Vuosi kääntyy 2012vuodeksi ja nyt on taas aika tuumailla saimmeko mitään järkevää aikaan. Uusia valioita tuli useammassa käyttölajissa (esim. agi, toko) unohtamatta muotovalioitumisia ja lukuisia voittajatitteleitä niin käyttö- kuin näyttöpuolella.

Suurin saavutus taisi olla kasvatuksen puolella. Kävimme kaikki aakkoset lävitse. Viimeinen Ö-pentue syntyi 20.12. Tänä vuonna meille syntyi seitsemän pentuetta, joka on aika vakiomäärä vuosittain, vaikka ajatuksena minusta tuntuikin, että pentuja on ollut tänä vuonna vähän. Seitsemässä pentueessamme on ollut yhteensä 19pentua, joista 9uroksia ja 10narttuja, joten sukupuolijakauma on loppujen lopuksi ollut aika tasainen. Kaikki pentueet ovat tänä vuonna olleet omasta mielestäni todella hyviä eikä niistä mikään pentue kaduta. Z-pentuetta harkitsin pitkään, koska emä on suvultaan sen verran yleisempi. Holhosin myös maailmaan Catacogerin F-pennut, joittenka sukutaulu oli omaan makuuni liian sukusiittoinen, mutta hyvin pennut lensivät pesästään.

Itkulta ei tänäkään vuonna vältytty, mutta oman perheen rakkaita menetettiin normaalia vähemmän. Ensimmäisenä menetin rakkaan pikku Cicini ja toisena matkaan lähti Ola. Kasvatteja menehtyi myös vuoden varrella, joka on todellinen harmi, mutta se vain on karu totuus, että kukaan ei elä ikuisesti.

Tämän vuoden yksi parhaimpia ostoja oli täysin käyttökoiraksi otettu Ässä. Myös Otto on raivannut paikan sydämmeeni. Näistä kuitenkaan kumpikaan ei ole tehnyt niin lähtemätöntä vaikutusta kuin 2010vuonna hankittu Mando, vaikka näiden lisäksi on myös muita hyviä koiria tullut otettua.

Esille haluan nostaa myös nousuni vNNY:n ylläpitoon, joka oli minulle suuri askel, vaikka monen mielestä en varmasti ole mitään ihmeellistä yhdistyksen eteen tehnyt. Itselleni tämä kuitenkin merkitsee paljon, koska novascotiannoutajat ovat lähellä sydäntäni ja olen mielestäni tehnyt niiden eteen 2007vuodesta asti hyvää kasvatustyötä. Ensimmäisen novascotipentueenihan olen kasvattanut 2007vuoden heinäkuussa, joten ensi vuonna ensimmäisestä pentueestani tulee kuluneeksi viisi vuotta ja Ternekin täyttää tammikuussa viisi vuotta. HUI! Aikahan menee kuin siivillä. Myös ensimmäinen vNNY:ssä järjestämäni erikoisnäyttely jäi mieleen valtavana odotuksena, koska tuomarina tollereilla toimi Serena, joka vasta aloitti tuomaroinnin ja oli kuitenkin tollerien parissa pyörinyt. Toivon, että 2012vuoden erikoisnäyttely menee yhtä hyvin järjestelyjen osalta ja saan viettää vielä monta iloista vuotta vNNY:n ohjaksissa!

Näyttelyissä vuoden saavutus tuntui tapahtuvan ryhmänäyttelyssä, vaikkakin ei tollerille vaan parta-Julialle. Tollerien menestyksen multihuipentuma tapahtui myöskin ryhmänäyttelyssä, josta saavutettiin uusi Espanjan muotovalio, Liffi RYP/BIS1, Terne BIS1-kasvattaja, Miri BIS1-veteraani ja BIS2-pennuksi päätyi Peggy. Tarinaa tapahtuneesta.

Kaiken kaikkiaan kyllä erittäin onnistunut ja hyvä vuosi!

Mestareita vai tavallisia pulliaisia

Nyt sitten listataan kuinka hienosti ollaan menestytty.

Aloitetaampa mejästä:

Suomi VOI1: -
2: Mörkö, Ässä, Ux, Shotti, Aatos
3: Sani, Hyrrä, Pahis, Norppa
4: Säike, Viima, Laura, Suke
VAL1: Pekka (vJM-11)
2: Miri, Hellu, Duppe
3: Mando, Orja,
4: Lexa, Ankka, Äffä

Ranska VOI1: Ux, Diiva (--> vFRA JVA), Raka --> vFRAJM-11
2: -
3: Hellu, Matti, Trolli
4: Miri, Laura, Suke, Mörkö, Rico, Orja, Lexa, Lorro
VAL1: Duppe (vFRAJM-11)
2: Mando, Mansikka, Lellu
3: Rollo
4: Hylje, Vilho, Lissu, Peggy, Ferrari, Harry

Saksa VOI1: Vilho, Lexa (--> vGER JVA), Julle, Raka --> vGERJM-11
2: Pahis, Mörkö, Topi
3: Lellu, Ruu, Hellu, Matti, Via, Ezra, Lissu, Lorro, Räpääjä
4: Alfa, Narkki, Viima, Tarra, Bella, Mansikka, Bläkkäri
VAL1: Hyrrä, Denis --> vGERJM-11
2: Ässä, Raid
3: Ankka, Arnold
4: Mando, Duppe, Ferrari, Trolli, Hylje

Ruotsi VOI1: Viima, Tuffe, Lorro, Otto, Tarra, Suke (--> vSWE JVA) --> vSWEWJM-11
2: Laura, Hyrrä, Lexa
3: Narkki, Hylje, Trolli
4: Ankka, Jolla, Raidi, Säike, Mando, Äffä, Frankie, Bläkkäri, Räpääjä, Natu, Ux, Mansikka, Rico
VAL1: Vilho, Eero, Bruno --> vSWEWJM-11
2: Lissu, Denis, Miri
3: Sani, Hellu, Orja
4: Arnold, Riio, Pekka, Pomo, Ässä, Luise, Pahis

Tanska VOI1: Lexa, Pekka, Urpo (--> vDK JVA) --> vDKJM-11
2: Bruno, Hellu
3: Ux, Riki, Mörkö, Matti, Hyrrä
4: Ankka, Bläkkäri, Tiara, Bella, Ässä, Lissu
VAL2: Peggy

Norja VOI1: Pomo (--> vN JVA), Äffä, Urpo --> vNJM-11
2: Nuge, Hyrrä, Ezra
3: Retu, Viima, Jolla
4: Ferrari, Orja, Vilho, Hellu, Bläkkäri, Suke, Mando, Denis, Laura, Peggy, Ux, Mansikka, Duppe
VAL1: Arnold
2: -
3: -
4: Mörkö, Pahis, Kassu, Pekka

Viro VOI1: Tiara, Ankka, Peggy, Lexa, Sani ---> vESTJM-11
2: Hyrrä
3: Pekka, Liffi, Priima
4: Äba, Vani, Pahis, Reeco, Laura
VAL1: -
VAL2: Pomo, Räpääjä
VAL3: -
VAL4: Raidi, Mörkö, Narkki, Vilho
Aivan säälittävää oli Suomessa kisaaminen. Vain yksi ykkönen n. 20koirasta. Aika huono suhdeluku. Kyllä sitä sitten riemuittiinkin Pekan ykkösestä.

Ranskassa kisaaminen menikin sitten jo VOI-luokassakin paljon paremmin. Sieltä sentään tuli kolme ykköstä, joista yhdellä saatiin uusi Ranskan jälkivalio! Hienoa työtä Diiva. VOI-luokassa iloa kuitenkin varjosti 8koiran huonot pisteet joilla tuli hylätty. Yhtään kakkosia ei meidän porukalle tullut ja kolmosiakin oli vain kolme. Valioluokassa kisasi 12koiraa, joista yksi oli labradorinnoutaja ja loput tollereita. Ykköset olivat myös vähäisiä, vain Duppe nappasi itselleen valioluokasta ykkösen ja Mando jäi pisteen päähän ykkösestä...

Saksassa VOI-luokassa Lexa ylsi ykköseen, jolla valioitui. Kaikkien kolmen muun ykkönen oli heidän ensimmäisensä. Valioluokan ykköset irtosivat vain novascotiannoutajille, joista toinen oli sijoituskotia etsivä Iris-Denis, joka on jo Saksan ja Ruotsin jälkivalio.

Ruotsin VOI-luokassa siskokset Tuffe (myynnissä) ja Tarra saivat ensimmäiset ykköstulokset. Ykkösiä tulikin hienosti useampi kappale ja yhdellä ykkösellä valioksi saatiin Suke. VOI-luokassa tuli huonoja pisteitä myös oikein satamalla eikä niiltä vältytty valioissakaan.

Tanskassa Lexa ja Urpo pistivät parastaan ja saivatkin kumpikin ykköset. Urpo tulikin ykkösellään valioksi, josta pidettiinkin kunnon riemujuhlat. Tätä onkin odotettu. Pekka uusi viime vuoden tuloksensa, joten se on nyt peräkkäisiltä vuosilta tanskan jälkimestari. Vielä puuttuu yksi ykkönen jälkivalion arvosta, tulisikohan se ensi vuoden kisoista vai jo aikaisemmin? Valioluokassa kisasi vain kaksi koiraa ja toinen niistä oli Peggy, joka saikin sen paremman, mutta silti jäätiin tittelistä monen pisteen päähän.

Pomo sai Norjasta viimeisen ykkösensä valion arvoon. Urpo hankki itselleen myös toisen mejämestaritittelin. Nollia tuli oikein urakalla. Valioluokan ainoan ykkösen sai Arnold. Loput tulokset omalta porukalta oli hylättyjä pisteiden takia niinkuin voittajaluokassakin.

Viron menestys oli meidän mieleen. VOI-luokassa tuli ykkösiä useampikin ja kahdella niistä saatiin uusi valio! Ankka ja Lexa saivat kunnian näistä uusista mejävalion arvoista. Batter oli erityisen ylpeä Lexaan, koska Lexan mejämestaruusmittelö oli mennyt todella hyvin! Uros sai kolme mejämestaruustitteliä ja kahdesta maasta siitä tuli uusi jälkivalio. Valioitten huono menestys ei latistanut tunnelmaa yhtään. Yksikään koira ei Viron VAL:ssa yltänyt ykköseen.

Seuraaksi voitasiin käsitellä tollereiden toista ominta lajia eli nomea, jonka mestaruusmittelöön myös eksyttiin.

ALO1: Ruu, Ezra --> vNM-11
ALO2: Duppe, Bruno, Shotti, Riki
ALO3: Kassu, Alfa, Kikka, Denis, Topi
ALO0: Vani, Nefra, Yadi

AVO1: Zeke --> vNM-11
AVO2: Riio, Rico, Riia
AVO3: Norma, Xaviera, Urpo, Viive, Retu, Lootus, Nella
AVO0: Äffä, Otto, Ilu, Dolli (Dolce Terne de Verano), Lorro, Jamma, Suke

VOI1: Nuge, Liffi, Narkki, Trolli, Pekka, Ässä, Lissu, Kukka, Zeepo (--> vFIN KVA), Etzi, Repo (--> vFIN KVA), Sauli (--> vFIN KVA), Nuutti, Seera, Cirxo, Laura (--> vFIN KVA), Torsti (--> vFIN KVA), Tuffe, Ux ---> vNM-11
VOI2: Norppa, Reeco, Hupu
VOI3: Eero, Arnold, Lellu,
VOI0: Diiva, Latko, Dora, Priima

VAL1: Pahis (luokkansa paras), Mansikka, Tarra, Bläkkäri, Kettu, Säike, Vilho, Lexa, Hellu, Sani, Yeye, Olli, Harry, Ninja, Jero, Don, Ferrari, Orja, Tiara, Jolla, Apila, Bella --> vNM-11
VAL2: Mando, Miri, Mörkö
VAL3: Ankka, Serre, Räpääjä, Hylje
VAL0: Raka, Aatos, Peggy, Hyrrä

Mulla oli mukana tosi vähän ALO- ja AVO-luokkalaisia (erityisesti pelkistä tollereista), vaikka mukanani kisaamaan lähti myös Batterin & pasan koirat ja joitain, jotka etsivät kotia. Huhhuh sitä määrää mitä mulla meni kaiken kaikkiaan (labrat mukaan lukien) VOI- ja VAL-luokkaan koiria.. Ykkösiä tuli myös aivan säälittävän vähän ALO:ssa ja AVO:ssa. VOI- & VAL-luokassa tuli kokonaisuudessaankin aivan järkyttävän paljon ykkösiä, ei siis pelkästään meille vaan kaiken kaikkiaan.

VOI-luokassa Zeepo, Repo, Sauli, Laura ja Torsti saivat viimeisen ykkösen ja valioituivat. Todella tyytyväinen olen, koska kaikki muut paitsi Torsti ovat omia kasvatteja! Kaiken kaikkiaan tosi hienosti mennyt kisapäivä.

Treenikiireet

Meillä on ollut aivan käsittämätöntä kiirettä koko joulukuu. On pitänyt tehdä joulusiivoa, treenata koirien kanssa ja vieläpä holhota Ö-pennut maailmalle. Sit on ollut vielä kaiken maailman mestaruusmittelöt. Kyllähän sitä hermo vähemmästäkin menee ja blogin päivittely jää. Pentusivujen teko kasaantuu vain kasaantumistaan. En edes muista, koska meillä viimeksi olisi ollut tälläinen tilanne, että yhdestäkään pentueesta ei ole virallista mainosta missään. Aika rauhoittava tunne.

Ö-pennut päättivät tosiaan pyörähtää maailmaan vähän ennen jouluaattoa eli 20.12. Onneksi pentujen luovutusikä tuli nopeasti täyteen ja ne pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa oikeastaan heti. Pentujahan syntyi vain kaksi, mutta siitä olemme onnellisia, että syntyi uros ja narttu. Uros tuntee nimen Scot ja sijoitusnartusta tuli Unia. Molemmat ovat ulkonäöllisesti erittäin kauniita, mutta ovat osoittaneet jo erinomaisia noutotaipumuksia.
Pentujen isänä toimi oma Cirxoni, mutta emäksi sain lainata Midaa. Suvultaan nämä pennut ovat todella, todella harvinaisia, joten melkeimpä tässä toivotaan, että molempia pentuja käytetään jalostukseen.

Mestaruuksista tulossa joku toinen päivä lisää juttua, kunhan vain kerkiän treenaamiselta kirjoittamaan.

Ä-pentue

Eipä ole rakkaat Ternen Ä-pentuset saaneet vielä edes omaa pentuesivua, mutta kasataampas kaikki tärkeät tiedot tähän niin ompa sitten ainakin sellainen feikkipentusivu!

Eli pentujen isäksi löytyi aivan tosi kiva sukuinen uros! Rabe on kasvattamastani K-pentueesta ja todennäköisesti se on ainokainen suvun jatkaja siitä pentueesta. Virallisesti tämä herrasmies tunnetaan BH RH-E Tk1 vGER JVA Ternen Karabé. Oon aina tykännyt Raben virallisesta nimestä ja tykkään siitä muutenkin. Se on yks mun suosikkikasvattejani ja oonkin tosi tyytyväinen, että urokselle saatiin pentue maailmaan!

Emäksi olin alusta asti valinnut jo kaksi pentuetta maailmaan pyöräyttäneen Mirin. Toisaalta Mirin aikaisemmista pennuista yksikään ei ole virtuaalipuolella. Virallisesti BH RH-E vFIN & vSWE JVA vJM-09 vNM-09 vFIN KVA Dotemirrio Corruzione. Mirin aikaisemmat pennut ovat olleet luonteeltaan todella reippaita ja ihmisrakkaita, miellyttämishaluisia ja innokkaita tekemään. Pennuista kymmenen on kuvattu. Kahdella on lonkat C/C, neljällä B/B ja lopuilla neljällä A/A. Samoilla kymmenellä on kuvattu kyynäreet ja polvet joista yhdellä on ollut 0/1 kyynereet ja yhdellä polvet 1/0 muuten ovat olleet terveitä. Silmissä kenelläkään ei ole ollut mitään vikaa.

Pentue syntyi 11.11.11 eli todella kivana päivämääränä! Vaikka Mirillä tuota ikää on, synnytys sujui silti hyvin vaivattomasti. Eläinlääkäri oli koko ajan valmis leikkaamaan Mirin, jos jotain ongelmia tulisi. Tästä suuri kiitos siis vakkari eläinlääkärillemme!
Pentueeseen syntyi kolme pentua, joista yksi on narttu ja kaksi uroksia.

Ensimmäisenä syntyi uros Ternen Äba ja toisena syntyi pentueen isoin pentu Ternen Älric. Pentueen ainokainen narttu Ternen Älex syntyi viimeisenä. Alexin syntyessä jännitettiin kovasti tuliko sieltä vielä narttupentu, koska Hensu oli varannut narttupennun, jonka tarkoitus oli mennä vielä sijoitukseen.

Rico ja Alex esiintyivät ensimmäisessä näyttelyssään. Samassa näyttelyssä ROP-koira oli vähän aika sitten vahinkopennut pyöräyttänyt Norma. Ternen kasvattajaryhmä oli ROP-kasvattaja! Alex sai erittäin hyvä, mikä on ihan hyvä tulos junnunartulla. Rico sit yllätti meidät kaikki vetäen pystit kotiin! Rico oli PU1, mutta ROP&VSP-kehässä jäi kakkoseksi Normalle. Toisaalta ei tää maailmaa kaada! Tossa laumassa on aivan mahtavaa yltää sukupuolensa parhaaksi. Jättisuuri menestyshalaus Mirzulle ja Ricolle!

Samaisessa näyttelyssä Ricon isä Rabe oli PU2 ja sai SERTin! Tähänhän kasvatuksessa pyritään, että polvi polvelta tullaan paremmaksi. Batterin kasvatti Lilla oli PN2 ja sai SERT:n. Samalla tyttö valittiin myös ROP-junnuksi. Ferrari ylsi PU4:ksi.

Terneläisistä 15/28 sai erinomaisen! Olen hyvin tyytyväinen siihen ja erityisesti siihen, että loput jotka eivät saaneet erinomaista, saivat erittäin hyvän! Valtavat onnitteluhalit kaikille menestyneille!

Hakumestari 2011

28.10.11 oli PK-lajien mestaruusmittelöt johka lähdettiin sankalla joukolla mukaan.

Ensimmäisenä osallistumaan pääsy Nancy jonka suoritus oli aivan säälittävä. Kokonaiset seitsemän pistettä saatiin kasaan ja tulos arvatenkin nolla. Nancy olikin ainut koiristani joka kisasi suojelussa, mutta ei siltikään menestyksekkäästi. Tästä jatkettiin nokka kohti muita lajeja.

PAEK
VOI2: Miri, Peggy
VOI3: Geera
VOI0: Ferrari, Riio

PAHA
VOI1 & Hk3: Räpääjä HkM-11, Luise (---> vFIN KVA), Narkki
VOI0: Lexa, Pekka, Pomo, Laura

PAJÄ
VOI0: Mörkö, Hellu

PAVI
VOI2: Minni, Hyrrä, Duppe
VOI3: Nella
VOI0: Eero, Digi

PAHA:ssa Kettu hylättiin sen takia, että oikeutta ei muka ollut. Kylläpäs oli, mutta annoin asian olla. Ei sitä aina jaksa käydä rähisemässä.
PAJÄ:ssä kolme terneläistä hylättiin toimimattomien sivujen takia (webs..).

No onneksi myös ilonpiste oli Räpääjä joka valittiin hakumestariksi 2011! Pomo on hakumestari vuosimallia 2009. Onko sitä vaan parempi hakukouluttaja kuin muissa lajeissa?

Ykkösiä tuli todella säälittävästi, mutta tosi tyytyväisiä oltiin Luisen ykköseen jolla siitä tuli vFIN KVA!

Catacogerit oli parempia kuin terneläiset eikä catacogereita meinattu alkuun edes ilmoittaa. Se olin minä joka ihan viimeisinä päivinä ne ilmoitin ja hain tosi hirveään treeniin Terneen. Treenaus tuotti selvästi tulosta.

Tänään tuli myös ilmoitus Suomesta, että Norma, josta minulla on jalostusoikeus, on kantavana. Kyseessä on vahinkopentue jonka isänä on kasvattini Luise joka on värivirheellinen sekä terveyspuoli on aika heikko. Kuitenkin luonteeltaan ihana ja käyttöpuolella pärjännyt, mutta ne terveystulokset painaa siellä vaakakupissa enemmän kuin käyttötulokset. Näyttelyistä kerännyt useamman erittäin hyvän.

Sovin Norman omistajan kanssa, että jos pentueesta syntyy uros niin se jää BB:n, mutta jalostusoikeus jää täysin minulle. Tämä oli Norman toisen omistajan ehdotus ns. hyvityksenä tapahtuneesta vahingosta. Mikäpä siinä, ei minulla mitään sitä vastaan ole.

Mistä näitä koiria oikein tulee?

Vierailimpa Suomen maalla aivan yllättäin ma-ti aikavälillä. Oikeastaan tiesin, että mun on pakko lähteä Suomeen käymään, koska tarkoitus oli hakea kolme koiraa mukaan. Vierailimpa samalla Catacogerissa katsomassa kasvattejani, mutta päämääränä oli Nuuskuttaja.

Vein suruvalittelut Nalasta, koska valitettavasti tyttö oli kuollut sunnuntaina. Mari piti niin hienoa huolta Nalasta ja pärjäsivät hienosti kisoissa. Jäi yhtä EVL1:n ykköstä vaille tokovalion arvosta ja vepessä oli oikeudet AVO-luokkaan sekä mejästä useampi ykkönen.

Toiseksi pillitin siitä, että Mari lopetti kasvattamisen. Pentusuunnitelmia oli ja eipä varmaan kukaan osannut odottaa tätä, mutta kun aika ei riitä niin pakkohan sitä on koirista luopua ja jättää kasvatustyö. Mari, me terneläiset tulemme kaipaamaan sinua koko sydämmestämme kasvatuksen parissa! Monta hienoa pentuetta Marin kanssa yhteistyössä saatiin maailmalle (koirien lainailua) ja todella hyviä koiria olen saanut Marilta.

Juttelimme Marin kanssa pitkän tovin kasvatuksesta ja harmittelin kovasti sitä, että Mari lopettaa. Paijailin myös hänen koiriaan siinä ja vaikeaa teki jättää ne sinne odottamaan omaa kotia. Useampi tanskandoggikin etsi uutta kotia ja vähän houkuttaisi sellainen, mutta eiköhän noissa punaisissa ole jo ihan riittävästi. Jotain juttelimme myös Inkkukinkusta jonka emänä toimi oma narttuni Apila. Inkku on Marin viimeisestä tolleripentueesta. Silloin ei tuntunut olevan ajatustakaan, että Joulu-pentue olisi viimeinen Marin kasvattama joulupentue.

Haikein mielin jätin Sanin (T. Narration) sinne odottamaan, että hyvä ja rakas koti löytyisi. Voi pikkuista Sania kun joutuu vaihtamaan kotia taas. Tämä taitaa olla sen kolmas tai neljäs koti. Myös Batterin kasvatti Seela (C. Desiree) odottelee omaa kotiaan. Onneksi tytsy on vielä niin nuori, että uusi koti ei tule tuottamaan ongelmaa. Naakka eli nykyinen Natu löysi itselleen rakastavan kodin Serenan luota.

Mukaani Nuuskuttajasta lähti oma kasvattini Zeke, Rallikaistan Jero ja evm. sukuinen Ninja. Nuuskuttajasta suuntasin takaisin Catacogeriin. Treenailin jonkin verran Tuffen kanssa ja samalla Jero, Ninja ja Zeke pääsivät juoksemaan pihalle. Pakko kyllä sanoa, että Tuffesta on tullut varsin pätevä tokokoira. Se tekee mielellään ja erityisesti seuraaminen on parantunut jossa aikaisemmin oli ongelmana, että seurasi aivan liian kaukana ja jätätti. Näin myös juuri isäksi tulleen Liffin joka ei ole muuttunut sitten yhtään. Ihan samanlainen kaistapää kuin aina ennenkin.

Oli ihanaa nähdä rakas Aurani! Voi että mä niin rakastan tytsyäni. Siksipä pakkasin Aurankin vaihteeksi Ranskaa katselemaan. Aura oli revetä liitoksistaan kun näki minut Catacogerilla. Tässä on elämäni vinttikoira ja toista samanlaista ei varmasti tule vastaan. Pakkopa oli myös Miri ottaa mukaan, koska tärppipäivät olisivat ihan juuri ja se pitäisi viedä vielä Italiaankin heilastelemaan.

Samalla reissulla kun Miri mennään astuttamaan niin mukaan lähtee urospentu Dolce Terne de Verano jota Hensu kuvailee seuraavasti "Viidentenä, mut ei suinkaan vähäisimpänä syntyi reipas ja iso poika 360g. Hyvin touhukas ja tomera poika joka jaksaa tehdä. Erinomainen noutajan alku joka tekee ohjaajalleen ei itselleen. Eläinlääkärin mukaan aikuisena normaali kokoinen." eli kuullostaa ihan hyvälle pennulle! Ja tässä samalla tuli mieleen, että empä ole vieläkään saanut Retulle (Deinzense Revitään Haavat Auki) tehtyä sivua joten jospa sitten samalla kun tuolle meidän tulevalle poitsulle teen sivut.

Koiramäärä kasvaa taas kevyesti viidellä koiralle. Ai ai ai. No ei se mitään! Ne on vaan uroksia joita muutenkin on vähemmän. Pitäisi joku päivä kasata (½vuotta tätä olen suunnitellut joten kyllä mä kohta sen teen!) vNNY:n foorumin jalostusosioon uroksia ja narttuja joita voisin tarjota muille. Kuitenkin siinä käy niin, että en malta antaa tota enkä tota, koska haluan yhdistää sen tohon yms. "Ei meidän Martta ole sopiva kellekään urokselle joten en viitsi lainata enkä käyttää itse"-ajatuksen ei pidä antaa siinä vaiheessa vallata. Noita koiria kun kuitenkin on. Ainakin narttuja on sen verran, että voisin lainata tai etsiä urosta niille.

Catacoger Äffät on maailmalla

Catacogerin F-pennut syntyivät jokunen aika sitten ja ovat myös lähteneet uusiin koteihinsa. Pentujahan syntyi viisi urosta ja kaksi narttua eli yhteensä seitsemän pentua. Finn on lähtenyt emänsä kanssa jo Suomea kohti ajat sitten ja on myös muuttanut omaan kotiinsa Serenan luo. Myös Fraasi on päässyt kotiinsa Italiaan. Tänä aamuna pesästä lensivät Espanjapennut Fleury & Frida. Fritz muutti Tanskaan ja Fredy Saksaan. Pentueen toinen narttupentu Fiina matkasi ihan Yhdysvaltoihin asti.

Pentujen nimet:
u. Catacoger Filip
u. Catacoger Fleury
u. Catacoger Fritz
u. Catacoger Finn
u. Catacoger Fredy
n. Catacoger Fiina
n. Catacoger Frida

Oli kyllä tuskaiset kahdeksan viikkoa. Koko ajan toimintaa ja jouduin pentuja paapomaan. Neljä pentua menee ihan kätevästi ja sitä vähemmän, mutta en vaan oo tottunut noin valtaviin pentueisiin. No saatiimpa pupsit maailmalle ja yhtään ei ole vauvakuume! Ja silti taloon on tulossa uusi uros ja kolme aikuista. Auts..

Sukukriiseilyä

Jenna kävi juuri ennen Mörön lentoa tänne tutustumassa Catacogerin F-pentueen vanhempiin. Ihan selkäpiitä karmii kuinka paljon sukusiitosta siellä on. Yhden koiran tiedot on ollut useammassa sukutaulussa, että sen vanhemmat ovat evm., mutta Jenna huomasi, että se on yhden samassa suvussa olevan koiran täysveli. Yyh. Jos tuo olis ollut mun pentueeni niin olis voinut olla, että olisin ilmottanut varaajille "Sorry, tätä pentuetta ei tuu". Tää on niitä hetkiä kun miettii, että olis pitänyt kieltää Kassun jalostuskäyttö. Tosin lupasin Batterille lainata Kassua kun Kassun veli kuoli jota Batter oli suunnitellut käyttävänsä. No, onneksi se sukusiitos on niin kaukana.

Samalla huomattiin, että myös B-pentueen sukutaulussa on häikkää. Eikan suku jatkuukin viidennessä polvessa. Eikan isänisänisänisän Pennywise Beek-A-Boo isä on Tollerhill's Nami Nami ja sen emä Glamour's Crazy In Tollers jonka isä on RS Devil ja emä Taina's Red Flower. Taina's Red Flowerin vanhemmat ovat Hole in the Head ja Very Sexy Girl. Jatkupa sittenkin...

Kettu etsiskelee itselleen miestä. Mä en vaan osaa päättää minkälaisen uroksen sille haluan. Ainut minkä tiedän varmaksi on se, että en halua siellä suvussa olevan vanhempaa linjaa. Kaikki siis ehdottelemaan sitä omaa Nappea! Tiedä vaikka olisikin juuri se mitä on etsitty. Kisatuloksilla ei väliä.

Penturumbaa....

BYÄÄÄÄH! EN HALUA! Å-pennut lähtivät vähän aika sitten omiin koteihinsa, paitsi Jamma jäi jammailemaan tänne. Mirin pennut pitäisi syntyä ensi kuussa ja nyt vielä tämä.

Lupasin Batterille, että Catacogerin F-pennut voivat tulla tänne kasvamaan, koska Batter perusteli sen sillä, että Ranska on kuulemma lähempänä Italiaa ja Espanjaa kuin Suomi. Mörön eka pentue oli kooltaan viisi pentua. Toivon tosissaan, että tämä pentue ei ole mikään kovin suuri. Pentujen tullessa luovutusikään Mörkö lentää sen ainoan Suomeen menevän pennun kanssa Suomeen. Ja jos pentuja syntyy vaikka 15kappaletta niin minä etsin niille kodit Ranskasta... Kylläpä oli huono diili. Saisin kuulemma palkaksi tästä yhden pennun :D ritarillisesti lupasin jättää ottamatta.

Yksi päivä mietiskelin tässä, että Ezran otin vain mejä- ja nomekoiraksi tai jos tarkempia ollaan niin etsin sille Ranskasta yhteisomistuskodin josta saisin sen silloin tällöin hakea treenaamaan ja käyttää kisoissa (vain mejä & nome) sekä käyttää joskus ehkä jalostukseen, jos pärjää. Alkuunhan mun ei edes pitänyt tehdä sille sivuja. Nyt poitsu on tässä kisaillut pk-jäljellä (BH Jk1) ja suorittanut pelastuskoirien sekä vesipelastuksen soveltuvuuskokeen hyväksytysti (RH-E). Ezra on startannut myös agissa (31/40), mutta siellä ei ole niittänyt mainittavaa menestystä.

Me ollaan treenattu tosi paljon pk-lajeja. Tuloksiakin on alkanut tulemaan (muitakin kuin hylättyjä). Esimerkiksi Nuutti on saanut oikeuden pk-jäljeltä & -haulta AVO-luokkaan.

Kun muitten kanssa on väännetty pk-lajeja niin Bella on hionut agia. Bella on pitänyt pienoista taukoa kisaamisesta joten aloitettiin kevyesti treenaamalla ensin pieniä radan pätkiä. Bella teki ne suuremma mielenkiinnolla joten otettiin sellaisia normaalin pituisia ratoja ja häiriönä on toiminut häkissä kiljunut Lellu. Lellulla palaa aina kiinni, kun joku muu saa tehdä ja hän ei joten varmasti alkaa huuto. On Lellukin päässyt vähän hyppimään ja hienosti on mennyt. Lellunkin kanssa on treenattu III-luokan ratoja, koska vielä olisi tarkoitus tytsyn kanssa hakea ne puuttuvat vKUMA:t.

Turhautunut tokokouluttaja

Kun on näyttelyistä toivuttu niin oli aika lähteä pelleilemään vNNY:n tokokokeeseen. AVO, VOI & EVL tuomaroi Jenna joka oli sellainen rento ja oikeudenmukainen, mutta tarkka tuomari. ALO-luokan tuomaroi sitten joku turhan tarkka täti jolla tuntui olevan jotain valittamista joka asiasta. Nimi taisi olla joku Veera tmv, mutta sille tädille ei kyllä enää ikinä mennä tokoilemaan!

ALO1: Ankka (200p. LKV !!)
ALO2: Nuge, Kikka
ALO3: Via, Viima, Nuutti, Torsti, Zaza, Shotti, Turbo
ALO0: Serre, Suke, Yadi, Riia
AVO1: Happy (LKV), Aatos, Räpääjä
AVO2: Lysti, Mansikka
AVO3: Yeye, Viiri, Ux, Ässä, Onni
AVO0: Hyrrä
VOI1: Diiva (LKV), Narkki, Mörkö, Trolli, Romeo
VOI2: Lootus, Mando
EVL2: Nella
EVL3: Pomo
EVL0: Hylje

pasa & Ankka ovat tehneet huimasti töitä tokon eteen ja sen näki. Ankka saattaa välillä karkailla, mutta nyt kun ei karannut niin työskentely oli moitteetonta ja pilkunviilaaja tuomarikin tykkäsi. Seuraamisen paikka oli hyvä (välillä yrittää edistää) ja Ankan työskentelyinto on aivan ihailtava. Tuomari antoikin täydet 200pistettä jolla oli sitten luokkansa paras.

Jennalla ja Kikalla meni tosi hyvin ekassa tokokokeessa. ALO2 tuli hienolla työskentelyllä.

ALO-luokassa nähtiin Serena Turbon ja Vian kanssa tokoilemassa. Vian kanssa jäi parin pisteen päähän ALO2 ja Turbo sai juuri ja juuri tarvittavat kaksi pistettä kolmoseen. Turbosta näkyi, että se on vasta äskettäin vaihtanut kotia, mutta asenne oli hyvä. Turbon kanssa näytti olevan kaikki kunnossa, mutta Serenan ja Turbon suhteesta taitaa puuttua vielä vähän luottamus. Eiköhän tämä ole äkkiä kuitenkin korjattu! Turbo suhtautuu niin reippaasti kaikkiin ihmisiin ja Serena kohtelee sitä hyvin joten eiköhän heidän suhteeseensa äkkiä tule luottamus.

Mun ei tee mieli ees yrittää puollustella noita omia tokoilijoitani. Torstin kanssa hommat on hallussa. Vähän on vielä hiomista, erityisesti hypyn kanssa. Torsti on yhden ykkösen hakenut n. ½vuotta sitten joten sekin kertoo, että homman pitäs olla joten kuten lapasessa. Nuutin kanssa on aika tasaisesti haettu kolmostuloksia. Se on jännä kuinka aina ei homma mee puskiin saman liikkeen osalta vaan on haettu yksitellen lähes joka liikkeestä nolla eri kokeissa. No saipa Nuutti neljä pistettä enemmän kuin Torsti. Sitpä Serre sai 99pistettä eli jäi pisteen päähän kolmosesta. Toisaalta ihan samapa tuo onko se kolmonen vai hylätty.

Aatos teki hienoa työtä AVO-luokassa. Jäi kakkoseksi Hensulle ja Happylle, mutta hienosti meni kuitenkin! Sai ykkösen joka tapauksessa hyvin pistein. Ässä ja Yeye tuntuivat olevan vähän ruosteessa. Ollaan treenattu näköjään liian vähän näille kahdelle. Molemmille kolmoset. Tosin Yeye jäi vain muutaman pisteen päähän kakkosesta.

VOI-luokkalaiset olivat aivan mahtavia! Kakkoset olivat huonoimmat tulokset ja molemmat "huonot kakkoset" tulivat Terneen Lootukselle ja Mandolle. Jos Lootus olisi saanut kolme pistettä enemmän oltais saatu ykkönen. Toisaalta lohdullista, että Diiva ylsi ykköseen ja sai 298pistettä eli kahta pistettä vajaa täydet. Onneksi Diiva pärjäsi! Voin lohduttaa itseäni, että en oikeasti ole niin huono kouluttuja kun edes yksi pärjää.

EVL:ssä ei tullut yhtään ykköstä kenellekään. Nella sai kakkosen ja oli kaikista lähimpänä ykköstä, mutta ei silti lähelläkään. Kolme hylättyä tuli ja yksi niistä oli Hylkeen. Hylje olikin luokkansa viimeinen. Asenne oli hyvä, mutta sähläsi liikaa. Hylje ei ole pitkään aikaan ollut kokeessa joten saattoi johtua osilta myös siitä. Pomon kanssa lähettiin jahtaamaan vikaa ykköstä, mutta eipä sitä tullut. Kolmonen oli yllätys, mutta ei Pomo tehnytkään mitenkään superhyvin. Pisteitä tasan 200.

Vähän alkaa tuntumaan, että oon kouluttajana vain pelkkä läppä. Mitenkä mun koirani on taantunut noin paljon vai onko mun tatsi kadonnut niihin? En usko koiramäärän vaikuttaneen siihen, koska kaikki saavat yhtä paljon treeniä kun aina ennenkin. Välillä tosin on tarkoituksella treenitaukoja joillakin. Pitäisikö sitä alkaa kiertämään pelkkiä näyttelyitä noitten fifien kanssa? Siellä ei tartte osata kuin seistä.

Aijjoo. Ollaan ilmoittaudut pk-mestaruuteen. En kyl tie olisko kannattanut, mutta voihan sitä rahaansa noinkin tuhlata.

SPA MVA, RYP/BIS1, BIS1-kas, BIS1-vet & BIS2-pen

Käytiin Serenan tuomittavana myös Espanjassa. Siellä aika samat tulokset. Kettu VSP ja myös tuore Espanjan muotovalio! Liffi pärjäsi myös ollen täälläkin ROP. Meinattiin jättää ryhmä-/bis-kehä väliin, koska ajateltiin, että eipä siellä mitään menestystä tule.

BIS1-veteraaniksi julistettiin Miri. Aika heikossa oli kilpakumppanit (ei yhtäkään) joten päätös ei varmaan ollut kovin vaikea.

Terne sijoittui kivasti ROP-kasvattajaksi (eipä ollut Catacogerin ryhmää vastassa) ja ryhmässä mukana oli Laura, Narkki, Onni ja Olli. BIS-kasvattajassa oli vain kaksi kasvattajaa. Siellä sitä pingottiin Lasipisaran labradoreja vastaan. Serena osoitti Terneläiset ykköseksi joten BIS1-kasvattaja! JEEEE!

Peggy joutui BIS-pentu sijasta kisailemaan. Vastassa oli tässäkin labradori. Näpsäkän näköinen labra voitti joten Peggy olikin sitten BIS2-pentu.

BIS-kisassa sijoitettiin viisi joten naureskellen totesin Batterille, että Liffi on varmaan se viides. Batter kysyi, että mistä lyödään vetoa, että sija on parempi kuin viides. Lupasin antaa seuraavasta pentueesta hänelle ilmaiseksi pennun ilman mitään sopimuksia, jos hän vain sen halusi. Kuvat saisi myös mukaan, jos sellaiset löytäisin. Batter lupasi tarjota jatkossakin kisausapua, jos Liffi pärjäisi paremmin kuin jäisi viimeiselle sijalle.

Batter siinä sitten ravaili Liffin kanssa ja katselin, että mikä mahtaisi olla järjestys. Palavasti olin kuitenkin sitä mieltä, että Liffi on viides. Eipä ollut Liffi viides. Serena osoitti vitoseksi kultaisennoutajan, neloseksi kiharan ja kolmoseksi sileän (josta olin ihan varma, että voittaa Liffin, kun huomasin, että Liffi ei vitoseksi joutunutkaan). En tiedä juoksuttiko tuomari vain huvin ja urheilun kannalta Hensua labra Pepin kanssa ja Batteria Liffin kanssa. Kuitenkin kakkoseksi päätyi Peppi ja koko roskan voitti Liffi!

Ja voin kertoa, että tähän näyttelyyn ei varattu skumppapulloa, mutta asteltiin kyllä ison lössin kera ravintolaan ottamaan lasilliset skumppa Liffin mahtavan menestyksen kunniaksi. Batter toivotti suruttomasti kaikki tolloihmiset tervetulleeksi ja lupasi maksaa kaikkien lasillisen. Liffille & Batterille kun menestys ei ole ihan joka päiväistä (eikö...) niin piti nyt ottaa ilo irti sitten pienestä menestyksestä.

Istuttiin tolloporukalla ravintolassa hyvä tovi. Päätettiin siinä sitten syödäkin. Iloiseen lössiimme liittyi myös joitain espanjalaisia kasvattajia / harrastajia ja tuli siinä puhuttua maailman laajuisesta tollerien tilanteesta. Porukka oli sitä mieltä, että tilanne on ihan ok. Lähtiessämme eräs espanjalainen kasvattaja tuli jututtamaan Batteria ja kyseli Liffin pentusuunnitelmista. Hän ilmoitti, että haluaisi tuoda Espanjaan kaksi (uroksen ja nartun) pentua, jos vain Batter suostuisi Espanjaan luovuttamaan kaksi pentua. Batter lupasi pitää mielessä Vickyn ja lähettäisi mielellään kaksi pentua Espanjaan, jos pentuja syntyisi niin paljon.

Paluu matkasta Batter alkoi miettimään Liffin jalostuskäyttöä ihan tosissaan. Emäehdokkaiksi nousi Mörkö, Ishu tai Kukka. Kaikkia kolmea on käytetty kerran aikaisemmin jalostukseen.

Toller Show 2011

Nyt on iloisesti Toller Show 2011 käyty pyörähtämässä. Tuomarina toimi tolleriharrastajille tuttu, mutta tuomarina vielä melko tuntematon Serena. Ja tässä samaan hengenvetoon mainittakoon, että Serena antoi pitkään kotia etsineelle Turbolle kodin! Hienoa, että poika sai hyvän kodin.

Matkasimme jo eilen Belgiaan ja majoituimme koko katraan kanssa eräälle tutulle belgialaiselle kasvattajalle. Batter majoittui hotelliin pasan kanssa (majoittuivat omiin huoneisiin) ja he jakoivat koiransa kahtia jolloin molemmilla oli yhtä suuri vastuu. Yllätyin, että Beatrice (on Norman omistajan toisen koiran kasvattaja) suostui majoittamaan täysin vieraan ihmisen suuren lauman kanssa kotiinsa. Koirille oli tilaa. Paljon ulkotarhoja ja mahtavat maisemat. Vähän maatilamaista siellä oli, mutta pakko kiittää Beatricea majoituksesta! Mahtavaa oli ja koirat saivat juosta irtona.

Tuomariesittelyn lukiessani olin vähän hampaat irvessä. Tästä ei voi tulla meidän näyttely ja vieläpä erikoisnäyttely joka menisi todella huonosti. Painoin ajatuksen taka-alalle ja lähdin iloisin mielin näyttelypaikalle. Näyttelypaikalla huomasin myös, että olin unohtanut ilmoittaa Luisen mukaan. No onneksi olin edes muistanut ottaa koiran mukaan kun esiintyi jälkeläisryhmässä.

Ekana oli luonnollisesti pennut. No Peggy sai kunniapalkinnon ja oli vastakkaisen sukupuolen paras pupsi.

Junnu-uroksissa yksi pojista yllätti tuloksellaan. Å-pennuissa ei oletettu olevan yhtään näyttelypiskin vikaa, mutta toisin kävi. Oscari sai erinomaisen. SA jäi saamatta, mutta miettikää. Erinomainen.

Junnunartuissa meni hyvin. Serre sai SA:n ja voitti luokkansa. Neitokainen sijoittui myös loppujen lopuksi PN-kehässä kolmanneksi ja valittiin myös roppijunnuksi. Ainut miinus tuntui olevan otsapenger joka saisi olla parempi. Hyrrä, Vani ja Zaza saivat erinomaiset. SA:lla höystettiin Dinan ja Lauran erinomaiset. Laura oli luokkansa neljäs ja Dina kolmas. Jolla ja Priima saivat hyvät. Priimassa taisi olla enemmän moitittavaa kuin Jollassa ja jollankin virheet saattavat kadota iän myötä (eli ei koskaan, koska se jumittaa koko ikänsä junnuissa..).

NUO-urosten huonoin koira oli Lexa. Se on aina todella epämääräinen esiintyjä ja pisti todellakin ranttaliksi. Yleensä joten kuten kykenee esiintymään kanssani, mutta tällä kertaa ei onnistunut. Lexa ei näyttänyt hampaitaan vaan aukoi suutaan (ei haukkunut vaan ns. haukotteli) ja kun tuomari sai koskea kuonoon niin Lexasta oli ihan mahdoton ajatus tuomarin antaa sörkkiä selkää tai palleja. Ei Lexa pelkää. Sillä vain on joku mielihäiriö. Mandon tulos oli yllättävä. Se sai hyvän. Toisaalta eipä se hyvä huono ole, mutta odottelin erittäin hyvää, kun Mando yleensä sen erittäin hyvän saa. Otto ja Norppa saivat erinomaiset hyvällä arvostelulla. Ferrari yllätti myös, mutta hyvällä tavalla. Uros sai SA:n jonka lisäksi sijoittui myös PU-kehässä neljänneksi päivemmästä.

Batterin sijoitustytsy Effy oli NUO-narttujen ensimmäinen eikä aloittanut huonosti. Effy sai erinomaisen, mutta SA jäi saamatta. Sijoittui kuitenkin luokkansa neljänneksi. Erinomaiset sai myös Ux ja Sunny. Kumpikaan ei sijoittunut luokassa. Luokassa toiseksi tuli pasan Mansikka joka sai SA:n. Mansikalla on pieni pää joten se varmaan selittää tytön puuttuvan älyn? Eihän pienessä päässä voi olla edes kunnollisia aivoja :D No okei, on se Mansikki Mansikka ihan fiksu tyttö.

NUO-narttujen yllättäjä oli Tiara. Jos aivan rehellisiä ollaan niin oletin, että Tiara saa enintään hyvän, mutta olin lähes varma, että sieltä napsahtaa tyydyttävä. Empä tainnut olla ainut joka yllättyi Tiaran menestyksestä. Kehän laidalla seisoskelleista osalta näytti loksahtavan suu auki. Tiarahan sai SA:n. Se on kyllä palautunut loistavasti pentujen jälkeen. Tuomari kehui Tiaraa ja sanoi, että jos sillä olisi enemmän turkkia ja vähemmän jalkoja niin olisi täydellinen (ehkei ihan näillä sanoilla, mutta oletetaan ajatuksen olevan sama). Tiarassa on kuulemma "sitä jotain".

AVO-luokassa meinasin revetä nauruun kun Liffi sai SA:n. Se ei vaan koskaan ole ollut mun lempparikoiria ulkonäöllisesti. En tykkää sen päästä. No kuitenkin loppu päivästä Liffi meni voittamaan kaikki urokset ja Batterin kanssa juoksiessamme ROP&VSP-kehässä ympyrää hän huusi "Ai Liffikö ruma?" ja nauroi päälle. En vaan pysty käsittämään miten se uros on saanut jo kaksi SERTiä (erikoisnäyttelystä ja voittajanäyttelystä) ja miten se voitti kaikki erikoisnäyttelyssä. Sen on vielä palkinnut kaksi tolleriharrastajaa. Itseasiassa kun Liffin ulkonäköä miettii (tuijottaa sen kuvaa) niin ei se oikeastaan ole niin ruma. Olen vain antanut sen luimukorvien häiritä kokonaisuutta liikaa.

Näyttelyn ensimmäinen tyydyttävä nähtiin AVO-luokassa Monnilla joka on Oton veli. Todella hienon värinen, mutta aika läski ja muutenkin tosi raskas. Tuomari sakotti ruusukorvaisuudesta. Toivotaan Monnille menestystä muihin näyttelyihin!

Eino pääsi myös esiintymään kehässä ja sai erittäin hyvän. Arvostelussa mainittiin miinuksena mm. tynnyrimäisyys jonka allekirjoitan täysin. Erinomaiset sai Bruno, Rabe, Urpo, Zeke ja Latko. SA:t sai Narkki (yllätti!), Olli ja Onni. Narkki sijoittui luokkansa kolmanneksi ja Onni neljänneksi. Kolmelle kasvatilleni jaettiin hyvä avo-uroksissa. Kaikilla kolmella oli liian löysät ranteet.
Liffin lisäksi Shotti niitti menestystä AVO-luokassa. Uros palkittiin erinomaisella ja se sai SA:n. PU-kehässä sijoittui jopa kolmanneksi.

Aatos pääsi aloittamaan AVO-nartut. Ei huono aloitus ollut. Nappasi erinomaisen ja SA:n. Ei kuitenkaan sijoittunut myöhemmin PN-kehässä. Mörkö, Raka ja Zhora saivat erinomaiset ja Zhora sijoittui luokkansa neljänneksi. Norma sai SA:n ja sijoittui luokkansa kolmanneksi. Jamman eka näyttely meni hyvin ja sai erittäin hyvän.

Kettu oli kyllä päivän piristysruiske AVO-luokassa. Sijoittui luokkansa ensimmäiseksi saaden myös SA:n. PN-kehässä en odottanut menestystä, mutta aikani juostuani huomasin, että jumakavita tyttö on eka! Liffille (pyh) jäi toiseksi, mutta kunnioitettavasti vastakkaisen sukupuolen parhaaksi ylsi. Sai myös SERT:n jolla tuli BELGIAN MUOTOVALIOKSI! JEEJEE ja skumppapullo esiin heti näyttelypaikalla.

Käyttöluokassa oli vain yksi järkytys. Raidi. Ei Raidi niinkään järkyttänyt, sehän oli oma itsensä, mutta tulos oli yllättävä. Päivän toinen tyydyttävä. Ihmettelen, että Raidin & Tiaran (Kikka EH, Oscari ERI2, Jamma EH) muksut pärjäsivät niin hyvin, mutta Raidi sitten ei. Toisaalta eipä nuo mitään klooneja toisistaan ole. Hyvää Raidissa oli pää ja valkoiset merkit. Toisaalta käyttökoiralle ihan hyvä saada välillä jotain huonompaa ettei omistaja pian kuvittele omistavansa näyttelyfifiä ;) Nartuissa ex-sijoitus Nala sai erinomaisen ja sijoittui luokkansa kolmanneksi.

Miri sai SA:n ja oli täten ROP-veteraani. Kehuttiin hyvin säilyneeksi fossiiliksi ("Hyvin säilynyt veteraani.").

Tuttuun tapaan jouduin vekslaileen ihan sikana kasvattajaryhmien aikaan. Kaikissa muissa ryhmissä oma koira paitsi Catacogerin ryhmässä. Ternen ryhmässä pasalle lyötiin käteen suruttomasti Olli. Hensu juoksi Onnin kanssa, itse otin Narkin ja Batter Lauran. Kunniapalkinto saatiin, mutta jäätiin toiseksi.
Ternen kasvattajaryhmässä kaikki oli palkittu hienosti SA:lla!

KAS2 KP "Ryhmä hyviä koiria. Hyvän vahvuisia koiria. Hyvä päisiä. Hyvää kasvatustyötä!"
(Ternen Laure (ERI4 SA), Ternen Narcose (ERI3 SA), Ternen Octroi (ERI SA), Ternen Olibrius (ERI4 SA))

ROP-kasvattajaryhmäksi valittiin Catacogerin ryhmä.
KAS1 KP ROP-KAS "Ryhmä tasokkaita koiria. Erinomaisia turkkeja ja värityksiä. Hyvä päisiä koiria. Hyvää kasvatustyötä!"
(Catacoger Dalila (ERI), Catacoger Baldo (EH), Catacoger Cliff (ROP), Catacoger Effy (ERI4))

Batter kiljui riemusta ja minä vaan taputtelin kehän reunalla. Skumppa virtasi ja kakkua tuli syötyä kahvin kera. Batter vielä harkitsi, että ei taida viitsiä edes ilmoittaa kasvattajaryhmää..

Saatiin Terneltä kolme jälkeläisryhmää kasaan!

Dina ja sen pennut veivät voiton. Lauri, Urpo, Luise ja Laure esiintyivät hienosti äitinsä kanssa. Tuloksena JÄL1 KP ROP-jäl "Ryhmä tasaisia ja keskivahvoja koiria. Hyvät värit. Hyvin paljon emänsä kaltaisia."
Mukana oli Tiara Å-pentujen ja jo vähän vanhemman pentunsa Bonssin kanssa. Tulos JÄL3 "Kolme melko saman tyyppistä koiraa nartun kanssa. Ryhmässä hyvä kulmauksisia koiria."
Z-pennut kehäilivät äitinsä Myrkyn kanssa. Tuloksena JÄL2 "Melko tasainen ryhmä. Hyvän kokoisia koiria ja hyvän värisiä."
Eipä valittamista. Kolme ryhmää ja tuloksina 1, 2 ja 3 sijat, yksi kunniapalkinto ja rop-jälkeläisryhmä.

Päivän päätteeksi jaettiin leikkimieliset tittelit: parhaat käpälät, paras väritys, paras ilme, paras pää ja paras turkki. Parhaat käpälät meni Hensun juuri tuomalle aidolle tuonnille Brylle. Olli paras väritys, Oscari paras ilme, Kettu paras pää ja paras turkki Liffi.

Tuomari mainitsi myös Tiaran jolle halusi myöntää erikoismaininnan. "Haluan jakaa vielä yhden erikoismaininnan koiralle joka sai minut syttymään vaikka ei ole sitä mitä haen. Fiore Ala de Verano on narttu joka olisi ehdottomasti ollut paras jos jalkoja olisi ollut hieman vähemmän ja turkkia enemmän! Upea yksilö." Tässä kohtaa omistaja ihan liikuttui! Tiarako näin kaunis? Kai se on pakko vaan uskoa.

Batter tuntui seonneen näyttelypäivän päätteeksi. Kiljui riemusta ja juoksi ympyrää. Olisikohan liialla skumpalla ollut jotain vaikutusta? No eihän se voinut siitä johtua. Batter jaksoi hehkuttaa kuinka hieno mamin mussukka Liffi on ja kuinka paras se on ja kuinka pakko sitä on käyttää jalostukseen ja kuinka mahtava suku sillä on yms. Myös Shotista kuultiin monta kaunista sanaa ja kuinka paras se on. Kasvattajaryhmää Batter taivasteli, että miten oli mahdollista pärjätä niin hyvin kun terneläiset sai niin hyviä tuloksia.

Ketun menestyksestä olin aivan yllättynyt! Siitä tuli muotovalio. Pitäisi ihan oikeasti tsempata ja alkaa suunnittelemaan Ketun pentuja. Tittelirivi: BH Hk2 RH-E TK3 vKTV NOU1 vFIN KVA vWW-09 vFINW-10 vFIN, vUSA, vGER & vBEL MVA. Eipä huono koira ole. Onhan siinä kuitenkin maailmanvoittaja 2009 ja neljän maan muotovalio sekä käyttövalio nomesta. Jos vika ykkönen TVA-arvoon saataisiin tokosta niin voitaisiin alkaa suunnittelemaan pentuetta enemmänkin.

Vepen ykköset vähän harvassa

Musta tuntuu, että kohta lopetetaan vepeharrastus jos ei nää tulokset ala paranemaan. Hirveästi työtä takana ja tulokset on aivan pohjasakkaa. Ärsyttävää. Vierailtiin siis taas vNNY:n vepekokeessa.

sove
hyväksytty: Ezra, Serre, Shotti, Rico, Zaza, Viive, Kikka, Yadi, Tarra
hylätty: Jamma, Nuge

ALO1: Räpääjä (LKV)
ALO2: Myrkky
ALO3: Ux, Vani, Ässä, Suke & Lexa
ALO0: Aatos, Raidi, Effy, Raka, Lorro & Mansikka

AVO1: Ankka (LKV)
AVO2: Mando
AVO3: Sauli & Beke

Soveltuvuuskoe meni tällä kertaa hyvin. Viime kokeessa sai vain naureskella soveltajille, mutta tämä sovekoe meni lähes kaikkien osalta hyvin. Eipä oikeastaan valittamista.

ALO-luokkalaiset.... Ajatuksiani voisi kuvata sellainen kunnon ajatustulva "*sensuroitu*". Omat koirani ottivat yhden kolmosen ja kolme hylättyä.... Ässä oli omien koirieni paras eikä päässyt edes lähellekään kakkosta. Aatosta ei pitänyt edes ilmoittaa enää, mutta ajattelin, että jos se nyt saisi sen toisen ykkösen. Ei kyllä ollut lähelläkään.

Rakalta odotin paljon. Sillä kun yleensä on mennyt niin hyvin. Nyt ei sitten kuitenkaan. Lorrosta en tiedä mitä pitäisi edes sanoa. Säälittävää taitaisi kuvat ALO-luokkalaisteni suoritusta parhaiten.

Batterin Räpääjä oli paras ja ainut joka sai ykkösen. Räp siirtyi myös AVO-luokkaan ja molemmat ykkösensä on saanut luokkansa parhaan (LKV). Batterin kolme muuta vetivät kolmosen joka vähän tasoitti riemusta kiljumista, mutta onhan se parempi saada kolme kolmosta ja yksi siirto kuin yksi kolmonen ja kolme hylättyä.

AVO-luokka & Mando. Mikä siinä yhdessä pisteessä on? Mando jäi ykkösestä YHDEN pisteen päähän. Yhmmm... Mando toimi hienosti ja olin tyytyväinen. Ajattelin, että sieltä voisi se ykkönen tulla, mutta eipä tullut kun piste puuttui. Sauli ja Beke tyytyivät kolmoseen. Eipä pitänyt Bekeä ilmoittaa, mutta ilmoitimpa kuitenkin.

Ankalla ja pasalla meni hyvin. Ainut AVO-luokan ykkönen ja luokkavoitto.

Onnea kaikille jotka ovat tyytyväisiä tuloksiinsa!

Sit tähän loppuun vielä vähän pk-tuloksia kahdesta eri kokeesta.

PAKK1: Oscari
PAKK0: Viive, Sauli, Diiva
PAHA ALO1: Otto (LKV)
ALO0: Serre, Aatos
PAVI ALO1: Pomo & Peggy
ALO0: Lissu
AVO0: Duppe
VOI2: Minni
VOI3: Nella
PAHA ALO1: Raidi
ALO3: Aatos
ALO0: Serre, Yeye
AVO1: Kettu
AVO0: Harry
VOI1: Riio
VOI2: Laura
VOI3: Eero
PAJÄ ALO1: Nuutti (LKV), Torsti
ALO0: Otto
AVO3: Trolli, Raka
AVO0: Mando
VOI3: Ferrari
VOI0: Norppa, Don

Ååt on maailmassa

Joskus kymmenen maissa eilen illasta syntyi odotetut käyttö Ååt. Tiara hoiti synnytyksen ongelmitta ja kaikki pennut syntyivät puoleentoista tuntiin. Sukupuolijakauma oli sellainen, että kaksi on lellittyjä pikkuprinsessoja ja yksi on sitten kovassa kurissa pidetty uljas prinssin alku.

Kaikki pennut ovat hyvin toimelijaita ja mennä tuhisevat pentulaatikossa eteenpäin. Siskot välillä yrittää vähän jyrätä veljeä, mutta yleensä Oscari kertoo siskoilleen, että te ette mua kiusi. Siskoksista se jo nuorempana fiksummalta tuntuvampi Kikka menee sijoitukseen Jennalle ja kotio jää sitten se ehkä vähän tyhmempi Jamma. Rakastuin Jammaan koko sydämmestäni, mutta jotenkin Kikka tuntui paljon lupaavemmalta. Pitää kuitenkin antaa pienten kasvaa ennenkun sitä tietää kuka on paras jalostusyksilö.

Pässin päisiä pk-koiria

Olen jo melkein saanut päätettyä Mandomiehen tyttöystävän. Mulla on sille kaksi vaihtoehtoa ja tykkään itse molemmista hirmuisesti! Vaihtoehto yksi on Raka ja vaihtoehto kaksi sitten Säike. Toisaalta Säiken oon luvannut jo Batterin Shotille. En tiedä! En osaa päättää.

vNNY:n PESO
RH-E: Ankka, Vani, Ezra
hylätty: Nuge, Sauli, Mansikka, Zaza, Suke (C. Daisuke), Viive, Viima, Yadi

vNNY:n PAKK
PAKK1: Eino, Ezra
PAKK0: Viive, Viima, Nuge, Effy (C. Effy), Ässä, Yadi, Rico, Suke (C. Daisuke), Shotti

Vielä olisi tällä viikolla vNNY:n järkkäämä vepe ja toko. Vielä en ole koiria ilmoittanut kun mietiskelen tässä, että ketkä sopis mihinkäkin.

Tuntu jotenkin naurettavalta, että noin monta koiraa sai (taas) hylätyn. Pelastuskoirien soveltuvuuskokeessa ei ollut muita hyväksytyn saaneita ja käyttäytymiskokeessa yksi.

Käyttäytymiskokeessa Batterin koirat (Yadi, Rico, Suke ja Shotti) pistivät ihan pelleilyksi koko touhun ja Batterin ilme kertoi kyllä enemmän kuin tuhat sanaa. Viidestä viimeisestä neljä oli Batterin (Yadi 48p., Rico 24p., Suke 8p. ja Shotti 4p.). Yadi suoriutui vielä ihan kohtalaisesti, mutta Rico, Suke ja Shotti pistivät sellaisen showhun pystyyn, että huh huh. Ihan kuin pojilla ei olisi mitään kuria ollut tai että niitä ei olisi koskaan opetettu ollenkaan jonka tiedän olevan väärä kuva, koska Batter on tosissaan vääntänyt niiden kanssa. Ovathan Rico ja Shotti läpäisseet pelastuskoirien soveltuvuuskokeenkin.

Batter sanoi minulle, että saa alkaa täst edes viemään itse nuo piskit kokeisiin. Noutajakokeet ja mejä kuulemma kelpaa Batterillekin, mutta itse saan vääntää kaikki pk-lajit noiden kanssa. Shotti ja Rico lähtivätkin Ranskaan samalla reissulla "tehokoulutukseen" eli juoksemaan irtona ja tekemään silloin kun minua sattuu huvittamaan. Illasta kuitenkin Batter soitti ja kyseli poikien kuulumisia ja kertoi nyt kuitenkin ilmoittavansa ne itse tokoon ja vepeen.

Tiedän kyllä hyvin tunteen kun koirat eivät pärjää, vaikka niiden kanssa olisi tehnyt tosi ison työn. Käytiin meinaan Viiveen, Nuutin ja Saulin kanssa koittamassa PESOa ja kaikki kolme kiskaisivat hylätyn kun iso liuta koiria pääsi hyväksytysti läpi. Onneksi Mando ja Ässä toivat hyvää mieltä suorittamalla hyväksytysti pelastuskoirien jälkikokeen a-osuuden. Säike tosin sai siitä hylätyn. Samoin kun seuraavaksi mainitussa käyttäytymiskokessa Eino ja Ezra saivat molemmat hylätyn.

Käyttäytymiskokeesta minua ei yllättänyt, että Eino ja Ezra suorittivat sen hyväksytysti. Käytiin meinaan pari päivää sitten kokeessa hakemassa molemmille pojille hylätyt. Kotona olikin sitten kunnon tehotreeniä nämä kaksi päivää josta ihan selvästi oli apua. Nyt sitten kokeessa molemmille hyväksytty. Eino jäikin vain kahden pisteen päähän täydestä sadasta joka yllätti, koska viimeksi nappasi vain 16pistettä.

Käytiin yksi päivä myös pk-viestissä. Hensu oli lähtenyt myös kokeeseen joten hyvä tovi turistiin aina kun oli aikaa. Hensun ceskoslovensky vlcak Latino oli ALO-luokan paras!

ALO3: Yeye
ALO0: Serre & Aatos
AVO1: Duppe
VOI1: Nella
VOI2: Minni

Duppe ja Angelia olivat sellaiset iloiset yllättäjät. Nella onkin enää yhden ykkösen päässä KVA-arvosta!

Vai sittenkin agilitykoiria?

Päivitelläämpäs vähän agikuulumisia.

Käytiin agikisoissa! Oon tosi tyytyväinen. Raka tuli pitkän kisaamisen jälkeen valioksi! Toukokuusta asti on jumitettu III-luokassa ja jäänyt vika vKUMA lähes aina ajan takia tai riman tiputuksen. Samassa kisassa missä Raka voitti kolmoset ja tuli valioksi niin Repo tuli toiseksi! Tuntu todella hienolle, että omat koirat sijoittui kolmosissa ensimmäiseksi ja toiseksi.

Meille on tullut myös luokkasiirtoja. Miditollot Tarra ja Ässä ovat siirtyneet kakkosluokkaan!

Yksi ilouutinen lisää on se, että meille on muuttanut Bella. Bella oli Iivin omistuksessa aikaisemmin ja on saanut siellä todella hyvän pohjan kisaukselle. Vaikka Bella onkin Harryn sisko niin silti en ole katunut hetkeäkään päätöstäni majoittaa Bella meille. Bella on mielestäni todella paljon parempi koira kuin Harry. Luonteeltaan se on paljon miellyttämishaluisempi ja työintoisempi kuin Harry sekä se on ulkonäöltään kauniimpi.

Vepe- vai pk-koiria?

Terneläiset yrittävät kunnostautua vesipelastuksessa, mutta kisoja on huonosti ja kun niitä yrittää itse järjestää niin joutuu jännittämään saadaanko kisa hyväksyttyä (nim. alku viikonlopun vepeä ei hyväksytty).

Käytiin Piquantin vepekokeessa kokeilemassa onneamme ja tuuri tuntui olevan parempi kuin viimeksi tai sitten koirat vain olivat parempia, kun oli eri koirat sovessa ja yksi "uusi" ALO:ssa kuin viimeksi.

Soveltamassa meillä kävi Lootus, Cirxo ja muka mahtava käyttökoirani Serre. Cirxon olisin ymmärtänyt, jos se ei olisi päässyt lävitse kun ei kauheammin olla treenattu ja muutenkin poika on vähän enemmän sellainen näyttelififi ja kun se ei kauheammin harrasta näitä "vakavia" lajeja (valio tanssista ja agista). Lootuksen suhteen odotukset olivat korkealla ja hyvinhän se ne täytti. Lootus ja Cirxo siis läpäisivät hienosti soveltuvuuskokeen.

No Serrepä sovelsi. Se yritti näyttää minulle ihan tosissaan, että hän kyllä yrittää ja osaa. Yrittihän se, mutta osaaminen jäi sitten vähän vähemmälle. Oli yksi niistä neljästä koirasta jotka saivat hylätyn. Voin melkein väittää, että näin tuomarin naamalla hitusen huvittuneen ilmeen hänen nähdessään Serren säälittävän yrityksen päästä soveltuvuuskokeesta läpi. Oikeastaan tuomari näytti pidättelevän naurua. Ehkä seuraavalla kerralla sitten lävitse.. Jos kehtaan viedä tuon uusiksi.

Batterin kasvatit Lilla ja Etta tekivät hienoa työtä! Molemmat läpäisivät ohjaajiensa kanssa soveltuvuuskokeen. Onnittelut kävinkin sanomassa jo rannalla, mutta onnitella voi myös täällä joten onnea hienosta suorituksesta molemmille.

Lorro tsemppasi ja sai seittemän pistettä paremmin jolla ylsi jo ALO2-tulokseen. Tosin oli luokkansa viimeinen joka sai vielä kakkosen. En tiedä minkä "ahaa"-elämyksen Lorro oli kokenut, mutta hukkuvan pelastamisesta saatiin jo viisi pistettä enemmän kuin viimeksi. Tuleeko siitä vesipelastaja? No ei nyt hulluksi heittäydytä ja toivota liikaa..

Aatos HUONONSI KAHDELLA PISTEELLÄ! Aivan käsittämätöntä. Miten 48pisteestä (joka on jo selvä hylätty) voi huonontaa tulostaan kahdella ja saada vain 46pistettä? Teki mieli itkeä. Taas oli kotona treenit sellaiset, että sillä työskentelyllä olisi kokeesta irronnut ykkönen, mutta ei. Vähän alkaa tuntumaan, että Aatoksen vepeura tyssää tähän ja pitäydytään vain iloisessa harrastelussa. Aatos piti avustaa veteen josta napsahti -5pistettä ja tarttui pelastettavaan vasta kolmannella vai neljännellä yrityksellä (miinuksia taisi tulla kuuden pisteen edestä). Voin kertoa, että kokeen jälkeen oli taas hermot kireällä.

Ässä oli oikea piriste tällä niin epäonnistuneelle kokeelle. Se olikin viimeisenä koiristani suorittamassa ja en odottanut siltä mitään, koska edellisestä kokeesta sai 50pistettä (ALO0) ja sitä aikaisemmasta sitten 77pistettä (ALO3). Muutenkin Ässän ilmoittaminen oli pelkkä päähän pisto eikä treenitkään ole sujuneet viime aikoina kovinkaan putkeen. Ylsi ykköseen ja teki parempaa työtä kuin soveltuvuuskokeessaan! Ei siis kauheasti harmittanut, että oli luokan vika ja 92pistettä sai. Kolme pistettä kun olisi tullut vähemmän niin olis joutunut tyytymään kakkoseen.

AVO-luokkaan olin tyytymätön. Molemmat pojat kyllä paransi pisteitten puolesta ja Saulin sai nostettua hylätystä (54p.) jopa hyväksyttyyn kolmoseen (66p.). Mando sai sitten viisi pistettä enemmän kuin viimeksi ja pitäytyi tutussa kolmosessa.

Lisää treeniä vaan! Eiköhän se siitä sutviinnu.

Ollaan myös näin syksyn tullen innostuttu treenaamaan pk-lajeja. Viesti, haku ja jälki on ollut rankan treenin alla ja tarkoitus olisi osan koirien kanssa osallistua mestaruusmittelöintiin kuun lopulla. Osa on myös ilmoitettu ihan kisoihin asti. Ezra ja Eino ovat varmasti mahtuneet mukaan, mutta myös Sauli, Viive ja Diiva on ilmoitettu, mutta vielä ei tiedetä ovatko mahtuneet mukaan.

vNNY järkkää 42-viikolla: pakk, peso, nou/nome, toko & vepe
Toivottavasti kaikki saadaan ajoissa hyväksyttyä. PAKK & PESO on hyväksytty. Vielä en ole saanut päätettyä ketä haluan ilmoittaa PAKK:n ja PESO:n. Vepeen koirat on selvillä, jos kisa vain keritään hyväksymään.

! RYP1 !

vNNY:n nomekokeessa on nyt käyty ja kyllä teki mieli kiljua riemusta! Nomen luokat tuomaroi Jacya ja itse astuin tuomarin saappaisiin NOU-luokassa.

NOU-koirakot olivat hyviä eikä kaksi hylättyä oikeastaan olleet edes huonoja koiria. Virheet vain olivat vähän liian suuria hyväksyttyyn tulokseen. Virheet tosin olivat huolimattomuusvirheitä kun Batterin E-pentueen tyttö ja poika paahtoivat menemään minkä jaloistaan pääsivät. E-pentueen (C. Evika) & D-pentueen (C. Doris) tytöt saivat hyväksytyn.

ALO
1: Ezra (C. Ezra), Effy (C. Effy), Suke (C. Daisuke), Viera (T. Xaviera), Rico, Riia, Zaza
2: Shotti, Yadi, Retu
3: -
0: Riki, Norma, Vani

AVO
1: Yolla, Zhora, Äffä
2: Zeke, Latko, Otto, Viive
3: -
0: Seela (C. Desiree)

VOI
1: Narkki, Viima, Pekka, Laura, Ässä, Viiri, Tiara (---> vFIN KVA!), Trolli, Lilla (C. Dalila), Happy (---> vFIN KVA!), Sauli
2: -
3: Onni, Norppa, Lellu
0: Romeo, Liffi (C. Cliff)

Päivän paras tulos oli ehdottomasti Tiaran VOI1:n jolla tuli valioksi! Sopivasti ennen pentuja. Tämä olikin vika kisa ennen pentuja. Onnea myös Hapyn omistajille valioitumisesta! Päivä oli aivan mahtava ja ykkösiä tuli. Ei kyllä mitään valittamista.

Käväistiin myös Suomen maalla ryhmänäyttelyssä kun nome- ja vepekokeeseenkin lähdettiin. Tuomarina toimi Dumle. Harmitti, että näyttelyssä ei järjestetty PEK- eikä KAS-luokkaa joten Peggy meni "ei näyttelykoirien" kanssa Elricille hoitoon leikkimään Ezran kanssa.

Junnu-uroksissa ei tullut yhtään sa:ta. Kaksi erinomaista kyllä jaettiin. Omat koirat ottivat kaikki erittäin hyvän ja kasvatti sitten hyvän.

Junnunartut onkin aina se toivon kipinäni, koska siellä on oikeasti hyviäkin yksilöitä. SA:n sai Serre ja Zaza. Serre niitti sitten enemmänkin menestystä. Se valittiin rotunsa parhaaksi junnuksi ja loppujen lopuksi PN-kehässä juoksi itsensä kakkoseksi saaden SERTin. Zaza juoksi itsensä PN-kehässä kolmanneksi! Erinomaiset ilman SA:ta sai Via, Vani, Laura ja Jolla. Laura sijoittui luokkansa neljänneksi. Luokan ainoan hyvän (= samalla myös huonoimman tuloksen) sai (yllätys, yllätys) Lellu.

Nuokku-uroksissa olin tyytyväinen Mandoon. Poitsu sai erinomaisen ja SA:n. Samalla sijoittui luokkansa toiseksi. Norppa oli toinen koiristani joka sai erinomaisen, mutta ei sa:ta, ja sijoittui luokkansa kolmanneksi. Erittäin hyviä tuli, mutta eipä hyväkään jäänyt saamatta. Sitä tuli ihan kaksin kappalein Lexalle ja Ferrarille.

NUO-narttujen kehän aikana koin elämäni järkytyksen. Batterin sijoitustyttö Effy voitti luokkansa ja sai SA:n (tämä ei vielä ollut ihme!), mutta TOISEKSI TULI TIARA!!! Tiara sai siis erinomaisen ja MYÖS SA:N! Järkyttävää. Se oli jo liian pelottavaa, että Tiara on saanut SERT:n ja nyt sitten vielä toisen erinomaisen ja vieläpä SA:n! Aivan mieletöntä. Kolmanneksi sijoittui Ux joka ei saanut SA:ta.

AVO-uroksissa parhaiten pärjäsi kasvattini Onni. Sai erinomaisen ja SA:n sekä sijoittui luokkansa toiseksi. Erinomaisen ilman SA:ta sai Rabe, Nuutti ja Olli. Rabe sijoittui vielä luokkansa neljänneksi. Luokassa jaettiin myös kaksi hyvää joista toinen tuli Nugelle ja myös yksi tyydyttävä.

AVO-nartuissa Norma sai erinomaisen, sijoittui luokkansa toiseksi ja sai myös SA:n. Erinomaiset ilman SA:ta sai Kettu (luokkansa neljäs) ja Aatos. Kolme hyvää jaettiin. Yksi tuli Torstille ja toinen Rakalle.

Käyttöluokassa Lysti ja Myrkky saivat erinomaiset, mutta SA:t jäi saamatta. Lysti sijoitettiin kuitenkin luokkansa neljänneksi.

Valioissa oli vain Romeo joka putsasikin sitten pöydän. Ylsi VSP:ksi ja SERTi siirtyi PU2:lle ja PU3:lle. Veteraaneissa tavalliseen tapaan yksi koira ja sekin siis Miri. Vanhus sai erittäin hyvän.

Onnea kaikille menestyneille.

Näyttelyssä oli myös mukana partacolliet ja vähän kuin leikilläni ilmoitin Julian mukaan. Jos kerta Suomeen lähdetään niin eiköhän siinä nyt myös yksi parta mene punaisten seassa. Kannatti tosiaan ilmoittaa, koska ylsi ROTUNSA PARHAAKSI Daniellan tuomaroimana.

Jape otti ryhmäkehän johka meninkin naureskellen ja sanoinkin Batterille, että ihan turhaa mennä sinne juoksemaan. Kuinkas kävikään.. Julia oli RYP1! Aivan järkyttävää. Elämäni ensimmäinen kerta kun ykkösryhmäläiseni on pärjännyt ryhmäkehässä noin mahtavasti. Toki eipä tuolla koko ykkösryhmää ollut, mutta silti yllätyin.

Julian menestys olikin päivän piristeruiske!

Vesipelastusta ihan kisoissa

Tottakai me lähettiin sankoin joukoin vNNY:n järjestämään vepekokeeseen. Valitettavasti VOI-luokassa ei ollut yhtään tolleria.

SOVE
hyväksytty: Effy (C. Effy), Nuutti
hylätty: Nuge, Zaza, Tarra, Norma, Otto, Ezra (C. Ezra), Viima, Shotti, Yadi, Rico, Etta (C. Etzi), Riia

ALO
1: Räpääjä (LKV), Raidi
2: Raka, Lexa
3: Myrkky, Repo, Lorro
0: Suke, Ux, Mansikka, Vani, Aatos

AVO
1: Beke (LKV)
2: Ankka
3: Mando
0: Sauli

Raka jäi pisteen päähän ykkösestä JOLLA OLISI SAANUT SIIRRON AVO-LUOKKAAN! Voin kertoa, että kirosin ja huusin tuloksen kuullessani. Miettikää! PISTE! Vaan yksi piste.. Rakaan oon kuitenkin tosi tyytyväinen ja se teki hienosti. Ainut "paha" virhe oli se, että Raka sivuutti maalilinjan vähän alle metrillä josta lähti se puuttuva yksi piste! ÄRSYTTÄÄ! Se yksi ratkaseva piste. Ei ole koskaan ohittanut maalilinjaa.

SOVE-koirat oli omasta mielestäni huonoja. Tosin varmaan suurimman osan eka koe ja keli oli todella huono. Oton suoritus nauratti. Sillä ei selvästikään ollut homma hallussa. Treeniä lisää ja sit mennään koittamaan uudestaan. Nuutti on kerran aiemmin käynyt koittamassa (hylätyllä tietysti) joten odotinkin, että se läpäisee soveltuvuuskokeen ja kyllähän se läpäisikin. Oli luokan viimeinen kolmesta joka pääsi lävitse. Batterin sijoitustyttö Effy teki hienoa työtä ja olikin luokkansa paras. Ansaitsi ehdottomasti päästä soveltuvuuskokeen lävitse.

Omat alokasluokkalaiseni lähinnä säälitti paitsi Raka. Luulis, että homma toimis kun sove on kuitenkin sama kuin ALO. Mut Raidilla ja Marsilla meni hyvin!

Lorron hukkuvan pelastaminen on säälittävä. Ei saanut siitä edes puolia pisteistä. Tosi naurettava näytös, jos ei olisi tehnyt mieli itkeä. "Lisää treeniä" sanoi tuomari. Muuten kuulemma hyvä vepekoira, mutta hukkuvan pelastaminen ei toimi ja se pitäisi saada kuntoon. Muutenkiin kuulemma tarvitsee hiomista useammalla osa-alueella. Noihan oikeastaan tiesinkin, mutta kyllä harmitti.

No mites Aatos? Oli vielä huonompi kuin Lorro. Kotona hommat toimi loistosti kun treenattiin vikan kerran ennen koetta. Yllätys oli aivan järkyttävä kun huomasin kuinka Aatos toimi tai paremmin sanottuna ei toiminut. Uinnista sai täydet pisteet (melkein yllätyin, että osasi edes uida..). Veneen nouto ja hukkuvan pelastaminen melkein nollille ja esineen viennistä sit vähän enemmän pisteitä.

AVO-luokka yllätti. Olin valmis laittamaan pääni vadille, että Mando ja Sauli saavat ykköset tai edes hyvät kakkoset, mutta ei. Pojat päätti näyttää, että eipä tuo mamma osaa kouluttaa vepekoiria, vaikka AVO:ssa ollaan.. Mandolla kolmonen ja Saulille hylätty. Lähinnä nauratti koko AVO-luokka.

Beke ei ole käynyt kertaakaan kunnolla treenaamassa vesipelastusta ja nuoriso on sit vääntänyt ja kääntänyt viimeisen pari kuukautta oikein tiiviisti vepeä. Mites kävi? No, Beke oli ainut koirani joka sai ykkösen EIKÄ ole treenattu YHTÄÄN! Musta tuntuu, että treenaaminen on ihan turhaa. Miksi treenata kun se ainut treenaamaton koira sai ainoan ykkösen? Beke jäi kahden pisteen päähän täysistä pisteistä ja oli AVO-luokan ainut ykkösen saanut joten samalla voitti luokkansa. Ja tämän pojan piti jäädä eläkkeelle.. Toki eläkkeellehän on hyvä lähteä ykköstuloksen saaneena.

Voi terve mikä päivä. Jotenkin vähän turhan koominen. Onnea kaikille tuloksiinsa tyytyväisille.

Toller Show:n odottelua

Odotan innolla vNNY:n Toller Show:ta, koska mulla on KAKSI jälkeläisryhmää siellä! Se on aika saavutus, koska kasvattamissani linjoissa tuntuu olevan geeninä pieni pentuisuus joten pentueet on yleensä kooltaan vain 2-3pentua. Siellä on meijjän "näyttelyryhmä" eli Z-pennut ja sit L-pentue.

Uusi tuomari on toinen syy miksi odotan erikoisnäyttelyä ja leikkimieliset tittelit. Siellä on aina niin paljon rennompi tunnelma ja muutenkin se on fiilikseltään aivan mahtavaa.

Kaikki siis mukaan!

Uusi vAVA

En ole muistanut mainita, että sain kisattua ensimmäisen oman kasvattini agilityvalioksi. Ihastuttava miekkonen Zeepo sai tämän kunnian ja onhan se pentueesta josta löytyy kaksi terneläistä suvusta! Mä olen niin ylpeä. Repo taitaa olla seuraava valioituva kasvattini.

Tänään käytiin Lootuksen kanssa agiliitelemässä, koska se on ilmoitettu kisoihin. Alkuun oli homma hukassa, mutta kun muisti virkistyi niin homma alkoi pelittämään eikä virheitä tullut. Hyvillä mielin treenataan pari kertaa vielä ennen kisoja.

Olin vain näyttelyä menossa katsomaan...

Kävimme Ferrarin kanssa Iso-Britanniassa kasvattajasetää ja erikoisnäyttelyä katsomassa. Ferrari ei osallistunut näyttelyyn, mutta oli näyttelyfiiliksessä mukana ja olipa se jonkun tytön mukana junior handlerissa. Sijoittuivat toiseksi. Michaelin kanssa siinä höpöteltiin ja katselin hänen kasvattiurostaan Motorcars' Edgy Geezeriä. Uros oli saanut nimekseen Eino, koska oli asunut pari kuukautta Suomessa jonka jälkeen Michael oli saanut soiton, etä perhe ei enää halunnut pitää urosta. Michael oli hakenut itse Einon pois Suomesta ja nyt se asusti hänen luonaan.

Jotenkin teki mieli nauraa Einolle. Se oli niin kauhian pieni ja jotenkin pullamainen, mutta todella suloinen! Ihastuinkin Einon luonteeseen heti sen nähtyäni. Poika tuli syliin ja pusutti. Ihana!

Michael tuli tökkäämään Einon hihnan käteeni, kun otimme rennosti Ferrarin kanssa. Hän totesi minulle "Vie se kehään. Sen vuoro on ihan justiinsa." ja sitten Michael olikin jo poissa. Meidät huudettiin kehään ja Eino käyttäytyi todella hienosti. Sitä kuitenkin rokotettiin lyhyistä jaloista. Eino hyppäsi syliin meidän poistuessa kehästä jota en odottanut joten kaaduin hienosti. Michael juoksi jostain huudellen "Ei kai sattunut? Oletko kunnossa?" Pahoittelin Einon huonoa menestystä, mutta ei se Michaelia haitannut. Hän halusi vain nähdä mitenkä se menee vieraan kanssa.

Michael juoksutteli Ferraria ja minä keskityin paijaamaan Einoa. Istuimme Einon kanssa hyvän tovin kehän laidalla. Se luonne!

Rotunsa parhaaksi valittiin veteraaniuros Blue Food joka on U-pentujen emänemänisä. Vastakkaisen sukupuolen parhaaksi valittiin Motorcars' Purple joka on Ferrarin tytär. PN2:ksi sijoittui myös Ferrarin tytär Motorcars' Red. PU2:ksi oli Ferrarin poika Motorcars' Brown. Yksi Ferrarin pojista, Motorcars' Grey, sai erittäin hyvän. Muita Ferrarin jälkeläisiä ei näyttelyssä ollutkaan. Todella hienoja ja ovat perineet ulkonäkönsä jostain muualta kuin Ferrarilta.

Sain viettään yön Michaelin luona ja kylläpä tuntui kotoisalta kun oli punaisia ympärillä ja Ferrari. Michael tyrkkäsi Einon kanssamme nukkumaan ja huikkasi samalla, että lähtisikö uros mukanani Ranskaan. Se kun etsii hyvää kotia. Mutisin jotain siihen suuntaan viittaavaa kuin "Michael.. oot juoninut tätä koko päivän" ja vastasin sitten kertovani päätökseni aamulla. Yö menikin pyöriessä ja miettiessä urosta joka nukkui samassa sängyssä. Ulkonäöltään se ei ollut mikään lupaavin, mutta luonne oli yksi parhaimpia. Olin saanut myös illasta treenata Einon kanssa vähän ja into oli valtava tehdä. Pisempään olen miettinyt evm. sukuista urosta kun noita evm. sukuisia narttuja on enemmänkin.

Huonosti nukutun yön jälkeen pääsin katettuun pöytään jossa aamupalalautaseni kohdalla oli kauppakirja Einosta. Michael sanoi "Saat sen ilmaiseksi". vastasin "Hyvästä koirasta olen aina valmis maksamaan". Tässä vaiheessa Michael alkoi luetella Einon virheitä ja loppuun totesi "Joten jos haluat sekundan niin saat ilmaiseksi". Oikeastihan Einossa ei ole kuin ulkonäöllisiä virheitä. Se on vähän kuin edesmennyt Einarini. Ihmekkös, että niillä on niin samanlaiset nimet..

Teimme sopimuksen Einosta joka onnekseni mahtui vielä samalle lennolle minun ja Ferrarin kanssa.

En varmasti enää ikinä lähde Iso-Britannian näyttelyyn. Ekalla reissulla sieltä lähti Ferrari mukaan, koska vaan rakastuin ja tällä kerralla sitten Eino, joka myytiin "väkipakolla" minulle. Pitäisi varmaan olla vahvempi ja osata sanoa "kiitos, ei".

Vepetreeniä

Otettiin vähän treeniä vepen suhteen, koska Tarra, Otto & Nuutti on ilmoitettu vepen soveltuvuuskokeeseen. Normakin on ilmoitettu mukaan, mutta sattuneista syistä se ei lentänyt Ranskaan treenaamaan kun Suomestakin on ainakin tähän päivään asti löytynyt vettä. ALO-luokkaan on ilmoitettu Aatos, Raka, Repo ja Lorro ja AVO-luokkaan sitten Beke, Sauli sekä Mando. Uskon, että tämä tulee olemaan Beken viimeinen vepekoe. Alkaa herra olemaan jo sen verran vanhus, että parempi jättää vepe nuoremmille eikä Beke osallistunut treeneihinkään, kun ei sillä tuntunut olevan intoa treenata. Onnellisiksi avustajaksi pääsivät Yeyen omistaja Lars ja Ezran omistaja Elric. Yeye ja Ezra keskittyivät vain noutamaan vedestä damia. Ezra leikki suurimmaksi osaksi, koska poitsu on vielä niin pieni.

Ensimmäiseksi harjoiteltiin SOVE- & ALO-koirien kanssa. Aloitettiin harjoittelemalla uimista joka kaikilta sujui aivan moitteettomasti. Salakavalasti heittelin myös damia ja noudotkin olivat hienoja. Esineen vienti ja veneen nouto onnistui kaikilta, mutta ei se nyt ihan täysin moitteetonta ollut. Rakalta homma sujui parhaiten.

Lars pääsi esittämään hukkuvaa ja voin kertoa, että tämä osa-alue ei ollut tänään hallussa kellään, mutta saattaa sieltä osalle muutama piste tulla. Kaikista säälittävin suoritus oli Otolla. En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, mutta hävetti kuitenkin. Otto aloitti homman sillä, että ui hukkuvan ohi ja kun pääsi hukkuvan luokse niin kiipesi päälle. Sain itse pelastaa Larsin tuon tollon alta. Otettiin kaikkien kanssa uusiksi pelastamista ja homma toimi paljon paremmin kuin ekalla kerralla. Tällä kertaa kaikki jopa muistivat pelastaa Larsin eikä Ottokaan uinut ohitse eikä tullut päälle.

Mandolla & Saulilla oli paljon kokeenomaisempi treeni. Niitten suorituksessa ei ollut mitään ihmeellisiä virheitä, että pisteitten pitäisi kyllä riittää ykköstulokseen. Kumpikaan vaan ei ole riittävän varma pelastaja, että välillä saattaa tulla jotain ihan ihmeellisiä toteutuksia. Sauli vähän empi ekassa hypyssä ja tämän kokeenomaisen treenin jälkeen Lars souti sen syvemmälle ja käski hyppäämään jolloin meni kuin saukko veteen ja ui rantaan.

Iloisen uintireissun jälkeen palattiin takaisin Ternellä. Siellä tarjosin Larsille ja Elricille kahvia lämmikkeeksi kun olivat tänään vähän kylmänä päivänä uhranneet aikaansa vepeavustajina ja kylmettyneet siellä.

Alku viikonlopussa tuli hyviä tuloksia! Mukana tosin oli vain NOU & PESO. Meidän osalta viikonloppu näytti tältä:

NOU1: Shotti, Rico, Td (C. Dimitri), Effy (C. Effy), Retu, Ezra (C. Ezra)
NOU0: - (ei tullut yhtäkään koko kisassa)

RH-E: Effy (C. Effy), Raka, Shotti, Rico, Diiva, Norma
hylätty: Zeke, Yadi, Nuutti, Vani, Zaza, Lilla (C. Dalila)

tokotokotokotoko

Olipa päässyt Saulikin tokokokeeseen mukaan. Se on tosin vasta 09.10. joten meillä on vielä hyvää aikaa hakata päätä seinään. Norma on ilmoitettu taas kahteen tokokokeeseen. Se on saanut tokosta 117p. (ALO3) ja 155p. (ALO2). Vähän turhauttaa, koska Norma toimii kuulemani mukaan kotona kuin unelma. NOU-luokan suoritti heittämällä lävitse.

Tuitui! Käyttövauvojen emä astutetaan heti kun vika VOI1:n on tullut ja kun juoksut on sen jälkeen alkanut. Hyvällä tuurilla saadaan VOI1 ennen syksyn juoksuja.

Tyhmä tokokoira vai tyhmempi ohjaaja?

Me ollaan Saulin kanssa väännettyä tokoa todella kauan (kuukausia) eikä tuo tunnu millään oppivan tai oikeastaan palauttavan asioita mieleensä, vaikka on kerrattu asioita välillä aika tiuhaan tahtiinkin. Oon kouluttanut sitä samanlailla kun mun tokovalioitani mukaillen kuitenkin tapoja jotka toimii parhaiten just Saulilla ja silti sen perusasento on aivan järkyttävä ja muutenkin se on ihan sukka tokokoirana. Tiedän, kaikkia ei ole luotu kaikkeen. Luulisi kuitenkin helposti vepe- ja nomekoiraksi oppineen koiran muistavan tiukalla treenaamisella myös jotain tokon alokasluokan juttuja. Jos pidetään yhtään taukoa niin Sauli menee oikein hyppäämällä takapakkia.

Me käytiin viime vuonna kolme tokokoetta marraskuun alussa. Ekasta kokeesta 151p. (II-palkinto), tokasta kokeesta 139p. (yhestä pisteestä kiinni oleva kakkospalkinto eli ALO3 tuli) ja vikasta kokeesta 165p. (II-palkinto). Nämä kaksi kakkosta ja yksi kolmonen saatiin aikaan tosi tiukalla treenaamisella. Tammikuussa otettiin uusiks vähän kevyemmällä treenauksella (treenattiin pari tai kolme kertaa viikossa marraskuulta) ja uros kiskaisi 91p. (hylätty) joka oli luokan huonoin tulos. Sauli vaan on niin lahna. Otin riskin ja ilmoitin kokeeseen. Saa nähdä mahdutaanko mukaan.

Lorro koki parannuksen kun siitä vähän valitin. Tokosta siirto AVO-luokkaan ja nomesta myös sekä mejästä ykkönen. Oikeastaan olen tosi tyytyväinen tohon, vaikka välillä tulee mielettömän suuria turhautumisia pojan toimimattomuuteen, mutta eikös meillä kaikilla?

Meille on suunnitteilla käyttövauvoja. Eikä nyt mitään feikkikäyttiksiä vaan ihan oikeita käyttökoiria jotka on ulkonäöstä lähtien käyttöön tarkoitettua. Isä ja sen vanhemmat ovat aitoja käyttökoiria ja emä myös. Emän suku on evm ja isän puolelta sukua löytyy kolmanteen polveen. Pentujen isi on oma kasvattini ekasta oikeasta käyttöpentueestani.

Pettymyksiä ja ylpeyttä

Vieraitiin Suomen maalla näyttelyssä ja tulokset olivat osalta yllättäviä sekä jäivät mietityttämään. Tuomarina toimi Eppa.

Junnuissa ei mitään kovin yllättävää. Romeo voitti luokkansa sekä urokset ja se valittiin vastakkaisen sukupuolen parhaaksi. Tällä SERTillä valioitui myös Suomesta ja Yhdysvalloista. Onnea Hensu!

Junnunartuissakaan ei mitään hirveän yllättävää. Zaza voitti luokkansa ja sai SA:n. Serre tuli toiseksi ja sai myös SA:n. Viiri sai erinomaisen, mutta ei sijoittunut luokassa eikä saanut SA:ta.

Nuokku-uroksissa järkytyin. Kaksi luokan koiraa sai tyydyttävän ja toinen näistä oli Ferrari. Onhan sillä vähän resupekkamainen olemus, mutta ei se musta siltikään ole tyydyttävän arvoinen. Hyvän vielä ymmärrän, mutta tyydyttävä oli järkytys. Norppa oli luokkansa paras ja sijoittui PU-kehässä kolmanneksi. ERI:t ilman SA:ta sai Yadi ja Äffä. Yadi sijoittui luokkansa kolmanneksi ja Äffä neljänneksi.

Nuokkunartuissa jäi kanssa vähän jotain hampaan koloon, mutta vain vähän. Tiara sai tyydyttävän. Okei, Tiara on käyttökoira rakenteeltaankin ja tosi pitkä jalkainen. Ei sekään silti musta ihan tyydyttävän arvoinen ole, mutta Tiaran kohdalla ymmärrän tän tuloksen paljon paremmin kuin Ferrarin. Säike ja Happy saivat luokkansa ainoat erinomaiset. SA:ta ei tippunut kummallekaan ja Säike voitti luokkansa.

AVO-uroksissa jaettiin yksi tyydyttävä, mutta tällä kertaa se ei tullut mun koiralle. Trolli sai erinomaisen, mutta ei SA:ta eikä sijoittunut luokassa. Latkon suhteen oottelin jotain parempaa, mutta erittäin hyvä on kuitenkin erittäin hyvä. On aina ilo nähä kun Rabe pärjää. Se oli luokkansa toinen, sai SA:n ja sijoittui PU-kehässä neljänneksi. Nuutti pärjäsi saaden SA:n ja sijoittui luokkansa kolmanneksi. Onni sai myös SA:n ja sijoittui neljänneksi luokassaan.

AVO-nartuissa Riia pärjäsi hienosti! Tytsy oli niin hieno, että sai erinomaisen. Kettu palkittiin myös erinomaisella, mutta Riian tavoin jäi ilman SA:ta. Batterin sijoitusnarttu Effy sai SA:n, sijoittui luokkansa kolmanneksi ja oli myös PN-kehän neljäs. Uusin pakkaukseni Norma pärjäsi sijoittuen luokkansa neljänneksi, mutta jäi ilman SA:ta.

Käyttöurokset eivät miellyttäneet tuomaria joten kolme (joissa mukana Raidi & Viima) saivat hyvän. Baldo sai erittäin hyvän. Nartut olivat enemmän tuomarin mieleen ja ROP-koiraksi valittiin Gilla joka on ensimmäisen novascottiurokseni Aten tyttärentytär. Myrkky sai erinomaisen sijoittuen luokkansa kolmanneksi. Lysti sai erittäin hyvän.

Vetskunarttu Miri sai hyvän. Odotin erittäin hyvää, mutta ei voi mitään. Kasvattajaluokkaa ei ollut näyttelyssä mukana.

Latko TK1

Kolmessa tokokokeessa Latko taiteili itsensä AVO-luokkaan. Nyt komeilee nimen edessä TK1. Kamala tehopakkaus. Aivan järkytyin kun sai toisen ykkösensä noin helposti. Olimpa vielä ilmoittanutkin sen vain yhteen kokeeseen. Aika mies!

Catacogerin E-pentueesta muutti yksi pentu Ranskaan. Viralliselta nimeltään uros on Catacoger Ezra. Uros muutti eräälle miestuttavalleni Elricille ja on yhteisomistuksessa. Pääsääntöisesti viettää kotikoiran elämää, mutta välillä rääkkään urosta nome- ja mejäjutuilla sekä käyn kokeissa. Jos uros tulee pärjäämään niin saatan käyttää sitä jalostukseen, mutta katsellaan nyt. Eipä mikään pakko ole urosta päästä käyttämään jalostukseen, mutta jos yhtä hyvä koira on kuin vanhempansa niin sitten.

Kaislikossa suhisee

Perheemme etäasukkaana on nyt Norma. Viralliselta nimeltään hän on Heinäsorsan Lento Kaislikossa. Rakastan neidin virallista nimeä ja ulkonäköä! Tuntuu, että tässä on se tyttö minkä olen pitkään halunnut.

Norma on oikeasti oma koirani, mutta leikitään nyt, että se ei ole, koska asuu Bright Blurry'sin maatilalla. Norma asustaa tosiaan maatilalla maatilan eläinten ympäröimänä, mutta joukkoon on kyllä mahtunut useampi koirakin. Norma on ilmoitettu jo yhteen näyttelyyn ja kahteen NOU-luokkaan.

Toivon, että tässä tytössä on sitä jotain! Jotain minkä takia sitä kannattaa käyttää jalostukseen. Tällä hetkellä tyttö tuntuu jopa niin hyvälle, että sitä voisi ajatella Mandolle tai sitten ei! Ehkä haluan tasaisemman suvun.

Tulevaisuuden lupaus ja toivoton tapaus

Latko on tosi kiva harrastuskaveri. Ekassa tokokokeessaan se sai ALO2:n ja oli luokkansa paras 148pisteellä. Yleisesti ottaen oli tosi huono koe! Hirveän moni koira sai hylätyn tuloksen pisteitten takia.

Lähettiin kokeilemaan suorittaa PAKK. Ihan huvikseen raahasin Latkon sinne ja mentiin vähän fiiliksellä, että kokeillaan mitä tulee ja jos ei onnistu niin sitten uudestaan. Koirakokeista vain 9/30 suoritti luokan hyväksytysti. Latko oli niiden yhdeksän joukossa! Poika sai 85pistettä eli ei mikään huono tulos. Sen lisäksi NOU-luokka meni ekalla kerralla lävitse ja ALO-luokasta tuli ekalla yrittämällä ykkönen.

Hankin Lorron käyttökoiraksi. Se ei toimi yhtään! Ärsyttää, kun Lorron kanssa samaan aikaan tulleet Nuutti ja Otto tuntuvat pärjäävän hyvin, mutta Lorro vaan junnaa paikallaan. Samasta kokeesta mistä Latko sai hyväksytyn niin Lorro sai hylätyn pistein 26. Välillä tuntuu, että poitsu on aivan toivoton tapaus, mutta välillä tottelee kuin unelma. No jaa. Saa nähdä mitä poitsusta tulee. Kotikoirana on ainakin tosi kiva!

Mahtavia nomettajia

Z-pennut ♥
En voi kun taas kehua Z-pentuja! Ekassa NOU-kokeessaan 3/4pennusta läpi (Yadi ei päässyt läpi) ja sit ekassa ALO-luokan kokeessaan kaikki kolme saivat ykkösen.

Juhlitaan uusia nomevalioita! Serre, Tiara, Säike & Peggy eli pelkät tyttöset ovat hamunneet itselleen vFIN KVA arvon.

Uusi Saksan MVA, voittaja & 2x junnuvoittaja

Lähdin Saksan voittajaan hyvin mielin. Tuomariksi oli valittu Jenna jonka tavasta käsitellä koiria tykkäsin. Oli siis ilo viedä ensi näyttelyynsä Z-pentue. Valitettavasti Zhoran ilmoittautuminen ei ollut mennyt perille, mutta muut pennut pääsivät osallistumaan.

Peggy oli ROP-pentu KP:lla höystettynä. Siitä oli hyvä lähteä jatkamaan.

Harryn erinomaiseen olin tosi tyytyväinen, vaikka SA:ta ei saanutkaan. Don ja Eero saivat SA:t. Don sijoittui luokassa toiseksi ja Eero kolmanneksi. Hensu omistama kasvattini Romeo pärjäsi loistavasti! Sai SA:n, oli ROP-jun ja sijoittui vielä PU-kehässä neljänneksi.

Serre pääsi myös ensimmäiseen näyttelyynsä eikä ollenkaan huonolla menestyksellä! Sijoittui luokkansa toiseksi (harmittavan lähellä oli junnuvoittajatitteli, mutta ei se mtn!), sai SA:n ja oli PN-kehässä neljäs. Hyvä tyttö! Vani sai erinomaisen ja SA:n, mutta ei sijoittunut luokassaan. Lellu sai erinomaisen ja SA:n (jokainen Lellun erinomainen on saavutus!) sijoittuipa vielä luokkansa kolmanneksi. Laura pärjäsi myös hyvin! Sai erinomaisen SA:lla ja sijoittui luokkansa neljänneksi. Junnunartuissa erinomaisen ilman SA:ta sai Hyrrä, Diiva, Priima ja Jolla.

Junnunarttujen yllättäjä oli Z-pentueen Zaza. Ekassa näyttelyssään VSP-junnuksi SA:n kera ja paras narttu-kehässä kolmanneksi! Ei lainkaan turha aloitus.

Nuokku-uroksissa oli pelkkiä yllättäjiä.
Ensimmäiseksi Otto yllätti mut täysin. Meinasin pyörtyä sen saadessa ERI:n ja vielä kun käteen lätkäistiin SA niin ei ollut kaukana tuo pyörtyminen. En koskaan oottanut, että Otto saattais saada näyttelyistä erinomaisen ja jätkä repäisee sen ekasta näyttelystään (okei, maailmanvoittaja oli, mutta tuloksia ei vielä oo tullut). Kaiken kukkuraksi äijjä valittiin viä PU-kehässä kolmanneksi! Vau mikä alku.
Äffä sai SA:n ja sijoittui luokassaan kolmanneksi joka oli melkein jopa ymmärrettävää. Ferrari & Mando sai ERINOMAISEN! Pojat yllättivät, vaikka eivät SA:ta saaneetkaan.

Z-pentueen Yadin suhteen toivoin erinomaista ja Batterin kanssa puhuttiinkin, että saattaisi erinomaisen saada. Poika yllätti - PU2-sija kera SERT:n! Mahti miekkonen.

Nuokkunartuissa Tiara ja Säike saivat erinomaiset SA:lla Tiara voittaen luokkansa ja Säike ollen toinen. R-pentueen Happy sai erinomaisen ja sijoittui luokkansa neljänneksi. SA:ta ei kuitenkaan tullut.

AVO-uroksissa Saulin tyydyttävä ja Brunon hyvä vähän jäi harmittamaan. Trolli, Urpo, Onni, Toni ja Olli saivat erinomaiset, mutta SA:ta ei tippunut. Erinomaiset SA:lla ilman luokkasijoitusta sai Rabe, Nuutti ja Zeke. Tosi tyytyväisiä oltiin Battin kanssa Liffin ERI2 SA:lla varustettuna!

AVO-uroksissa jännitin Z-pentueen Latkon tulosta. Mielenkiinnolla odotin koko päivän mitä poika saisi ja voin sanoa, että paremmin ei olisi voinut mennä! Äijjä tyhjäsi koko pöydän! ERI1 & SA olivat jo hyvä saavutus mistä olin tosi tyytyväinen, mutta PU1-sija oli jo valtava riemu! Olin jo tässä vaiheessa tosi tyytyväinen, koska SERT & CACIB tuli joten ihan sama oli vaikka olisi ollut VSP, mutta voi niitä riemun kiljahduksia kun tuomari ojensi ROP-ruusukkeen! Latko ensimmäisessä näyttelyssään ROP ja samantien Saksan voittaja vuosimallia 2011! VAUVAUVAU!

AVO-narttujeni suhteen en koskaan odota mitään suurta menestystä joten voitte kuvitella sen ilmeen, kun Kettu sai SA:n luokkansa ainoana. PN-kehässä juoksi itsensä kakkoseksi ja SERT sieltä tulla napsahti. Siinä sitten heiluteltiin tuoretta Saksan muotovalio-ruusuketta!

AVO-nartuissa Hellu ja Aatos saivat erinomaiset. Raka ja Mörkö myös erinomaiset, mutta sijoittuivat luokassa - Raka neljänneksi ja Mörkö toiseksi.

Käyttöluokkalaisia odotin suurella mielenkiinnolla. Uroksissa Raidi sai ainoan SA:n ja sijoittui luokkansa ensimmäiseksi.

Tytöissä olikin sitten jopa kolme Terneä! Nala ja Myrkky saivat erinomaiset ja tytöille olisi kuulunut jakaa 3 & 4-sija, mutta varmaan unohtunut. Lysti oli sitten se kolmas ja pärjäsikin Ternetytöistä parhaiten käyttöluokassa. Tuloksena ERI2 & SA.

Vetskunartuissa oli se kuka siellä aina on ollut eli Miri. SA:n vanha rouva sai ja samalla oli myös ROP-veteraani ainoana veteraanina.

Kasvattajaryhmiä oli neljä ja Ternet vei. Ryhmään mukaan pääsi Latko (ROP), Yadi (PU2), Zaza (PN3) ja Lysti (ERI2 & SA). Kakkoseksi tulleella de Veranon kasvattajaryhmällä oli mukana Otto (PU3), kolmanneksi tulleilla Kokerteilla Nuutti (ERI SA) ja Nuuskuttajilla Säike (ERI2 SA).

Apilan ainut tytär Inkku pärjäsi myös kivasti saaden erinomaisen. Kivan ulkomuodon lisäksi Inkku pärjäilee hienosti käyttöpuolella!

Onnea hienosta päivästä tuloksiinsa tyytyväisille! Meillä Terneillä ainakin oli aivan HUIPPU päivä uuden muotovalion ja Z-pentueen menestyksen myötä :) Z-pentueen tytöt kävivät myös terveystarkastuksessa ja täyttä priimaahan ne tulokset oli! Aivan mahtava fiilis Z-pentueesta!