Nautiskelin tänään Mandon kadonneista tanssitaidoista. Kuhan vaan kokeilin mitenkä homma toimi ja voin kertoa, että se ei toiminut lainkaan hyvin. Treenattiin samalla myös vähän tokon VOI-luokan liikkeitä. Ne oli poitsulla tosi hyvin hallussa! Ei mitään valittamista. Se on sitten vain kokeisiin kun keritään.
Viime viikko on treenattu tosi aktiivisesti agia, koska Lars lähti käymään Ruotsissa kahden viikon mittaisella lomalla ja toi Yeyen tänne jonka agitaidot olivat todellakin pahasti ruosteessa. Lars & Yeye eivät olleet kuukauteen treenanneet agia minkä näki Yeyestä.
Viime viikon hinkkasimme ihan perusjuttuja. Ei Yeyellä mitään hirveän kauaa mennyt siinä, että palautti mieleen, mutta parin ekan päivän treenit oli aivan järkyttävää säätämistä. Siellä tuli aivan turhia kämmejä ja Yeye tuntui välillä olevan ihan pihalla siitä mitä halusin siltä. Useilla toistoilla päästiin siihen mitä oltiin kuukausi sitten. Tänään tyttö tykitti radalla! Yeye oli todella loistava eikä se tehnyt ollenkaan virheitä ja aikakin oli mitä mainioin. Yeyessä riittää vauhtia eikä se ole todellakaan mikään lahna vaan vetelee samoja aikoja kuin monet paimenagit.
Agia kokeilin myös Zeepon kanssa joka on saanut itselleen oikeudet III-luokkaan ja sieltä jo yhden vKUMA:n. Harvemmimpa treenailen Zeepon kanssa, koska Elisia on hoitanut sen puolestani. Muuttelin vähän rataa haastavammaksi. Zeepolla ei ollut mitään vaikeuksia! Se tykitti menemään.
Ihan piruuttani päätin koittaa, että toimisiko Yeye III-luokkalaiselle tarkoitetulla radalla. Pyörittelin sitä vaikka kuinka ja mistä sekä keppikulma oli todella jyrkkä mikä on ollut aika haaste Yeyelle. Ekalla kerralla meni vasta tokasta välistä kepeille. Uusinta yritys ja enemmän jämäkkyyttä kehiin. Yeye suoritti puhtaasti radan!
Jo edes menneen Willyni sisko Gaia etsi sulhoa. Keskustelin Knossosien kanssa Ferrarin kolmannesta pentueesta eikä heillä ollut mitään Gaiaa vastaan joten lupasin Deneolle, että hän voi käyttää Ferraria, jos vain haluaa. Nyt vain jännityksellä odottelemme, koska Gaialla alkaa juoksut ja onnistuuko astutus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Zeepo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Zeepo. Näytä kaikki tekstit
tiistai 24. toukokuuta 2011
perjantai 24. joulukuuta 2010
Joulua agin merkeissä
Tämän päivän suurin (& yleisin) teko on ollut varmasti monille koiran omistajille tuttu "pidä koirat kaukana keittiöstä"-ajatus. Sitä meillä on tämä päivä toteutettu kun joulukalkkuna ja muut jouluruuat on lojunut hellan päällä. Meillä pidettiin jouluruokailu Knossosien (Ferrarin perhe), Miken (Pekan kasvattaja, Ruun & Gurun omistaja), Kraigin (Yeyen kasvattaja) ja Larsin (Yeyen omistaja) kesken. En ole varmaan koskaan tehnyt joulun takia näin paljon kuin tänä vuonna, mutta pitihän sitä antaa hyvä kuva itsestä joulun viettäjänä.
Lars oli ottanut Yeyen mukaan, Knossosit Ferrarin ja Mike Ruun sekä Gurun. Kraig tuli täysin ilman koiraa. Voitte varmaan arvata mistä keskustelimme syödessämme? No kerrotaampa, tolloista. Mike oli käyttänyt maanantaina Gurun terveystarkastuksessa ja poika oli täydellistä A-luokkaa (lonkat: A/A, kyynereet: 0:0, polvet: 0/0, silmät: terveet). Sovittiin Miken kanssa, että hän ja Guru alkaisivat käymään aktiivisesti treeneissä meillä niin jos poika joskus menestyisi kunnolla niin sitä voisi joku lainata nartulleen jalostuskäyttöön. Catacogerin C-pentueen Hifki, Liffi & Rine ovat suorittaneet NOU-luokan hyväksytysti ja ilmoitettu nomemestaruuteen ALO-luokkaan. NOU-luokan suorittamiseen ja nomesta valioitumiseen tähdätään Gurun & Yeyenkin kanssa.
Ruoka tuntui maistuvan kaikille ja kyllä siitä koiratkin saivat oman osansa (tosin koirille tehtynä versiona niinkuin viime vuonnakin --> lihaisia luita, rustoja...). Tämän jälkeen alkoi pakollinen koirien hiplailu. Kraig halusi nähdä Yeyen ihan kunnolla ja kopeloi sen aivan pohjavillaa myöten, kurkisti suuhun ja juoksutti. Yeyellä ei ollut mitään ongelmaa tämän kanssa, mutta sen jälkeen Kraig halusi nähdä Larsin & Yeyen agikehityksen. Lähdimmepä siis agikentälleni ja mukaan nappasin Cirxon ja Zeepon. Zeepon kyllä annoin samantien Elisille.
Lars jännitti aivan kamalasti, enemmän mitä koskaan missään kisoissa. Olivathan Lars & Yeye kiertänyt useamman mölliagin ja Yeye startannut parissa kisassa varsin lahjakkaasti. Kaisailin radan ja muut lämmittelivät koiriensa (+ Cirxon) kanssa. Tein aika helpon radanpätkän.
Elis ja Zeepo aloittivat. Käännökset olivat hyvät ja tiukat eikä niissä todellakaan ollut mitään turhaa tilaa. Mitään isompia kämmejä ei sattunut ja kepeille meni hyvin. Vauhti oli koko ajan tosi hyvä ja aika oli vielä parempi!
Lars ja Yeye.. Eka rata meni ihan puihin. Siellä tippui pari rimaa ja käännökset olivat tosi löysiä / loivia. Yeye saattoi myös sinkoutua välillä ihan väärää estettä kohden. Vauhtia oli, mutta virheitä sitäkin enemmän. Kraigin ilmeestä näki, että hän ei todellakaan ollut tyytyväinen. Otin Yeyen itselleni ja annoin Larsille Cirxon. Cirxo on todella herkkä ohjaamiselle ja se tulkitsee ihan pienistäkin liikkeistä mitä pitäisi tehdä. Poika oli juuri saanut oikeudet III-luokkaan joten radan piti olla pojalle helppo.
Lars & Cirxo vetivät rataa ja minä käskytin Yeyeä (istu, maahan, odota, sivulle, hae, tänne...) sivummalla. Sivu silmällä katselin, että Lars & Cirxo vetivät todella hyvän radan ja Miken huutaessa ajan olin enemmän kuin tyytyväinen. Lars ei ollut jännittänyt, koska muuten Cirxo olisi "räjähtänyt käsiin". Kuitenkin Yeyen hänelle antaessani huomasin, että Larsin jännittäminen nousi heti pilviin. Sanoin hänelle "Koitan itse mennä yhden radan Yeyen kanssa, ok?" johon Lars nyökkäsi.
Käskin Yeyen alussa maahan ja siellä se makasi ja tapitti, että koska saa lähteä. Luvan saatuaan Yeye lähti kuin raketti. Todella nopea ja sulava liikkeinen tyttö tykitti menemään kuin paraskin agiliitäjä. Useamman koiran kouluttaneenakin meinasin välillä olla myöhässä radalla, mutta onneksi Yeye osasi lukea ohjaajaa vaikka huitoisi kuinka kaukana. Turhia sinkoiluja ei tällä kertaa tullut eikä yhtäkään rimaa pudonnut. Yeye painoi täysillä! Aika oli mahtava, koska tällä kertaa käännökset olivat tosi onnistuneita. Kraigin huulilla näkyi hymy tyytyväisyydestä onnistuneeseen suoritukseen.
Lars otti ohjat Yeyen kanssa ja tällä kertaa hän oli varmempi, koska oli nähnyt, että Yeye oikeasti osaa tehdä! Tällä kertaa Larsin & Yeyen rata oli todellista iloa silmälle. Yeye teki pienet & tiukat käännöset, oli nopea, seurasi ohjausta ja totteli ohjausta vielä paremmin. Lars pysyi hyvin mukana, mutta kuitenkin Yeye totteli myös kauempaa tulleita käskyjä. Olin todella tyytyväinen rataan ja niin oli Kraigkin.
Mike & Ruukin näyttivät osaamistaan. Heidän yhteistyönsä pelasi todella hyvin, mutta Ruu tuntui vähän löysäilevän. Olen nähnyt paljon parempia ja nopeampia ratoja Ruulta, mutta oli tämäkin rata kuitenkin ihan ok (mutta pitäisi olla erinomainen!) ja tyydyttävä nopeudeltaan. Ei tuolla radalla kuitenkaan palkintosijoille pääsisi.
Heidän toinen ratansa oli parempi, mutta samat ongelmat olivat kuin ekassakin radassa. Ruuta ei ihan selvästi kiinnostanut agi pätkääkään tänään.
Sillä välin kun olimme tykitelleet radalla oli Elisia hakenut minulle Rakan ja Lootuksen ja lämmitellyt niiden kanssa. Elisia oli joskus satunnaisesti treenaillut (/ kokeillut) Rakaa agikoirana joten ihan surutta passitin heidät kokeilemaan rataa.
Heti alussa Raka teki virheen.. Se nyki lähdössä. Pienestäkin sanasta se meinasi ampaista liikkeelle. Ehkeivät kaikki katso sitä virheeksi, mutta itse en sulattanut sitä. Piti istua paikallaan kuin tatti. Elisia sitten jutteli kanssani niitä näitä ja odottimme niin kauan, että Raka lopetti nykimisen. Elisian ja Rakan agi oli sujuvaa, mutta vähän häiritsi se, että Raka osui juuri ja juuri kontaktipinnoille A-esteellä. Jotain Raka könysi myös ennen rengasta. Muuten rata oli hyvä ja aika samoin.
Päätin koittaa Lootuksen kanssa vähän agia. Iivi oli kertonut, että tytsy oli treenannut agia paljon ja kisannutkin parissa kisassa (+ jokusessa maastoestekisassa) joista yhdestä oli saanut vKUMA:n. Tein aika helpon hyppyradan tytölle jonka se meni moitteettomasti! Ehkäpä jatkan sittenkin tytön kanssa agissa enkä nomessa. Hmm.. Pitää harkita. Elin uskossa, että mulla on käsissäni koira joka on kisannut vain pelastuskoirakokeissa ja pienellä tutkimisella selvisi, että Lootus on startannut agissa, maastoesteillä ja pk-haussa eli BH komeilee myös nimen edessä (kun sen vaan löytäisi jostain). :D
Päivän päätteeksi juttelimme vielä lisää tollereista ja agilitystä. Illan mittaan ihmiset katoilivat (heti kun olivat käyneet katsomassa jäljellä olevia U-pentuja!) ja sovimme, että joskus uudestaan tälläinen.
Lars oli ottanut Yeyen mukaan, Knossosit Ferrarin ja Mike Ruun sekä Gurun. Kraig tuli täysin ilman koiraa. Voitte varmaan arvata mistä keskustelimme syödessämme? No kerrotaampa, tolloista. Mike oli käyttänyt maanantaina Gurun terveystarkastuksessa ja poika oli täydellistä A-luokkaa (lonkat: A/A, kyynereet: 0:0, polvet: 0/0, silmät: terveet). Sovittiin Miken kanssa, että hän ja Guru alkaisivat käymään aktiivisesti treeneissä meillä niin jos poika joskus menestyisi kunnolla niin sitä voisi joku lainata nartulleen jalostuskäyttöön. Catacogerin C-pentueen Hifki, Liffi & Rine ovat suorittaneet NOU-luokan hyväksytysti ja ilmoitettu nomemestaruuteen ALO-luokkaan. NOU-luokan suorittamiseen ja nomesta valioitumiseen tähdätään Gurun & Yeyenkin kanssa.
Ruoka tuntui maistuvan kaikille ja kyllä siitä koiratkin saivat oman osansa (tosin koirille tehtynä versiona niinkuin viime vuonnakin --> lihaisia luita, rustoja...). Tämän jälkeen alkoi pakollinen koirien hiplailu. Kraig halusi nähdä Yeyen ihan kunnolla ja kopeloi sen aivan pohjavillaa myöten, kurkisti suuhun ja juoksutti. Yeyellä ei ollut mitään ongelmaa tämän kanssa, mutta sen jälkeen Kraig halusi nähdä Larsin & Yeyen agikehityksen. Lähdimmepä siis agikentälleni ja mukaan nappasin Cirxon ja Zeepon. Zeepon kyllä annoin samantien Elisille.
Lars jännitti aivan kamalasti, enemmän mitä koskaan missään kisoissa. Olivathan Lars & Yeye kiertänyt useamman mölliagin ja Yeye startannut parissa kisassa varsin lahjakkaasti. Kaisailin radan ja muut lämmittelivät koiriensa (+ Cirxon) kanssa. Tein aika helpon radanpätkän.
Elis ja Zeepo aloittivat. Käännökset olivat hyvät ja tiukat eikä niissä todellakaan ollut mitään turhaa tilaa. Mitään isompia kämmejä ei sattunut ja kepeille meni hyvin. Vauhti oli koko ajan tosi hyvä ja aika oli vielä parempi!
Lars ja Yeye.. Eka rata meni ihan puihin. Siellä tippui pari rimaa ja käännökset olivat tosi löysiä / loivia. Yeye saattoi myös sinkoutua välillä ihan väärää estettä kohden. Vauhtia oli, mutta virheitä sitäkin enemmän. Kraigin ilmeestä näki, että hän ei todellakaan ollut tyytyväinen. Otin Yeyen itselleni ja annoin Larsille Cirxon. Cirxo on todella herkkä ohjaamiselle ja se tulkitsee ihan pienistäkin liikkeistä mitä pitäisi tehdä. Poika oli juuri saanut oikeudet III-luokkaan joten radan piti olla pojalle helppo.
Lars & Cirxo vetivät rataa ja minä käskytin Yeyeä (istu, maahan, odota, sivulle, hae, tänne...) sivummalla. Sivu silmällä katselin, että Lars & Cirxo vetivät todella hyvän radan ja Miken huutaessa ajan olin enemmän kuin tyytyväinen. Lars ei ollut jännittänyt, koska muuten Cirxo olisi "räjähtänyt käsiin". Kuitenkin Yeyen hänelle antaessani huomasin, että Larsin jännittäminen nousi heti pilviin. Sanoin hänelle "Koitan itse mennä yhden radan Yeyen kanssa, ok?" johon Lars nyökkäsi.
Käskin Yeyen alussa maahan ja siellä se makasi ja tapitti, että koska saa lähteä. Luvan saatuaan Yeye lähti kuin raketti. Todella nopea ja sulava liikkeinen tyttö tykitti menemään kuin paraskin agiliitäjä. Useamman koiran kouluttaneenakin meinasin välillä olla myöhässä radalla, mutta onneksi Yeye osasi lukea ohjaajaa vaikka huitoisi kuinka kaukana. Turhia sinkoiluja ei tällä kertaa tullut eikä yhtäkään rimaa pudonnut. Yeye painoi täysillä! Aika oli mahtava, koska tällä kertaa käännökset olivat tosi onnistuneita. Kraigin huulilla näkyi hymy tyytyväisyydestä onnistuneeseen suoritukseen.
Lars otti ohjat Yeyen kanssa ja tällä kertaa hän oli varmempi, koska oli nähnyt, että Yeye oikeasti osaa tehdä! Tällä kertaa Larsin & Yeyen rata oli todellista iloa silmälle. Yeye teki pienet & tiukat käännöset, oli nopea, seurasi ohjausta ja totteli ohjausta vielä paremmin. Lars pysyi hyvin mukana, mutta kuitenkin Yeye totteli myös kauempaa tulleita käskyjä. Olin todella tyytyväinen rataan ja niin oli Kraigkin.
Mike & Ruukin näyttivät osaamistaan. Heidän yhteistyönsä pelasi todella hyvin, mutta Ruu tuntui vähän löysäilevän. Olen nähnyt paljon parempia ja nopeampia ratoja Ruulta, mutta oli tämäkin rata kuitenkin ihan ok (mutta pitäisi olla erinomainen!) ja tyydyttävä nopeudeltaan. Ei tuolla radalla kuitenkaan palkintosijoille pääsisi.
Heidän toinen ratansa oli parempi, mutta samat ongelmat olivat kuin ekassakin radassa. Ruuta ei ihan selvästi kiinnostanut agi pätkääkään tänään.
Sillä välin kun olimme tykitelleet radalla oli Elisia hakenut minulle Rakan ja Lootuksen ja lämmitellyt niiden kanssa. Elisia oli joskus satunnaisesti treenaillut (/ kokeillut) Rakaa agikoirana joten ihan surutta passitin heidät kokeilemaan rataa.
Heti alussa Raka teki virheen.. Se nyki lähdössä. Pienestäkin sanasta se meinasi ampaista liikkeelle. Ehkeivät kaikki katso sitä virheeksi, mutta itse en sulattanut sitä. Piti istua paikallaan kuin tatti. Elisia sitten jutteli kanssani niitä näitä ja odottimme niin kauan, että Raka lopetti nykimisen. Elisian ja Rakan agi oli sujuvaa, mutta vähän häiritsi se, että Raka osui juuri ja juuri kontaktipinnoille A-esteellä. Jotain Raka könysi myös ennen rengasta. Muuten rata oli hyvä ja aika samoin.
Päätin koittaa Lootuksen kanssa vähän agia. Iivi oli kertonut, että tytsy oli treenannut agia paljon ja kisannutkin parissa kisassa (+ jokusessa maastoestekisassa) joista yhdestä oli saanut vKUMA:n. Tein aika helpon hyppyradan tytölle jonka se meni moitteettomasti! Ehkäpä jatkan sittenkin tytön kanssa agissa enkä nomessa. Hmm.. Pitää harkita. Elin uskossa, että mulla on käsissäni koira joka on kisannut vain pelastuskoirakokeissa ja pienellä tutkimisella selvisi, että Lootus on startannut agissa, maastoesteillä ja pk-haussa eli BH komeilee myös nimen edessä (kun sen vaan löytäisi jostain). :D
Päivän päätteeksi juttelimme vielä lisää tollereista ja agilitystä. Illan mittaan ihmiset katoilivat (heti kun olivat käyneet katsomassa jäljellä olevia U-pentuja!) ja sovimme, että joskus uudestaan tälläinen.
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
Pennut Suomeen
Tässä on nyt selvitty pentujen Suomeen lähdöstä. Batter tuli perjantai-iltana tänne katsomaan pentuja, että saisi lennättää osan niistä Suomeen lauantaina.
Mike tuli myös katsomaan pentuja. Olivathan he Batterin kanssa törmänneet välillä kisoissa, mutta halusin, että he puhuisivat kunnolla pennusta ja suvusta sekä seurailisivat pentuja siinä samalla.
Itse päätin kadota hoitamaan Bracoa siksi aikaa. Eka harjailin pojan ja sitten päätin, että voisin käydä tekemässä pienen köpöttelylenkin sen kanssa. Heittelin pojalle vain suojat jalkoihin ja suitset päähän ja sitten lähdimme köpöttelemään. Vähän oli kyllä jo pimeää, mutta ei se meitä haitannut ja päätettiin muutenkin köpötellä vähän isommalla tiellä. Vähän ravailtiin ja pieni laukkapyrähdyskin otettiin, mutta siihen se jäi. Hyvä että tälläinen sunnuntairatsastelija pysyi selässä. Ratsastelun ja Bracon hoitamisen jälkeen menin sisälle katsomaan miten keskustelu oli edennyt.
Batter ja Mike väänsi kättä siitä minkä pennun Mike ottaisi. Batter olisi halunnut antaa hänelle välttämättä erittäin lupaavan narttupennun, mutta Mike halusi ehdottomasti käyttölinjaisemman urospennun. Sitten Batter yritti häntä suostutella ottamaan näyttelyihin lupaavamman urospennun. Mikellä meinasi kihahtaa, mutta kohteliaasti hän yritti vielä kertoa olevansa käyttöharrastaja. Oli tainnut Batter ymmärtää väärin Miken Englanti-Ranskan sekoituksen ja Batter oli ehdottomasti myös sitä mieltä, että Miken valitsema urospentu olisi paras vaihtoehto hänelle. Mike lähti illasta ja lupasi hakea pennun viikon päästä.
Lauantaina ihan aamuvarhaisella pakattiin pennut (Hifki, Liina & Liffi) ja Hellu lentoboksiin sekä lähettiin lentokentälle Batterin kanssa. Batter lähti lentoselvityksiin ja minä palasin kotio jossa minua odotti vielä pikkuiset Rine, Guru, Turbo, Tarra & Dera + laumallinen muita.
Samalla voisin hehkutella Zeepon agimenestystä. Alkuun ajattelin, että ei pojasta tule koskaan mitään kisakoiraa ja sitten kahdesta melko lähekkäin olleista kisoista nappasi vKUMA:n. Enää yksi ja siirto kakkosiin.
Mike tuli myös katsomaan pentuja. Olivathan he Batterin kanssa törmänneet välillä kisoissa, mutta halusin, että he puhuisivat kunnolla pennusta ja suvusta sekä seurailisivat pentuja siinä samalla.
Itse päätin kadota hoitamaan Bracoa siksi aikaa. Eka harjailin pojan ja sitten päätin, että voisin käydä tekemässä pienen köpöttelylenkin sen kanssa. Heittelin pojalle vain suojat jalkoihin ja suitset päähän ja sitten lähdimme köpöttelemään. Vähän oli kyllä jo pimeää, mutta ei se meitä haitannut ja päätettiin muutenkin köpötellä vähän isommalla tiellä. Vähän ravailtiin ja pieni laukkapyrähdyskin otettiin, mutta siihen se jäi. Hyvä että tälläinen sunnuntairatsastelija pysyi selässä. Ratsastelun ja Bracon hoitamisen jälkeen menin sisälle katsomaan miten keskustelu oli edennyt.
Batter ja Mike väänsi kättä siitä minkä pennun Mike ottaisi. Batter olisi halunnut antaa hänelle välttämättä erittäin lupaavan narttupennun, mutta Mike halusi ehdottomasti käyttölinjaisemman urospennun. Sitten Batter yritti häntä suostutella ottamaan näyttelyihin lupaavamman urospennun. Mikellä meinasi kihahtaa, mutta kohteliaasti hän yritti vielä kertoa olevansa käyttöharrastaja. Oli tainnut Batter ymmärtää väärin Miken Englanti-Ranskan sekoituksen ja Batter oli ehdottomasti myös sitä mieltä, että Miken valitsema urospentu olisi paras vaihtoehto hänelle. Mike lähti illasta ja lupasi hakea pennun viikon päästä.
Lauantaina ihan aamuvarhaisella pakattiin pennut (Hifki, Liina & Liffi) ja Hellu lentoboksiin sekä lähettiin lentokentälle Batterin kanssa. Batter lähti lentoselvityksiin ja minä palasin kotio jossa minua odotti vielä pikkuiset Rine, Guru, Turbo, Tarra & Dera + laumallinen muita.
Samalla voisin hehkutella Zeepon agimenestystä. Alkuun ajattelin, että ei pojasta tule koskaan mitään kisakoiraa ja sitten kahdesta melko lähekkäin olleista kisoista nappasi vKUMA:n. Enää yksi ja siirto kakkosiin.
tiistai 14. syyskuuta 2010
treenailua
Lellu on puolessa välissä kantoaikaansa. Vielä saman verran ja pentujen pitäisi syntyä. Käytiin tänään eläinlääkärissä ultrassa ja ultan mukaan pentuja olisi tulossa vain kaksi. Jos näin käy, niin itselleni ei pentua sitten jää. Toivotaan siis parasta, että pentuja tulee vähän enemmän kuin kaksi (: Olen kyllä hyvin onnellinen, jos pentumäärä pysyy vain kolmessa, koska kolmelle pennulle on jo koti.
Mike & Ruu päättivät tulla käymään meijjän agireeneissä. Meijjän yksityinen valmentaja Reim otti mielellään välillä vähän isomman porukan kuin pelkästään Elisian & Zeepon. Itsekin päätin roudautua paikalle (jep, ihan omalle agikentälle jaksoin mennä :D) Cirxon kanssa.
Lämmittelynä kävimme juoksemassa "ihan pienen" (2km) hölkkälenkin ja olin jo ihan kuoleman partaalla, ei toi juokseminen ole ihan omin harrastus. Sit otettiin muutamia helppoja hyppyjä vähän lämmittelyksi. Jokaiselle jaettiin oma pieni radan pätkä (n. 3estettä) mitä piti mennä alkuun ja kaikki kiersivät 5 erilaista ratapätkää. Kaikilla näytti menevän hyvin ja Reim kävi aina välillä neuvomassa mitä kannattaisi tehdä toisin.
Sitten tehtiin yksi pisempi rata jonka aloittivat Mike & Ruu. Pari kertaa Ruu kävi haistelemassa kauempana ja pari rimaakin tippui, mutta sitten iski joku agipiikki ja alkoi menemään todella hyvin! Käännökset olivat todella hyviä ja kaukaakin ohjaaminen onnistui todella hyvin. Mike ja Ruu siirtyivät loppu ajaksi sivummalle treenailemaan lyhyempiä ratapätkiä joten Zeepo sai vähän häiriötä agittamiseensa.
Elisia ja Zeepo toimivat alusta asti hienosti. Zeepo päästeli ihan täysillä menemään ja käännökset menivät todella hyvin & tiukasti. Tässä pojassa on kyllä tyyliä agikentällä! Ainut vain, että kisatilanteet tuntuvat Zeepoa stressaavan.. Se jännittää aivan törkeästi kaikissa kisoissa. Taidamme alkaa kiertämään erilaisissa epävirallisissa tapahtumissa jos jännitys vaikka vähän lieventyisi.
Viimeisinä mentiin Cirxon kanssa vähän agittamaan. Cirxo vain painatti menemään ja pienestäkin liikkeestä ampaisi aina oikealle esteelle. Poika on joku niin mahtava agikaveri! Musta tuntuu, että Cirxo elää agille.
Lopuksi kaikki menivät muutaman esteen ja siitä käytiin sellainen pieni hölkkäkävelylenkki metsässä jossa oli mukana myös Ferrari, Nancy ja Nella. Nella oli vähän sitä mieltä, että Ruu on aivan liian tungetteleva ja vähän ärähti pojalle, että nyt jäitä munille. Nancy jolkotteli yksikseen jossainn ojan pohjilla ja oli loppujen lopuksi niin mudassa, että päätin pestä sen.
Päivä oli todella mukava ja rauhallinen! Oli hienoa nähdä, että Mikellä ja Ruulla menee hyvin.
Mike & Ruu päättivät tulla käymään meijjän agireeneissä. Meijjän yksityinen valmentaja Reim otti mielellään välillä vähän isomman porukan kuin pelkästään Elisian & Zeepon. Itsekin päätin roudautua paikalle (jep, ihan omalle agikentälle jaksoin mennä :D) Cirxon kanssa.
Lämmittelynä kävimme juoksemassa "ihan pienen" (2km) hölkkälenkin ja olin jo ihan kuoleman partaalla, ei toi juokseminen ole ihan omin harrastus. Sit otettiin muutamia helppoja hyppyjä vähän lämmittelyksi. Jokaiselle jaettiin oma pieni radan pätkä (n. 3estettä) mitä piti mennä alkuun ja kaikki kiersivät 5 erilaista ratapätkää. Kaikilla näytti menevän hyvin ja Reim kävi aina välillä neuvomassa mitä kannattaisi tehdä toisin.
Sitten tehtiin yksi pisempi rata jonka aloittivat Mike & Ruu. Pari kertaa Ruu kävi haistelemassa kauempana ja pari rimaakin tippui, mutta sitten iski joku agipiikki ja alkoi menemään todella hyvin! Käännökset olivat todella hyviä ja kaukaakin ohjaaminen onnistui todella hyvin. Mike ja Ruu siirtyivät loppu ajaksi sivummalle treenailemaan lyhyempiä ratapätkiä joten Zeepo sai vähän häiriötä agittamiseensa.
Elisia ja Zeepo toimivat alusta asti hienosti. Zeepo päästeli ihan täysillä menemään ja käännökset menivät todella hyvin & tiukasti. Tässä pojassa on kyllä tyyliä agikentällä! Ainut vain, että kisatilanteet tuntuvat Zeepoa stressaavan.. Se jännittää aivan törkeästi kaikissa kisoissa. Taidamme alkaa kiertämään erilaisissa epävirallisissa tapahtumissa jos jännitys vaikka vähän lieventyisi.
Viimeisinä mentiin Cirxon kanssa vähän agittamaan. Cirxo vain painatti menemään ja pienestäkin liikkeestä ampaisi aina oikealle esteelle. Poika on joku niin mahtava agikaveri! Musta tuntuu, että Cirxo elää agille.
Lopuksi kaikki menivät muutaman esteen ja siitä käytiin sellainen pieni hölkkäkävelylenkki metsässä jossa oli mukana myös Ferrari, Nancy ja Nella. Nella oli vähän sitä mieltä, että Ruu on aivan liian tungetteleva ja vähän ärähti pojalle, että nyt jäitä munille. Nancy jolkotteli yksikseen jossainn ojan pohjilla ja oli loppujen lopuksi niin mudassa, että päätin pestä sen.
Päivä oli todella mukava ja rauhallinen! Oli hienoa nähdä, että Mikellä ja Ruulla menee hyvin.
torstai 19. elokuuta 2010
Superpiskit Zeepo & Nancy
Te ette varmaan enää edes muista, että perheessä on Nancy? Nancyä kyseli Luse joskus jalostuskäyttöön, mutta kieltäydyin, koska itselläni on pentusuunnitelmia Nancyä kohtaan.
Olen tässä nyt kierrellyt ja kaarrellut etsien aivan huippu-urosta Nancylle. Sellaiset tuntuvat olevan hyvin kiven alla. Kyllä nuo näyttelyissä kiertävät urokset ovat hyvännäköisiä, mutta kaipaisin jotain eksoottisempaa, tyyliin pelkkää käyttöpartaa. Sen lisäksi olisi myös kiva tuoda uutta verta partacollielinjaan.
Olen katsellut näyttelyissä tavoistani poiketen myös partacolliekehän. On siellä ollut jotain tosi hyvännäköisiä helmiä mistä olen tykännyt aivan valtavasti. Sen lisäksi olen kiertänyt erilaisilla kasvattajille (käyttö-, näyttö- ja sekakasvattajia) katselemassa erilaisia uroksia. Kaikista eniten olen kiinnittänyt käytökseen ja terveyteen huomiota, näitten jälkeen on tullut sitten paimennusvietti. Löysin Suomesta yhden ihanan uroksen nimeltä Hiekkaan Piirretty Raja. Tätä harkitsen kovasti, mutta myös muualta on löytynyt hyviä uroksia. Raju vaan on jäänyt kaikista parhaiten mieleen.
Pitäisikö rikkoa rajoja ja laittaa Nancyn pentue Ternen nimiin? Ei kyllä mitään hätää. Ei tule Nancyn pentue Ternen nimeen, jos en muuta keksi, niin sitten ihan kasvatusnimetön pentue tulee olemaan.
Paljastan teille salaisuuden! Meidän laumaan "muutti" uusi nenä. No ei, ei se muuttanut, vaan päätin pitää itselläni. Arvatkaapa kerran? No, eikö tule ketään mieleen? Viime postauksessa oli jotain ihanasta agikoirasta.. Joko muistuu? Eikö? No voi.. Kai mä sitten kerron.. Kyseessä on siis oma kasvattini Zeepo jonka ulkonäköön olen rakastunut. Taitaa pojan elämä painottua pelkkään agiliitelyyn, mut ehkä me joskus jotain tokohömppää voidaan koitella kanssa. Tuo vaan on jotenkin niin hellunen poika.
Olen tässä nyt kierrellyt ja kaarrellut etsien aivan huippu-urosta Nancylle. Sellaiset tuntuvat olevan hyvin kiven alla. Kyllä nuo näyttelyissä kiertävät urokset ovat hyvännäköisiä, mutta kaipaisin jotain eksoottisempaa, tyyliin pelkkää käyttöpartaa. Sen lisäksi olisi myös kiva tuoda uutta verta partacollielinjaan.
Olen katsellut näyttelyissä tavoistani poiketen myös partacolliekehän. On siellä ollut jotain tosi hyvännäköisiä helmiä mistä olen tykännyt aivan valtavasti. Sen lisäksi olen kiertänyt erilaisilla kasvattajille (käyttö-, näyttö- ja sekakasvattajia) katselemassa erilaisia uroksia. Kaikista eniten olen kiinnittänyt käytökseen ja terveyteen huomiota, näitten jälkeen on tullut sitten paimennusvietti. Löysin Suomesta yhden ihanan uroksen nimeltä Hiekkaan Piirretty Raja. Tätä harkitsen kovasti, mutta myös muualta on löytynyt hyviä uroksia. Raju vaan on jäänyt kaikista parhaiten mieleen.
Pitäisikö rikkoa rajoja ja laittaa Nancyn pentue Ternen nimiin? Ei kyllä mitään hätää. Ei tule Nancyn pentue Ternen nimeen, jos en muuta keksi, niin sitten ihan kasvatusnimetön pentue tulee olemaan.
Paljastan teille salaisuuden! Meidän laumaan "muutti" uusi nenä. No ei, ei se muuttanut, vaan päätin pitää itselläni. Arvatkaapa kerran? No, eikö tule ketään mieleen? Viime postauksessa oli jotain ihanasta agikoirasta.. Joko muistuu? Eikö? No voi.. Kai mä sitten kerron.. Kyseessä on siis oma kasvattini Zeepo jonka ulkonäköön olen rakastunut. Taitaa pojan elämä painottua pelkkään agiliitelyyn, mut ehkä me joskus jotain tokohömppää voidaan koitella kanssa. Tuo vaan on jotenkin niin hellunen poika.
tiistai 17. elokuuta 2010
liitotreeniä
Romeo ja Lysti ovat lähteneet jo aika päiviä sitten koteihinsa ja ovat aloittaneet treenailunsa jo hyvin :)
Kävin heti aamusta laittamaan agiradan kuntoon tai itseasiassa tein pari erilaista rataa jotka saisi helposti yhdistettyä ja kauemmaksi löin pari normaalia estettä. Lyhyitä pätkiä, mutta tiukkoja mutkia. Cirxo kun tarvitsee välillä vähän treeniä noihin mutkiin. Olin myös sopinut Knossosien kanssa, että Elisia tulee agittamaan Ferrarin kanssa, että ei vedetä kisoihin ihan silmät ummessa. Yhtään harjoittelematta kisoihin tuottaa yleensä aina toivotun tuloksen, silloin ajattelen vaan "Jos ei hylkyä tule, niin olen tyytyväinen".
Alkuun otettiin vähän noutoja leikin merkeissä. Elisia heitteli Ferrarille lelua ja käski hakemaan. Kaikki lelut saatiin nätisti käteen. Sitten heitin lelun johonkin metsään ja annoin Cirxolle luvan mennä (en käskenyt hakea lelua) ja Elisiakin vapautti Ferrarin. Ferrari lähti juoksemaan Cirxon perään aivan intoa puhkuen ja riehuen ja yrittäen saada lelun pois. Kun pojat juoksivat, niin kävin ulkotarhasta hakemassa Mandon, vaikka tiesinkin, että tuo ratapätkä olisi sille aivan liian hankala, eihän se ollut koskaan vielä edes kisannut. Kuhan treenaillut vain.
Mando liittyi poikien riehakkaaseen leikkiin. Cirxo oli taistellut voiton lelusta ja toi sen minulle käteen. Ihmettelin tätä suuresti, koska Cirxo ei noutoja treenatessa yleensä tuo käteen asti mitään. Yhtäkkiä viereeni pöllähti erittäin innokas nuorukainen (olin todennäköisesti jättänyt sen pihaan irtona), meinaan Q-pentueen Zeepo. Se innokkaasti häntää heiluttaen hyppi vasten ja katseli nappisilmillään "MÄÄ KANSSA! HALUUN! TEHÄÄN JOTAIN!" Kun kerta oli näin paljon innokkaita agittajia, niin päätin hakea sisältä pari häkkiä.
Elisia otti alkuun Ferrarin kanssa pari hyppyä kauemmilla esteillä ja esteen jälkeen piti päätyä suoraan putkeen. Hyvimpä Ferrari pärjäsi. Sitten Elisia kävi pienen hölkkälenkin Zeepon kanssa jonka aikana otin Cirxon kanssa tätä meidän tiukka käännöksistä pätkää. Poika suoritti hyvällä vauhdilla renkaan ja kepit, mutta putkessa sen vauhti hiipui. Jankattiin niin kauan ja suurilla kannustuksilla, että pojan vauhti pysyi hyvänä putkessakin. Virheitä Cirxo ei tehnyt ja se agitti loppu ajastaan ihan täysillä. Ai että kun olin ylpeä pojasta, käännöksetkin sujuivat aivan mallikkaasti!
Hypytin Ferraria parilla esteellä vielä ennen pätkää ja Elisia meni kauemmille esteille Zeepon kanssa jossa he ottivat muutamia hyppyjä sillä välin, kun Ferrari ja minä painatettiin radalla. A-esteen poika meni loistavasti ja tuli alaskin todella hyvin! Keinullakaan ei ollut vaikeuksia, mutta kepeillä vauhtia oli vähän liian vähän. Vauhdittomuuden takia otimme keppejä useampaan kertaan, niin kauan, että vauhtia alkoi löytyä. Ferrari meni jopa lujempaa loppu ajasta kuin Cirxo. Se on aika ihmeellistä, koska yleensä Cirxo on se meidän agitykki joka painattaa aivan täysillä (ja joskus se kuulokin unohtuu).
Kun nämä "vanhukset", II-luokan konkarit, oli agitettu siirryttiin nuorisoon. Juostiin eka ulkotarhoille viemään pojat sinne leikkimään ja sitten äkkiä takaisin Zeepon ja Mandon kanssa. Mando oli aivan täpinöissään, mutta laitoin pojan odottamaan silti.
Zeepo pääsi näyttämään taitojaan agiradalle. Sen kanssa on vähän keritty treenailemaan, mutta mullahan ei ole tapana hinkata kaikkia asioita ihan tip top kuntoon vaan koittaa vähän keskeneräisenä kaikkia. Joku sanoisi tätä hulluksi, koska se kaikki työhän voi mennä pilalle mitä on tehnyt, mutta mullahan ei ole kuin aikaa. Varmaan kaikki koiranikin lähtenyt keskeneräisinä kisakentille kokeilemaan ja jollain onnen kantamoisella on saatu tittelit kasaan.
Sehän on hyvä aloittelijan kanssa aloittaa melko tiukoilla mutkilla. Siirtelin esteitä ihan vähäsen ja sit lähettiin. Zeepo tykitti aivan mahtavasti kepit (joita on harjoiteltu hyvin vähän, mutta meni silti joka välistä!) ja siitä suoraan putkeen. Vauhti oli aivan mahtava! Putken jälkeen piti kiitää pari normi estettä ja sitten pöydälle. Tähän topattiin ihan kokonaan ja käskin Zeepon maahan. Poikahan tottelikin heti kuin unelma. Siitä sitten vapautin ja käskin A-esteelle ja sieltä pari normi estettä ja pienellä mutkalla renkaalle. Hienon suorituksen jälkeen poika sai paljon kehuja ja hyppäsi suoraan syliin! Pitkä tuo on radaksi (ainakin meidän (treeni)radaksi, en tiedä miten muilla), mutta olen aivan supertyytyväinen Zeepon hienoon rataan (varsinkin kun tiedän kuinka "paljon" sitä on treenattu), koska moni treenatuista koiristani ei olisi yltänyt samaan. Elisia lähti taas hölkötteleen Zeepon kanssa pienen lenkin ja minä sitten otin sillä välin Mandon.
Käskin Mandon odottamaan siksi aikaa, että siirtelin esteet takaisin paikoilleen. Kyllähän nyt Mandon pitäisi pärjätä, jos kerta Zeepokin osaa! Kutsuin Mandon luokse ja hyvä ettei se hyppinyt paikallaan innostuksesta. Tästä tulisi rumaa jälkeä, ei tuo varmasti kuule yhtään mitään..
Lähdettiin kiitään ja kepit meni hyvin, vauhti tosin vähän himmas, mut muuten hyvin. Siitä Mando vähän himmaili lisää vauhdin kanssa ja painatti putkeen jossa vauhtia taas alkoi löytyä. Normi esteet meni ihan suht, hyvin, mutta rima tippu tokasta esteestä. Siitä sitten painatettiin A-esteelle jonka kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Sen jälkeen hukku korvat ja ampaisi putkeen. Siihen stop ja alotettiin alusta. Alku meni taas hyvin eikä rimakaan pudonnut ja A-esteen jälkeen löytyi oikea reitti eikä putki ollutkaan enää niin houkutteleva. Normi esteet meni hyvin ja rimat pysyi edelleen paikallaan, sit suoraan putkesta! Mahti poika. Siitä ihan piruuttani pyöräytin Mandon ympäri ja käskin sen putkeen. Jonka jälkeen vedettiin jostain aivan ihme kulmasta kepit, mutta se meni silti tosi hyvin! Tän jälkeen lopetettiin ja lähettiin hölkötteleen Elisiaa ja Zeepoo vastaan.
Kun Elisia ja Zeepo tuli vastaan, niin käännyttiin takas kentälle ja käytiin hakemassa häkit pois. Sit sisälle kahvitteleen ja lyötiin koirat ulos juoksemaan. Me aina päädytään juttelemaan Knossosien kanssa pentusuunnitelmista, niin tälläkin kertaa. Ferrarin ja Ankan pennut.. Niitä he odottavat todella innolla (pennun kuva silmissään). He kyselivät oliko minulla mitään muita jalostussuunnitelmia Ferraria kohtaan ja kerroin, että kyseltiin sitä jalostukseen, mutta se ei ole vielä varmaa.
Michael (Ferrarin kasvattaja) ilmoitti juuri kahvittelujen keskellä, että Ferrarin kahdesta pojasta ja yhdestä tytöstä oli tullut kansainvälisiä muotovalioita sekä kolme pentueesta on saanut BH:n & NOU1:n. Oltiin Knossosien kanssa aivan riemuissamme! Ferrari oli jättänyt hyvää jälkikasvua ja varsinkin, kun kaikki pennut oli kuvattu lonkiltaan A/A:ksi tai B/B:ksi ja muuten täysin terveitä yksilöitä. VAU!
Knossosit alkoivat kyselemään Zeeposta kahvittelun lomassa. Heitä niin kovasti kiinnostaisi toinen tolleriuros. Sitten he miettivät, että voisivatko ottaa Zeepon kokeiluun ja sitten jos pelittää hyvin kahden koiran kanssa, niin voisivatko he lainata minulta vaikka jotain koiraa, että koittaisivat kolmen koiran kanssa. Lupasin innokkaasti, että kyllä he Zeepon saavat, mutta sitten isäntä ilmoitti "Ei se onnistu ainakaan vähään aikaan. Tämän piti olla yllätys, mutta pakkohan se on nyt kertoa. Olemme lähdössä parin viikon päästä Kreikkaan viikon lomamatkalle ja Ferrari pitäisi saada tänne hoitoon joten ei tähän väliin toista eikä kolmatta koiraa." Pöydässä vaihdettiin paljon merkittäviä katseita, mutta sanoin sitten "Tuoko íhmeessä Ferrari tänne! Kyllä me varmasti hyvin pärjäämme ja voidaan treenailla tolloputkea varten." Knossosit nyökkäsivät hyväksyvästi. Sitten olikin jo kahvit juotu ja he lähtivät kotiinsa.
Kävin heti aamusta laittamaan agiradan kuntoon tai itseasiassa tein pari erilaista rataa jotka saisi helposti yhdistettyä ja kauemmaksi löin pari normaalia estettä. Lyhyitä pätkiä, mutta tiukkoja mutkia. Cirxo kun tarvitsee välillä vähän treeniä noihin mutkiin. Olin myös sopinut Knossosien kanssa, että Elisia tulee agittamaan Ferrarin kanssa, että ei vedetä kisoihin ihan silmät ummessa. Yhtään harjoittelematta kisoihin tuottaa yleensä aina toivotun tuloksen, silloin ajattelen vaan "Jos ei hylkyä tule, niin olen tyytyväinen".
Alkuun otettiin vähän noutoja leikin merkeissä. Elisia heitteli Ferrarille lelua ja käski hakemaan. Kaikki lelut saatiin nätisti käteen. Sitten heitin lelun johonkin metsään ja annoin Cirxolle luvan mennä (en käskenyt hakea lelua) ja Elisiakin vapautti Ferrarin. Ferrari lähti juoksemaan Cirxon perään aivan intoa puhkuen ja riehuen ja yrittäen saada lelun pois. Kun pojat juoksivat, niin kävin ulkotarhasta hakemassa Mandon, vaikka tiesinkin, että tuo ratapätkä olisi sille aivan liian hankala, eihän se ollut koskaan vielä edes kisannut. Kuhan treenaillut vain.
Mando liittyi poikien riehakkaaseen leikkiin. Cirxo oli taistellut voiton lelusta ja toi sen minulle käteen. Ihmettelin tätä suuresti, koska Cirxo ei noutoja treenatessa yleensä tuo käteen asti mitään. Yhtäkkiä viereeni pöllähti erittäin innokas nuorukainen (olin todennäköisesti jättänyt sen pihaan irtona), meinaan Q-pentueen Zeepo. Se innokkaasti häntää heiluttaen hyppi vasten ja katseli nappisilmillään "MÄÄ KANSSA! HALUUN! TEHÄÄN JOTAIN!" Kun kerta oli näin paljon innokkaita agittajia, niin päätin hakea sisältä pari häkkiä.
Elisia otti alkuun Ferrarin kanssa pari hyppyä kauemmilla esteillä ja esteen jälkeen piti päätyä suoraan putkeen. Hyvimpä Ferrari pärjäsi. Sitten Elisia kävi pienen hölkkälenkin Zeepon kanssa jonka aikana otin Cirxon kanssa tätä meidän tiukka käännöksistä pätkää. Poika suoritti hyvällä vauhdilla renkaan ja kepit, mutta putkessa sen vauhti hiipui. Jankattiin niin kauan ja suurilla kannustuksilla, että pojan vauhti pysyi hyvänä putkessakin. Virheitä Cirxo ei tehnyt ja se agitti loppu ajastaan ihan täysillä. Ai että kun olin ylpeä pojasta, käännöksetkin sujuivat aivan mallikkaasti!
Hypytin Ferraria parilla esteellä vielä ennen pätkää ja Elisia meni kauemmille esteille Zeepon kanssa jossa he ottivat muutamia hyppyjä sillä välin, kun Ferrari ja minä painatettiin radalla. A-esteen poika meni loistavasti ja tuli alaskin todella hyvin! Keinullakaan ei ollut vaikeuksia, mutta kepeillä vauhtia oli vähän liian vähän. Vauhdittomuuden takia otimme keppejä useampaan kertaan, niin kauan, että vauhtia alkoi löytyä. Ferrari meni jopa lujempaa loppu ajasta kuin Cirxo. Se on aika ihmeellistä, koska yleensä Cirxo on se meidän agitykki joka painattaa aivan täysillä (ja joskus se kuulokin unohtuu).
Kun nämä "vanhukset", II-luokan konkarit, oli agitettu siirryttiin nuorisoon. Juostiin eka ulkotarhoille viemään pojat sinne leikkimään ja sitten äkkiä takaisin Zeepon ja Mandon kanssa. Mando oli aivan täpinöissään, mutta laitoin pojan odottamaan silti.
Zeepo pääsi näyttämään taitojaan agiradalle. Sen kanssa on vähän keritty treenailemaan, mutta mullahan ei ole tapana hinkata kaikkia asioita ihan tip top kuntoon vaan koittaa vähän keskeneräisenä kaikkia. Joku sanoisi tätä hulluksi, koska se kaikki työhän voi mennä pilalle mitä on tehnyt, mutta mullahan ei ole kuin aikaa. Varmaan kaikki koiranikin lähtenyt keskeneräisinä kisakentille kokeilemaan ja jollain onnen kantamoisella on saatu tittelit kasaan.
Sehän on hyvä aloittelijan kanssa aloittaa melko tiukoilla mutkilla. Siirtelin esteitä ihan vähäsen ja sit lähettiin. Zeepo tykitti aivan mahtavasti kepit (joita on harjoiteltu hyvin vähän, mutta meni silti joka välistä!) ja siitä suoraan putkeen. Vauhti oli aivan mahtava! Putken jälkeen piti kiitää pari normi estettä ja sitten pöydälle. Tähän topattiin ihan kokonaan ja käskin Zeepon maahan. Poikahan tottelikin heti kuin unelma. Siitä sitten vapautin ja käskin A-esteelle ja sieltä pari normi estettä ja pienellä mutkalla renkaalle. Hienon suorituksen jälkeen poika sai paljon kehuja ja hyppäsi suoraan syliin! Pitkä tuo on radaksi (ainakin meidän (treeni)radaksi, en tiedä miten muilla), mutta olen aivan supertyytyväinen Zeepon hienoon rataan (varsinkin kun tiedän kuinka "paljon" sitä on treenattu), koska moni treenatuista koiristani ei olisi yltänyt samaan. Elisia lähti taas hölkötteleen Zeepon kanssa pienen lenkin ja minä sitten otin sillä välin Mandon.
Käskin Mandon odottamaan siksi aikaa, että siirtelin esteet takaisin paikoilleen. Kyllähän nyt Mandon pitäisi pärjätä, jos kerta Zeepokin osaa! Kutsuin Mandon luokse ja hyvä ettei se hyppinyt paikallaan innostuksesta. Tästä tulisi rumaa jälkeä, ei tuo varmasti kuule yhtään mitään..
Lähdettiin kiitään ja kepit meni hyvin, vauhti tosin vähän himmas, mut muuten hyvin. Siitä Mando vähän himmaili lisää vauhdin kanssa ja painatti putkeen jossa vauhtia taas alkoi löytyä. Normi esteet meni ihan suht, hyvin, mutta rima tippu tokasta esteestä. Siitä sitten painatettiin A-esteelle jonka kanssa ei ollut mitään ongelmaa. Sen jälkeen hukku korvat ja ampaisi putkeen. Siihen stop ja alotettiin alusta. Alku meni taas hyvin eikä rimakaan pudonnut ja A-esteen jälkeen löytyi oikea reitti eikä putki ollutkaan enää niin houkutteleva. Normi esteet meni hyvin ja rimat pysyi edelleen paikallaan, sit suoraan putkesta! Mahti poika. Siitä ihan piruuttani pyöräytin Mandon ympäri ja käskin sen putkeen. Jonka jälkeen vedettiin jostain aivan ihme kulmasta kepit, mutta se meni silti tosi hyvin! Tän jälkeen lopetettiin ja lähettiin hölkötteleen Elisiaa ja Zeepoo vastaan.
Kun Elisia ja Zeepo tuli vastaan, niin käännyttiin takas kentälle ja käytiin hakemassa häkit pois. Sit sisälle kahvitteleen ja lyötiin koirat ulos juoksemaan. Me aina päädytään juttelemaan Knossosien kanssa pentusuunnitelmista, niin tälläkin kertaa. Ferrarin ja Ankan pennut.. Niitä he odottavat todella innolla (pennun kuva silmissään). He kyselivät oliko minulla mitään muita jalostussuunnitelmia Ferraria kohtaan ja kerroin, että kyseltiin sitä jalostukseen, mutta se ei ole vielä varmaa.
Michael (Ferrarin kasvattaja) ilmoitti juuri kahvittelujen keskellä, että Ferrarin kahdesta pojasta ja yhdestä tytöstä oli tullut kansainvälisiä muotovalioita sekä kolme pentueesta on saanut BH:n & NOU1:n. Oltiin Knossosien kanssa aivan riemuissamme! Ferrari oli jättänyt hyvää jälkikasvua ja varsinkin, kun kaikki pennut oli kuvattu lonkiltaan A/A:ksi tai B/B:ksi ja muuten täysin terveitä yksilöitä. VAU!
Knossosit alkoivat kyselemään Zeeposta kahvittelun lomassa. Heitä niin kovasti kiinnostaisi toinen tolleriuros. Sitten he miettivät, että voisivatko ottaa Zeepon kokeiluun ja sitten jos pelittää hyvin kahden koiran kanssa, niin voisivatko he lainata minulta vaikka jotain koiraa, että koittaisivat kolmen koiran kanssa. Lupasin innokkaasti, että kyllä he Zeepon saavat, mutta sitten isäntä ilmoitti "Ei se onnistu ainakaan vähään aikaan. Tämän piti olla yllätys, mutta pakkohan se on nyt kertoa. Olemme lähdössä parin viikon päästä Kreikkaan viikon lomamatkalle ja Ferrari pitäisi saada tänne hoitoon joten ei tähän väliin toista eikä kolmatta koiraa." Pöydässä vaihdettiin paljon merkittäviä katseita, mutta sanoin sitten "Tuoko íhmeessä Ferrari tänne! Kyllä me varmasti hyvin pärjäämme ja voidaan treenailla tolloputkea varten." Knossosit nyökkäsivät hyväksyvästi. Sitten olikin jo kahvit juotu ja he lähtivät kotiinsa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)