Eipä ole rakkaat Ternen Ä-pentuset saaneet vielä edes omaa pentuesivua, mutta kasataampas kaikki tärkeät tiedot tähän niin ompa sitten ainakin sellainen feikkipentusivu!
Eli pentujen isäksi löytyi aivan tosi kiva sukuinen uros! Rabe on kasvattamastani K-pentueesta ja todennäköisesti se on ainokainen suvun jatkaja siitä pentueesta. Virallisesti tämä herrasmies tunnetaan BH RH-E Tk1 vGER JVA Ternen Karabé. Oon aina tykännyt Raben virallisesta nimestä ja tykkään siitä muutenkin. Se on yks mun suosikkikasvattejani ja oonkin tosi tyytyväinen, että urokselle saatiin pentue maailmaan!
Emäksi olin alusta asti valinnut jo kaksi pentuetta maailmaan pyöräyttäneen Mirin. Toisaalta Mirin aikaisemmista pennuista yksikään ei ole virtuaalipuolella. Virallisesti BH RH-E vFIN & vSWE JVA vJM-09 vNM-09 vFIN KVA Dotemirrio Corruzione. Mirin aikaisemmat pennut ovat olleet luonteeltaan todella reippaita ja ihmisrakkaita, miellyttämishaluisia ja innokkaita tekemään. Pennuista kymmenen on kuvattu. Kahdella on lonkat C/C, neljällä B/B ja lopuilla neljällä A/A. Samoilla kymmenellä on kuvattu kyynäreet ja polvet joista yhdellä on ollut 0/1 kyynereet ja yhdellä polvet 1/0 muuten ovat olleet terveitä. Silmissä kenelläkään ei ole ollut mitään vikaa.
Pentue syntyi 11.11.11 eli todella kivana päivämääränä! Vaikka Mirillä tuota ikää on, synnytys sujui silti hyvin vaivattomasti. Eläinlääkäri oli koko ajan valmis leikkaamaan Mirin, jos jotain ongelmia tulisi. Tästä suuri kiitos siis vakkari eläinlääkärillemme!
Pentueeseen syntyi kolme pentua, joista yksi on narttu ja kaksi uroksia.
Ensimmäisenä syntyi uros Ternen Äba ja toisena syntyi pentueen isoin pentu Ternen Älric. Pentueen ainokainen narttu Ternen Älex syntyi viimeisenä. Alexin syntyessä jännitettiin kovasti tuliko sieltä vielä narttupentu, koska Hensu oli varannut narttupennun, jonka tarkoitus oli mennä vielä sijoitukseen.
Rico ja Alex esiintyivät ensimmäisessä näyttelyssään. Samassa näyttelyssä ROP-koira oli vähän aika sitten vahinkopennut pyöräyttänyt Norma. Ternen kasvattajaryhmä oli ROP-kasvattaja! Alex sai erittäin hyvä, mikä on ihan hyvä tulos junnunartulla. Rico sit yllätti meidät kaikki vetäen pystit kotiin! Rico oli PU1, mutta ROP&VSP-kehässä jäi kakkoseksi Normalle. Toisaalta ei tää maailmaa kaada! Tossa laumassa on aivan mahtavaa yltää sukupuolensa parhaaksi. Jättisuuri menestyshalaus Mirzulle ja Ricolle!
Samaisessa näyttelyssä Ricon isä Rabe oli PU2 ja sai SERTin! Tähänhän kasvatuksessa pyritään, että polvi polvelta tullaan paremmaksi. Batterin kasvatti Lilla oli PN2 ja sai SERT:n. Samalla tyttö valittiin myös ROP-junnuksi. Ferrari ylsi PU4:ksi.
Terneläisistä 15/28 sai erinomaisen! Olen hyvin tyytyväinen siihen ja erityisesti siihen, että loput jotka eivät saaneet erinomaista, saivat erittäin hyvän! Valtavat onnitteluhalit kaikille menestyneille!
tiistai 29. marraskuuta 2011
maanantai 7. marraskuuta 2011
Hakumestari 2011
28.10.11 oli PK-lajien mestaruusmittelöt johka lähdettiin sankalla joukolla mukaan.
Ensimmäisenä osallistumaan pääsy Nancy jonka suoritus oli aivan säälittävä. Kokonaiset seitsemän pistettä saatiin kasaan ja tulos arvatenkin nolla. Nancy olikin ainut koiristani joka kisasi suojelussa, mutta ei siltikään menestyksekkäästi. Tästä jatkettiin nokka kohti muita lajeja.
PAEK
VOI2: Miri, Peggy
VOI3: Geera
VOI0: Ferrari, Riio
PAHA
VOI1 & Hk3: Räpääjä HkM-11, Luise (---> vFIN KVA), Narkki
VOI0: Lexa, Pekka, Pomo, Laura
PAJÄ
VOI0: Mörkö, Hellu
PAVI
VOI2: Minni, Hyrrä, Duppe
VOI3: Nella
VOI0: Eero, Digi
PAHA:ssa Kettu hylättiin sen takia, että oikeutta ei muka ollut. Kylläpäs oli, mutta annoin asian olla. Ei sitä aina jaksa käydä rähisemässä.
PAJÄ:ssä kolme terneläistä hylättiin toimimattomien sivujen takia (webs..).
No onneksi myös ilonpiste oli Räpääjä joka valittiin hakumestariksi 2011! Pomo on hakumestari vuosimallia 2009. Onko sitä vaan parempi hakukouluttaja kuin muissa lajeissa?
Ykkösiä tuli todella säälittävästi, mutta tosi tyytyväisiä oltiin Luisen ykköseen jolla siitä tuli vFIN KVA!
Catacogerit oli parempia kuin terneläiset eikä catacogereita meinattu alkuun edes ilmoittaa. Se olin minä joka ihan viimeisinä päivinä ne ilmoitin ja hain tosi hirveään treeniin Terneen. Treenaus tuotti selvästi tulosta.
Tänään tuli myös ilmoitus Suomesta, että Norma, josta minulla on jalostusoikeus, on kantavana. Kyseessä on vahinkopentue jonka isänä on kasvattini Luise joka on värivirheellinen sekä terveyspuoli on aika heikko. Kuitenkin luonteeltaan ihana ja käyttöpuolella pärjännyt, mutta ne terveystulokset painaa siellä vaakakupissa enemmän kuin käyttötulokset. Näyttelyistä kerännyt useamman erittäin hyvän.
Sovin Norman omistajan kanssa, että jos pentueesta syntyy uros niin se jää BB:n, mutta jalostusoikeus jää täysin minulle. Tämä oli Norman toisen omistajan ehdotus ns. hyvityksenä tapahtuneesta vahingosta. Mikäpä siinä, ei minulla mitään sitä vastaan ole.
Ensimmäisenä osallistumaan pääsy Nancy jonka suoritus oli aivan säälittävä. Kokonaiset seitsemän pistettä saatiin kasaan ja tulos arvatenkin nolla. Nancy olikin ainut koiristani joka kisasi suojelussa, mutta ei siltikään menestyksekkäästi. Tästä jatkettiin nokka kohti muita lajeja.
PAEK
VOI2: Miri, Peggy
VOI3: Geera
VOI0: Ferrari, Riio
PAHA
VOI1 & Hk3: Räpääjä HkM-11, Luise (---> vFIN KVA), Narkki
VOI0: Lexa, Pekka, Pomo, Laura
PAJÄ
VOI0: Mörkö, Hellu
PAVI
VOI2: Minni, Hyrrä, Duppe
VOI3: Nella
VOI0: Eero, Digi
PAHA:ssa Kettu hylättiin sen takia, että oikeutta ei muka ollut. Kylläpäs oli, mutta annoin asian olla. Ei sitä aina jaksa käydä rähisemässä.
PAJÄ:ssä kolme terneläistä hylättiin toimimattomien sivujen takia (webs..).
No onneksi myös ilonpiste oli Räpääjä joka valittiin hakumestariksi 2011! Pomo on hakumestari vuosimallia 2009. Onko sitä vaan parempi hakukouluttaja kuin muissa lajeissa?
Ykkösiä tuli todella säälittävästi, mutta tosi tyytyväisiä oltiin Luisen ykköseen jolla siitä tuli vFIN KVA!
Catacogerit oli parempia kuin terneläiset eikä catacogereita meinattu alkuun edes ilmoittaa. Se olin minä joka ihan viimeisinä päivinä ne ilmoitin ja hain tosi hirveään treeniin Terneen. Treenaus tuotti selvästi tulosta.
Tänään tuli myös ilmoitus Suomesta, että Norma, josta minulla on jalostusoikeus, on kantavana. Kyseessä on vahinkopentue jonka isänä on kasvattini Luise joka on värivirheellinen sekä terveyspuoli on aika heikko. Kuitenkin luonteeltaan ihana ja käyttöpuolella pärjännyt, mutta ne terveystulokset painaa siellä vaakakupissa enemmän kuin käyttötulokset. Näyttelyistä kerännyt useamman erittäin hyvän.
Sovin Norman omistajan kanssa, että jos pentueesta syntyy uros niin se jää BB:n, mutta jalostusoikeus jää täysin minulle. Tämä oli Norman toisen omistajan ehdotus ns. hyvityksenä tapahtuneesta vahingosta. Mikäpä siinä, ei minulla mitään sitä vastaan ole.
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Mistä näitä koiria oikein tulee?
Vierailimpa Suomen maalla aivan yllättäin ma-ti aikavälillä. Oikeastaan tiesin, että mun on pakko lähteä Suomeen käymään, koska tarkoitus oli hakea kolme koiraa mukaan. Vierailimpa samalla Catacogerissa katsomassa kasvattejani, mutta päämääränä oli Nuuskuttaja.
Vein suruvalittelut Nalasta, koska valitettavasti tyttö oli kuollut sunnuntaina. Mari piti niin hienoa huolta Nalasta ja pärjäsivät hienosti kisoissa. Jäi yhtä EVL1:n ykköstä vaille tokovalion arvosta ja vepessä oli oikeudet AVO-luokkaan sekä mejästä useampi ykkönen.
Toiseksi pillitin siitä, että Mari lopetti kasvattamisen. Pentusuunnitelmia oli ja eipä varmaan kukaan osannut odottaa tätä, mutta kun aika ei riitä niin pakkohan sitä on koirista luopua ja jättää kasvatustyö. Mari, me terneläiset tulemme kaipaamaan sinua koko sydämmestämme kasvatuksen parissa! Monta hienoa pentuetta Marin kanssa yhteistyössä saatiin maailmalle (koirien lainailua) ja todella hyviä koiria olen saanut Marilta.
Juttelimme Marin kanssa pitkän tovin kasvatuksesta ja harmittelin kovasti sitä, että Mari lopettaa. Paijailin myös hänen koiriaan siinä ja vaikeaa teki jättää ne sinne odottamaan omaa kotia. Useampi tanskandoggikin etsi uutta kotia ja vähän houkuttaisi sellainen, mutta eiköhän noissa punaisissa ole jo ihan riittävästi. Jotain juttelimme myös Inkkukinkusta jonka emänä toimi oma narttuni Apila. Inkku on Marin viimeisestä tolleripentueesta. Silloin ei tuntunut olevan ajatustakaan, että Joulu-pentue olisi viimeinen Marin kasvattama joulupentue.
Haikein mielin jätin Sanin (T. Narration) sinne odottamaan, että hyvä ja rakas koti löytyisi. Voi pikkuista Sania kun joutuu vaihtamaan kotia taas. Tämä taitaa olla sen kolmas tai neljäs koti. Myös Batterin kasvatti Seela (C. Desiree) odottelee omaa kotiaan. Onneksi tytsy on vielä niin nuori, että uusi koti ei tule tuottamaan ongelmaa. Naakka eli nykyinen Natu löysi itselleen rakastavan kodin Serenan luota.
Mukaani Nuuskuttajasta lähti oma kasvattini Zeke, Rallikaistan Jero ja evm. sukuinen Ninja. Nuuskuttajasta suuntasin takaisin Catacogeriin. Treenailin jonkin verran Tuffen kanssa ja samalla Jero, Ninja ja Zeke pääsivät juoksemaan pihalle. Pakko kyllä sanoa, että Tuffesta on tullut varsin pätevä tokokoira. Se tekee mielellään ja erityisesti seuraaminen on parantunut jossa aikaisemmin oli ongelmana, että seurasi aivan liian kaukana ja jätätti. Näin myös juuri isäksi tulleen Liffin joka ei ole muuttunut sitten yhtään. Ihan samanlainen kaistapää kuin aina ennenkin.
Oli ihanaa nähdä rakas Aurani! Voi että mä niin rakastan tytsyäni. Siksipä pakkasin Aurankin vaihteeksi Ranskaa katselemaan. Aura oli revetä liitoksistaan kun näki minut Catacogerilla. Tässä on elämäni vinttikoira ja toista samanlaista ei varmasti tule vastaan. Pakkopa oli myös Miri ottaa mukaan, koska tärppipäivät olisivat ihan juuri ja se pitäisi viedä vielä Italiaankin heilastelemaan.
Samalla reissulla kun Miri mennään astuttamaan niin mukaan lähtee urospentu Dolce Terne de Verano jota Hensu kuvailee seuraavasti "Viidentenä, mut ei suinkaan vähäisimpänä syntyi reipas ja iso poika 360g. Hyvin touhukas ja tomera poika joka jaksaa tehdä. Erinomainen noutajan alku joka tekee ohjaajalleen ei itselleen. Eläinlääkärin mukaan aikuisena normaali kokoinen." eli kuullostaa ihan hyvälle pennulle! Ja tässä samalla tuli mieleen, että empä ole vieläkään saanut Retulle (Deinzense Revitään Haavat Auki) tehtyä sivua joten jospa sitten samalla kun tuolle meidän tulevalle poitsulle teen sivut.
Koiramäärä kasvaa taas kevyesti viidellä koiralle. Ai ai ai. No ei se mitään! Ne on vaan uroksia joita muutenkin on vähemmän. Pitäisi joku päivä kasata (½vuotta tätä olen suunnitellut joten kyllä mä kohta sen teen!) vNNY:n foorumin jalostusosioon uroksia ja narttuja joita voisin tarjota muille. Kuitenkin siinä käy niin, että en malta antaa tota enkä tota, koska haluan yhdistää sen tohon yms. "Ei meidän Martta ole sopiva kellekään urokselle joten en viitsi lainata enkä käyttää itse"-ajatuksen ei pidä antaa siinä vaiheessa vallata. Noita koiria kun kuitenkin on. Ainakin narttuja on sen verran, että voisin lainata tai etsiä urosta niille.
Vein suruvalittelut Nalasta, koska valitettavasti tyttö oli kuollut sunnuntaina. Mari piti niin hienoa huolta Nalasta ja pärjäsivät hienosti kisoissa. Jäi yhtä EVL1:n ykköstä vaille tokovalion arvosta ja vepessä oli oikeudet AVO-luokkaan sekä mejästä useampi ykkönen.
Toiseksi pillitin siitä, että Mari lopetti kasvattamisen. Pentusuunnitelmia oli ja eipä varmaan kukaan osannut odottaa tätä, mutta kun aika ei riitä niin pakkohan sitä on koirista luopua ja jättää kasvatustyö. Mari, me terneläiset tulemme kaipaamaan sinua koko sydämmestämme kasvatuksen parissa! Monta hienoa pentuetta Marin kanssa yhteistyössä saatiin maailmalle (koirien lainailua) ja todella hyviä koiria olen saanut Marilta.
Juttelimme Marin kanssa pitkän tovin kasvatuksesta ja harmittelin kovasti sitä, että Mari lopettaa. Paijailin myös hänen koiriaan siinä ja vaikeaa teki jättää ne sinne odottamaan omaa kotia. Useampi tanskandoggikin etsi uutta kotia ja vähän houkuttaisi sellainen, mutta eiköhän noissa punaisissa ole jo ihan riittävästi. Jotain juttelimme myös Inkkukinkusta jonka emänä toimi oma narttuni Apila. Inkku on Marin viimeisestä tolleripentueesta. Silloin ei tuntunut olevan ajatustakaan, että Joulu-pentue olisi viimeinen Marin kasvattama joulupentue.
Haikein mielin jätin Sanin (T. Narration) sinne odottamaan, että hyvä ja rakas koti löytyisi. Voi pikkuista Sania kun joutuu vaihtamaan kotia taas. Tämä taitaa olla sen kolmas tai neljäs koti. Myös Batterin kasvatti Seela (C. Desiree) odottelee omaa kotiaan. Onneksi tytsy on vielä niin nuori, että uusi koti ei tule tuottamaan ongelmaa. Naakka eli nykyinen Natu löysi itselleen rakastavan kodin Serenan luota.
Mukaani Nuuskuttajasta lähti oma kasvattini Zeke, Rallikaistan Jero ja evm. sukuinen Ninja. Nuuskuttajasta suuntasin takaisin Catacogeriin. Treenailin jonkin verran Tuffen kanssa ja samalla Jero, Ninja ja Zeke pääsivät juoksemaan pihalle. Pakko kyllä sanoa, että Tuffesta on tullut varsin pätevä tokokoira. Se tekee mielellään ja erityisesti seuraaminen on parantunut jossa aikaisemmin oli ongelmana, että seurasi aivan liian kaukana ja jätätti. Näin myös juuri isäksi tulleen Liffin joka ei ole muuttunut sitten yhtään. Ihan samanlainen kaistapää kuin aina ennenkin.
Oli ihanaa nähdä rakas Aurani! Voi että mä niin rakastan tytsyäni. Siksipä pakkasin Aurankin vaihteeksi Ranskaa katselemaan. Aura oli revetä liitoksistaan kun näki minut Catacogerilla. Tässä on elämäni vinttikoira ja toista samanlaista ei varmasti tule vastaan. Pakkopa oli myös Miri ottaa mukaan, koska tärppipäivät olisivat ihan juuri ja se pitäisi viedä vielä Italiaankin heilastelemaan.
Samalla reissulla kun Miri mennään astuttamaan niin mukaan lähtee urospentu Dolce Terne de Verano jota Hensu kuvailee seuraavasti "Viidentenä, mut ei suinkaan vähäisimpänä syntyi reipas ja iso poika 360g. Hyvin touhukas ja tomera poika joka jaksaa tehdä. Erinomainen noutajan alku joka tekee ohjaajalleen ei itselleen. Eläinlääkärin mukaan aikuisena normaali kokoinen." eli kuullostaa ihan hyvälle pennulle! Ja tässä samalla tuli mieleen, että empä ole vieläkään saanut Retulle (Deinzense Revitään Haavat Auki) tehtyä sivua joten jospa sitten samalla kun tuolle meidän tulevalle poitsulle teen sivut.
Koiramäärä kasvaa taas kevyesti viidellä koiralle. Ai ai ai. No ei se mitään! Ne on vaan uroksia joita muutenkin on vähemmän. Pitäisi joku päivä kasata (½vuotta tätä olen suunnitellut joten kyllä mä kohta sen teen!) vNNY:n foorumin jalostusosioon uroksia ja narttuja joita voisin tarjota muille. Kuitenkin siinä käy niin, että en malta antaa tota enkä tota, koska haluan yhdistää sen tohon yms. "Ei meidän Martta ole sopiva kellekään urokselle joten en viitsi lainata enkä käyttää itse"-ajatuksen ei pidä antaa siinä vaiheessa vallata. Noita koiria kun kuitenkin on. Ainakin narttuja on sen verran, että voisin lainata tai etsiä urosta niille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)