Yksi tuhottu sohva ja vähän tapettia

En olekaan pitkään aikaan satuillut P-pentueen Riiasta mitään. Reppana-Riiasta on kasvanut varsin hehkeä naikkonen. Riiaa kävi tänään eräs nuoripari katsomassa. Istuskelivat kolme tuntia täällä juttelemassa novascotiannoutajista ja paijaamassa Riiaa. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että ihmiset käyvät tutustumassa koiriini ja katsomassa koiraa mitä harkitsevat, mutta he antoivat sen koko ajan ymmärtää, että ovat antamassa Riialle kodin. Vielä lähtiessään he sanoivat, että käyvät vielä viikon päästä katsomassa ja sitten hakisivat Riian kotio. Kymmenen minuuttia sitten tuli viesti "Hei. Emme otakaan Riia." Olin vähän kuin puulla päähän lyöty, mutta ei se mitään. Ainakin Riia nautti saamastaan huomiosta.

Päätin lähteä tälläin pienellä porukalla lenkille illasta ja otin Riian ja Saulin mukaan. Kaksikko painatti pitkin metsiä ja välillä olin ihan varma, että parivaljakko oli karannut. Heittelin keppiä Saulille ja Riialle. Lumi vain pöllysi kun molemmat niin innoissaan hakivat.

Kotio tullessa ei ollutkaan ihan niin juhlaa. Ihmettelin hävityksen nähdessäni, että seinät eivät olleet kaatuneet. Tarra ja muut sisarukset olivat päättäneet teurastaa yhden sohvan ja samalla oli vähän tapettikin kärsinyt. Sohvan sisältö löhöili pitkin taloa ja pari tapetin palasta oli myös kauniisti esillä lattialla. Kaikki koirat pääsivätkin sitten raikkaaseen ulkoilmaan ulkotarhoihin. Onneksi siellä on suojaa niin ei tarvitse porukan palella viimassa.

Sisällä alkoi ankara siivoaminen ja jupina. Tässä oli taas yksi päivistä kun mietti kasvattamisen järkevyyttä tai näin ison koiralauman pitämistä. Tänään sainkin laitettua useamman (yhdeksän) jalkoihin jääneen kasvattini myyntiin. Ovathan ne sivulla myytävissä näkyneet, mutta nyt ne pääsivät myös muualle. Siivoamisen lomassa mietin omia vanhuksiani, lähinnä sitä, että koskahan niistä aika jättää, kun en haluaisi luopua kenestäkään. Moni vanhuksistani alkoi jo olemaan ihan vanhuksia eli liikkumaan vähän vanhusmaisemmin ja vähän oli porukka myös laiskistunut.

Siivoamisen päätyttyä lähdin hakemaan laumaa sisälle. Ihmettelin suuresti kun porukka alkoi kiljumaan minulle "IHANAA IHANAA! TULIT HAKEEN MUT POIS! OTA MUT EKA!" mitä niistä kukaan ei normaalisti tee. Päätin palata takaisin sisälle ja antaa niitten kiljua loppuun ja hakea sitten vasta sisälle. Lauman hiljennyttyä menin takaisin ulos ja tällä kertaa kaikki pitivät suut supussa.. Halusivat varmaan ulkona olevasta kylmästä viimasta sisälle. Päästin kaikki ulos häkeistään ja lähdettiin porukalla sisälle.

Loppuilta menikin sitten vain löhöillessä ja koirat ruokkiessa.