Useampi päivä on mennyt uusien tulokkaiden sopeutumisessa ja viikko sitten kotiin saapui Saksasta Matti, Nefra ja Dusty. Porukka asusti Marionin hellässä huomassa, mutta hänen lopettaessa päätin hakea poppoon kotiin. Kaikille muille aloitin samantien kodin etsinnän paitsi Matille.
Matti on ollut hyvässä kunnossa Marionilla olonsa ajan, mutta meille tullessaan pojan kunto romahti tämän viikon aikana. Onhan pojalla ikää jo kahdeksan vuotta, että ei olisi mikään ihmekään, jos tästä ei enää nousta. Mutta toivotaan parasta!!
Hensulta tuli hyvin surullinen ilmoitus myös.. Pipsa on kuollut!
BH RH-E Tk3 FGDCh vLTW-09 vJLTW-09 Ternen Hurler "Pipsa" muistoteksti
23.06.2009 - 03.04.2011
Ainakin Pipsa sai elää hyvän ja tapahtuma rikkaan elämän. Pienestä kääröstä kasvoi kaunis kehätytsy joka menestyi loistavasti myös käytössä. Pipsa oli H-pentueen kaunokainen ja jätti jälkeensä myös Ternen O-pentueen jossa oli kaksi poika.
Nämä molemmat pojat ovat minulla kotona muistuttamassa kuinka hieno koira kasvatistani Pipsasta kasvoi! Kovasti voimia Hensu ja kiitos, että pidit Pipsasta niin hyvää huolta.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Olli. Näytä kaikki tekstit
tiistai 5. huhtikuuta 2011
tiistai 21. syyskuuta 2010
Shamppanjaa!
Täällä juhlistetaan shampanjan kanssa taas uutta käyttövaliota! Meillä harvemmin nykyään kisataan pk:ssa joten tämäkin valio tuli nomen puolelta. Tänään tulikin sitten heiteltyä taas useampi valioanomus menemään, että saadaan vFIN KVA titteleistä virallisia.
Tästä uusimmasta valion arvosta teki hienon se, että kyseessä oli oma kasvattini Olli. Ensimmäinen kasvattini jonka olen itse alusta asti kouluttanut NOME:ssa ja joka on yltänyt valioksi!
Sit mainostelen mun tulevaa flyballvaliota tai siis eihän se vielä ole allekirjoitettu, että pojasta vFBV tulee, mutta odotukset on suuret :D Onhan pojalla jo kuitenkin 20pistettä. Mandomieshän se jolle odottelen suuria! Eikä muuten ole ainut laji missä on odotukset enemmän kuin todella korkealla. Oottelisin muuten pojasta suurta tokovaliota, mutta noi tokokokeet ei oo mennyt ihan hanskaan joten ajattelin pistää tavoitteeksi viimeistään 2015 agilityvalioitumisen. Pitäähän tavoitteet asettaat riittävän kauvaksi, että ne on oikeasti mahdollista joskus saada täytettyä. Onhan Mandomiehellä jo yksi vKUMA.
Tästä uusimmasta valion arvosta teki hienon se, että kyseessä oli oma kasvattini Olli. Ensimmäinen kasvattini jonka olen itse alusta asti kouluttanut NOME:ssa ja joka on yltänyt valioksi!
Sit mainostelen mun tulevaa flyballvaliota tai siis eihän se vielä ole allekirjoitettu, että pojasta vFBV tulee, mutta odotukset on suuret :D Onhan pojalla jo kuitenkin 20pistettä. Mandomieshän se jolle odottelen suuria! Eikä muuten ole ainut laji missä on odotukset enemmän kuin todella korkealla. Oottelisin muuten pojasta suurta tokovaliota, mutta noi tokokokeet ei oo mennyt ihan hanskaan joten ajattelin pistää tavoitteeksi viimeistään 2015 agilityvalioitumisen. Pitäähän tavoitteet asettaat riittävän kauvaksi, että ne on oikeasti mahdollista joskus saada täytettyä. Onhan Mandomiehellä jo yksi vKUMA.
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Tinin hetki tähtenä
Tämä poika ei olekaan koskaan ihmeellisemmin loistanut saavutuksillaan, koska niihin ei ole ollut aihetta (ompas, vFIN JVA titteli!) . Nyt on! Tini saavutti Koruttoman nomekokeessa viimeisen VOI1:n ja tuli käyttövalioksi! Ihana mies <3
Olli on myös ihana. Poika on päässyt jo nomen AVO-luokkaan, vaikka on syntynyt vasta 04.04. Ihailen Ollin noutamista, se on vaan jotain niin parasta! Pojalla myös nenä pelittää hyvin (niinkun kaikilla näyttelytolloillani) joten kun joskus saan mejäliiton auki, niin Olli pääse sitten haistelemaan. Ehkä myös tulevaisuutta varten voitas suunnitella pk-jälkeä.
Me ollaan vaan hengailtu ja harjoiteltu nomea. Kyllä sen on nometuloksista nähnytkin, että porukka on harjoitellut vain sitä. Tokossa käynnitkin ovat jääneet kummasti, mutta kävi Kettu hakemassa kuitenkin yhden ykköstuloksen AVO:sta toukokuun 30päivä.
Knossosit kävivät päivällä Ferrarin kanssa. Olimme sopineet jo viime kerralla, että otettaisiin kunnolla häiriötreeniä. Batter ja pasa tulivat myös. pasa Ankan kanssa ja Batter Lauran kanssa. Ankka kun ei oikein ollut sisäistänyt tokonajatusta, vaikka on kisoissakin käynyt useamman kerran.
Itse otin Cirxon ja muut koirat päästin juoksemaan pihalle. Menimme ensin kokeilemaan tokojuttuja aidatulle alueelle, että muut koiristani eivät pääsisi häiritsemään. Aloitimme alkuun vieressä kulkemisella hihnatta. Elisia aloitti Ferrarin kanssa kiertämään muita koiria. Kiertäminen toimi todella hyvin ja katsekontakti oli aivan mahtava!
pasa otti sitten Ankan kanssa kiertämistä hihnatta. Ankkaa ei kiinnostanut yhtään, mutta kunniakkaasti se meni vierellä. Tosin katsekontakti oli huono, mutta muuten meni ihan kivasti.
Batterilla ja Lauralla on ollut tokotauko, vaikka kävivät 25päivä toukokuuta hakemassa ALO2:n. Batter on todennut, että Lauran kanssa toimii parhaiten tauko ja sitten kisat. Mutta takaisin aiheeseen. Laura oli tähti! Se teki seuraamisen paljon paremmin kuin Ferrari ja katsekontakti oli todella nams!
Cirxo ja minä.. En tiedä kannattaako siitä edes puhua :D ollaan otettu tokoa ties koska viimeksi (seliseli) joten sen se oli näköistäkin. Cirxo seurasi varmaan metrin välillä ja katseli mitä muut tekevät. Kerran se kävi katsomassa Lauraa. Sit ihan tosissani yritin Cirxon kanssa uusiksi, niin meni paljon paremmin ja pysyi koko ajan nätisti vieressä, tosin silti aika kaukana.
Sitten laitettiin koirat riviin makaamaan ja odottamaan. Kävin siihen hakemassa myös Jullen ja Vienon makaamaan paikalleen. Julle ja Vieno saivat näyttää vaan hyviä odotustaitojaan. Cirxon kanssa yritettiin pitää muka jotain tokomeininkiä.
Paikkamakuu onnistui hyvin eikä siinä ollut ihmeempiä härdelliä. Mentiin sitten muitten koirien sekaan jossa otettiin lisää paikkamakuuta. Lauraa vähän häiritsi muut koirat, mutta ei lähtenyt. Cirxon sain palauttaa kaksi kertaa makaamaan. Tämän jälkeen annoin Cirxon mennä ja pidettiin luovatauko. Annettiin koirien vähän aikaa riehua keskenään.
Tämän jälkeen Elisia, Batter ja pasa jatkoivat tokoilua minun seuraten vierestä. Annoin muutamia hyviä vinkkejä mitä kannattaisi tehdä ja mikä meni hyvin. Tämän jälkeen lähdettiin porukalla uittamaan koiria, että ne saisivat kunnolla riehua. Koirat nauttivat suuresti lämpimän päivän uimareissusta.
Päivä oli varsin antoisa tokotreenien ja uinnin kanssa.
Olli on myös ihana. Poika on päässyt jo nomen AVO-luokkaan, vaikka on syntynyt vasta 04.04. Ihailen Ollin noutamista, se on vaan jotain niin parasta! Pojalla myös nenä pelittää hyvin (niinkun kaikilla näyttelytolloillani) joten kun joskus saan mejäliiton auki, niin Olli pääse sitten haistelemaan. Ehkä myös tulevaisuutta varten voitas suunnitella pk-jälkeä.
Me ollaan vaan hengailtu ja harjoiteltu nomea. Kyllä sen on nometuloksista nähnytkin, että porukka on harjoitellut vain sitä. Tokossa käynnitkin ovat jääneet kummasti, mutta kävi Kettu hakemassa kuitenkin yhden ykköstuloksen AVO:sta toukokuun 30päivä.
Knossosit kävivät päivällä Ferrarin kanssa. Olimme sopineet jo viime kerralla, että otettaisiin kunnolla häiriötreeniä. Batter ja pasa tulivat myös. pasa Ankan kanssa ja Batter Lauran kanssa. Ankka kun ei oikein ollut sisäistänyt tokonajatusta, vaikka on kisoissakin käynyt useamman kerran.
Itse otin Cirxon ja muut koirat päästin juoksemaan pihalle. Menimme ensin kokeilemaan tokojuttuja aidatulle alueelle, että muut koiristani eivät pääsisi häiritsemään. Aloitimme alkuun vieressä kulkemisella hihnatta. Elisia aloitti Ferrarin kanssa kiertämään muita koiria. Kiertäminen toimi todella hyvin ja katsekontakti oli aivan mahtava!
pasa otti sitten Ankan kanssa kiertämistä hihnatta. Ankkaa ei kiinnostanut yhtään, mutta kunniakkaasti se meni vierellä. Tosin katsekontakti oli huono, mutta muuten meni ihan kivasti.
Batterilla ja Lauralla on ollut tokotauko, vaikka kävivät 25päivä toukokuuta hakemassa ALO2:n. Batter on todennut, että Lauran kanssa toimii parhaiten tauko ja sitten kisat. Mutta takaisin aiheeseen. Laura oli tähti! Se teki seuraamisen paljon paremmin kuin Ferrari ja katsekontakti oli todella nams!
Cirxo ja minä.. En tiedä kannattaako siitä edes puhua :D ollaan otettu tokoa ties koska viimeksi (seliseli) joten sen se oli näköistäkin. Cirxo seurasi varmaan metrin välillä ja katseli mitä muut tekevät. Kerran se kävi katsomassa Lauraa. Sit ihan tosissani yritin Cirxon kanssa uusiksi, niin meni paljon paremmin ja pysyi koko ajan nätisti vieressä, tosin silti aika kaukana.
Sitten laitettiin koirat riviin makaamaan ja odottamaan. Kävin siihen hakemassa myös Jullen ja Vienon makaamaan paikalleen. Julle ja Vieno saivat näyttää vaan hyviä odotustaitojaan. Cirxon kanssa yritettiin pitää muka jotain tokomeininkiä.
Paikkamakuu onnistui hyvin eikä siinä ollut ihmeempiä härdelliä. Mentiin sitten muitten koirien sekaan jossa otettiin lisää paikkamakuuta. Lauraa vähän häiritsi muut koirat, mutta ei lähtenyt. Cirxon sain palauttaa kaksi kertaa makaamaan. Tämän jälkeen annoin Cirxon mennä ja pidettiin luovatauko. Annettiin koirien vähän aikaa riehua keskenään.
Tämän jälkeen Elisia, Batter ja pasa jatkoivat tokoilua minun seuraten vierestä. Annoin muutamia hyviä vinkkejä mitä kannattaisi tehdä ja mikä meni hyvin. Tämän jälkeen lähdettiin porukalla uittamaan koiria, että ne saisivat kunnolla riehua. Koirat nauttivat suuresti lämpimän päivän uimareissusta.
Päivä oli varsin antoisa tokotreenien ja uinnin kanssa.
torstai 27. toukokuuta 2010
nome
Meillä on panostettu noutajakokeisiin erityisen menestyksekkäästi. Luokkasiirtoja on tullut ja uusia valioita odotellaan, esimerkiksi Tinistä jolta puuttuu vain yksi ykköstulos.
Aamulla eräs ystäväni kävi tekemässä meille laahausjälkiä kanilla, että saisin harjoitella nuorison kanssa. Ensimmäiseksi päätin ottaa mukaani Ollin. Riehaannnutin Ollin ensin ihan täysin, koska pojalla ei olisi varmasti ollut mitään motivaatiota mennä jäljellä, jos olisin vain lähettänyt sen. Päästin Ollin 10metriä ennen jäljen alkua ja poika lähti innokkaasti, tosin vähän häseltäen, etsimään jälkeä. Olli löysi jäljen äkkiä ja lähti seuraamaan. Ylimääräinen häsellys jäi pois heti, kun jälki löytyi. Olli tuli takaisin hyvä kuntoisen linnun kanssa.
Saman tein myös Arnoldin ja Priiman kanssa. Priima oli ihan täpinöissään ja lintu jäi puoleen väliin matkaa. Arnold pärjäsi ihan hyvin, mutta pari kertaa hukkui jäljeltä löytäen sen omin avuin uusiksi. Linnun toi takaisin hyvässä kunnossa.
Knossokset tulivat käymään Ferrarin kanssa juuri, kun olin palannut kauhu kolmikon kanssa jäljeltä. Elisia innostui valtavasti "Voisimmeko mekin kokeilla?" Naureskelin itsekseni, että mitä sitä nyt nomesta käyttövalio koiraa viedä laahausjäljelle, mutta ei se varmasti pahaakaan tekisi. "Joo mennään vain."
Elisia oli ihan innoissaan ja Ferrari samoin. Urosta ei tarvinnut yhtään innostaa, koska se kävi nyt jo kierroksilla. Elisia rauhoitteli Ferraria ja otti muutaman tokoliikkeen. Elisia päästi Ferrarin n. 10metrin päästä etsimään jälkeä. Uros etsi ja etsi ja millään ei meinannut löytyä. Ferrari löysi jäljen n. 10minuutin etsimisen jälkeen ja ampaisi matkaan. Uros kuitenkin eksyi jäljeltä kerran ja takaisin tullessa noudettava lintu jäi matkalle. Olin aika pettynyt Ferrariin. Ihmettelin sillä hetkellä, että miten tuosta on tullut käyttövalio. Elisiasta näki, että hänkin oli pettynyt. Noh, pitäähän se ymmärtää, että on parhaillakin huonoja päiviä :D Otimme kuitenkin uudestaan eri jäljen ja tällä kertaa se onnistui moitteettomasti. Ei eksynyt ja lintukin tuotiin ihan käteen asti.
Elisia päästi Ferrarin leikkimään tollereitteni kanssa ja menin juttelemaan Knossosien kanssa kahvi kupin ääreen. He kyselivät kauheasti, että koska Ferrarille olisi tulossa pennut. Vastasin aivan rehellisesti "En tiedä". Nartuksi olimme suunnitelleet sijoitusnarttuani Ankkaa. Knossosit olivat innokkaita ottamaan pennun ja pasakin oli puhunut, että hänkin haluaisi Ankan pennun. Ehkä kahdelle pennulle olisi kodit. Juttelimme myös siitä, että Ferrarin kanssa pitäisi jatkaa pk-puolella enemmän. Kaikki kuitenkin ajallaan.
Aamulla eräs ystäväni kävi tekemässä meille laahausjälkiä kanilla, että saisin harjoitella nuorison kanssa. Ensimmäiseksi päätin ottaa mukaani Ollin. Riehaannnutin Ollin ensin ihan täysin, koska pojalla ei olisi varmasti ollut mitään motivaatiota mennä jäljellä, jos olisin vain lähettänyt sen. Päästin Ollin 10metriä ennen jäljen alkua ja poika lähti innokkaasti, tosin vähän häseltäen, etsimään jälkeä. Olli löysi jäljen äkkiä ja lähti seuraamaan. Ylimääräinen häsellys jäi pois heti, kun jälki löytyi. Olli tuli takaisin hyvä kuntoisen linnun kanssa.
Saman tein myös Arnoldin ja Priiman kanssa. Priima oli ihan täpinöissään ja lintu jäi puoleen väliin matkaa. Arnold pärjäsi ihan hyvin, mutta pari kertaa hukkui jäljeltä löytäen sen omin avuin uusiksi. Linnun toi takaisin hyvässä kunnossa.
Knossokset tulivat käymään Ferrarin kanssa juuri, kun olin palannut kauhu kolmikon kanssa jäljeltä. Elisia innostui valtavasti "Voisimmeko mekin kokeilla?" Naureskelin itsekseni, että mitä sitä nyt nomesta käyttövalio koiraa viedä laahausjäljelle, mutta ei se varmasti pahaakaan tekisi. "Joo mennään vain."
Elisia oli ihan innoissaan ja Ferrari samoin. Urosta ei tarvinnut yhtään innostaa, koska se kävi nyt jo kierroksilla. Elisia rauhoitteli Ferraria ja otti muutaman tokoliikkeen. Elisia päästi Ferrarin n. 10metrin päästä etsimään jälkeä. Uros etsi ja etsi ja millään ei meinannut löytyä. Ferrari löysi jäljen n. 10minuutin etsimisen jälkeen ja ampaisi matkaan. Uros kuitenkin eksyi jäljeltä kerran ja takaisin tullessa noudettava lintu jäi matkalle. Olin aika pettynyt Ferrariin. Ihmettelin sillä hetkellä, että miten tuosta on tullut käyttövalio. Elisiasta näki, että hänkin oli pettynyt. Noh, pitäähän se ymmärtää, että on parhaillakin huonoja päiviä :D Otimme kuitenkin uudestaan eri jäljen ja tällä kertaa se onnistui moitteettomasti. Ei eksynyt ja lintukin tuotiin ihan käteen asti.
Elisia päästi Ferrarin leikkimään tollereitteni kanssa ja menin juttelemaan Knossosien kanssa kahvi kupin ääreen. He kyselivät kauheasti, että koska Ferrarille olisi tulossa pennut. Vastasin aivan rehellisesti "En tiedä". Nartuksi olimme suunnitelleet sijoitusnarttuani Ankkaa. Knossosit olivat innokkaita ottamaan pennun ja pasakin oli puhunut, että hänkin haluaisi Ankan pennun. Ehkä kahdelle pennulle olisi kodit. Juttelimme myös siitä, että Ferrarin kanssa pitäisi jatkaa pk-puolella enemmän. Kaikki kuitenkin ajallaan.
lauantai 10. huhtikuuta 2010
Olli & Onni kasvaa
Meijjän O-pojat senkun kasvaa. Olli on alkanut näyttämään epäilyttävän paljon emänisältään Digiltä. Onni on todella komean näköinen nuori miehen alku. Odotan niin näistä pennuista jotain suurta, ainakin käyttöpuolelta. Voi kuitenkin olla, että Olli jää vain sohvan valloittajaksi, kun tässä on yksi niin laiska kisaaja, että ei mitään rajaa..
sunnuntai 4. huhtikuuta 2010
O-pojat
Tänään Pipsa synnytti kaksi komeaa miehen alkua -> Onnin ja Ollin.
Pipsa alkoi eilen illalla jo näyttämään merkkejä synnytyksestä, mutta koko yönä ei mitään tullut. Aamulla tyttö alkoi olemaan jo todella huonon oloinen, normaalia huonompi mitä aikaisemmat ensi synnyttäjäni ovat olleet.
Pipsa itki koko aamun ja vähän yölläkin. Kävelin koko yön puhelin kädessä miettien "soitanko eläinlääkärille vai en?" ja tulin tulokseen, että en soita, ainakaan vielä. Minua oikeasti alkoi kauhistuttamaan Pipsa ja sen käytös. En ollut koskaan nähdyt noin oudosti käyttäytyvää narttua ja olin kuitenkin useissa synnytyksissä ollut mukana. Aamulla soitin eläinlääkärille ja hän lupasi tulla käymään yhdentoista aikaan.
Yhdeksän aikaan alkoi tapahtua. Pipsa synnytti puoleen tuntiin molemmat pojat. Seurailin koko aamun, että tulisiko sieltä vielä kolmas pentu, mutta ei, onneksi jäi vain kahteen.
Eläinlääkäri tuli puoli kahdeltatoista katsomaan Pipsan ja pentujen kunnon. Kaikki kolme olivat täysin kunnossa ja pentuja katsellessaan eläinlääkäri tokaisi "nämä näyttävät siltä, että näistä tulee jotain suurta". Noh, toivottavasti eläinlääkäri on oikeassa.
Virallisilta nimiltään pojat ovat Olibrius & Octroi. Täyttelin Ollin sivulle kolmen polven sukutaulua joka oli varsin kaunista katseltavaa useita titteleitä omistavien vanhempien & sukulaisten ansiosta.
Pipsa alkoi eilen illalla jo näyttämään merkkejä synnytyksestä, mutta koko yönä ei mitään tullut. Aamulla tyttö alkoi olemaan jo todella huonon oloinen, normaalia huonompi mitä aikaisemmat ensi synnyttäjäni ovat olleet.
Pipsa itki koko aamun ja vähän yölläkin. Kävelin koko yön puhelin kädessä miettien "soitanko eläinlääkärille vai en?" ja tulin tulokseen, että en soita, ainakaan vielä. Minua oikeasti alkoi kauhistuttamaan Pipsa ja sen käytös. En ollut koskaan nähdyt noin oudosti käyttäytyvää narttua ja olin kuitenkin useissa synnytyksissä ollut mukana. Aamulla soitin eläinlääkärille ja hän lupasi tulla käymään yhdentoista aikaan.
Yhdeksän aikaan alkoi tapahtua. Pipsa synnytti puoleen tuntiin molemmat pojat. Seurailin koko aamun, että tulisiko sieltä vielä kolmas pentu, mutta ei, onneksi jäi vain kahteen.
Eläinlääkäri tuli puoli kahdeltatoista katsomaan Pipsan ja pentujen kunnon. Kaikki kolme olivat täysin kunnossa ja pentuja katsellessaan eläinlääkäri tokaisi "nämä näyttävät siltä, että näistä tulee jotain suurta". Noh, toivottavasti eläinlääkäri on oikeassa.
Virallisilta nimiltään pojat ovat Olibrius & Octroi. Täyttelin Ollin sivulle kolmen polven sukutaulua joka oli varsin kaunista katseltavaa useita titteleitä omistavien vanhempien & sukulaisten ansiosta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)