maanantai 1. kesäkuuta 2009

virtuaalitolleri pohdintaa

Tämä päivä oli rauhallinen. Kaikin puolin. Tuli vain oltua ja möllöteltyä koirien kanssa, mitä nyt vähän myös treenailtiin. Noutojutut oli päivän teema ja koko poppoo oli mukana, voi sitä iloa kun kaikki ryntäsivät leikin aikana noutamaan vedestä noutokapulaa.

Illan suussa istahdin sitten pöydän ääreen teekupposen kanssa.

Olisiko nyt aika astuttaa Cici? Tai Duppe? Olinhan jo Dupen kasvattajan, Evien, kanssa jutellut Dupen astutamisesta. Päättelimpä sitten laittaa tollereiden jalostusneuvojalle kyselyä, mitkä urokset kenties olisivat hyviä ja sopisivat näille neideille. Itselläni kun oli monta muiden tolleriurosta mielessä. Ja olisihan meillä kotonakin hyviä vaihtoehtoja, erityisesti Jara (BH TK3 RH-E vFIN JVA Rockhead's Jazz Me Blues) olisi minusta hyvä.

Onko omat koirani tai kasvattini tasokkaita? Vai olenko vain kasvattaja, joka kasvattaa turhan päiväisiä koiria jotka eivät toimi? Olenko kasvattanut liian itsekkäästi?
En koiristani kyllä tiedä, onhan ne käyttöpuolella suht. hyvin pärjänneitä. Mutta suurimmasta osasta kasvateistani olen todella ylpeä! Ja kasvateissani on mielestäni hyvä taso.
Ehkä olen kasvattanut liian itsekkäästi, mutta omia uroksiani ole lainannut jos niitä on kyselty. Mutta empä niitä kauhean aktiivisesti ole muille lähtenyt tyrkyttämään, koska en näe, että urokseni olisivat joittenkin mahtaville nartuille riittävän hyviä. Ensimmäisen kerran narttuani lainasin Olvidan C-pentueelle, jossa oli isänä aivan huippu-uros Ferri. Emäksi valittiin sitten Rosa eli koko hienolta nimeltään titteleitten kera BH Ek2 Jk1 vBELW-07 vFIN TVA TK4 vFIN JVA vVPVA Little Rose.

Mikä on meidän virtuaalitollereiden taso? Ovatko ne oikeasti niin huonoja, kun tuomarit näyttelyissä väittävät? Vai ovatko meidän tollerimme liian käyttökoiria tuomarien suosimien näyttelybroilereiden rinnalla? Vai.. vai.. vai..
Taso on omaan mieleeni hyvä. Eihän kaikkien koirien tarvitse olla oikeita priimakoiria, kaikissa on aina virheitä eikä kukaan ole täydellinen. Jalostusvalinnoilla voidaan täydentää toisen puutteita. Ja me virtuaaliharrastajat olemme siitä onnellisessa asemassa, että voimme koska vain hakea ulkomaila evm. sukuisen koiran miettimättä paljon koira vie rahaa.

Itsehän olen virtuaalitollerien parissa pyörinyt -06 vuodesta, siinä ajassa on kyllä kovasti vaihtunut kasvattajat. Tullut uusia ja vanhat jääneet pois piireistä. Muistan ensimmäisen virtuaalinäyttelyni, se oli Kauran järjestämä ja FIN VNL alainen. Ilmoitin sitten Rosan sinne. Ja tuo prinsessa vetäisi ROP'n! Uskokaakin, että olin hyvin yllättynyt tästä. Tuomarina toimikin caza, joka kasvatti siihen aikaan tollereita.

Mitä olen itse tehnyt virtuaalitollereiden eteen? En oikeastaan mitään, tuonut ehkä vähän uusia linjoja ja siinä se! Toki olen tässä seurannut, kuinka muut ovat kasvattaneet huippukoiria ja toivonut, että olisin joskus yhtä korkealla kuin X-Toller's! X-Toller's on kyllä ehdottomasti yksi parhaita tollerikasvattajia ollut.

Veera kiittää ja kuittaa tältä päivältä. Voin pohtia huomenna tai joku muu päivä lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti