Me ollaan Saulin kanssa väännettyä tokoa todella kauan (kuukausia) eikä tuo tunnu millään oppivan tai oikeastaan palauttavan asioita mieleensä, vaikka on kerrattu asioita välillä aika tiuhaan tahtiinkin. Oon kouluttanut sitä samanlailla kun mun tokovalioitani mukaillen kuitenkin tapoja jotka toimii parhaiten just Saulilla ja silti sen perusasento on aivan järkyttävä ja muutenkin se on ihan sukka tokokoirana. Tiedän, kaikkia ei ole luotu kaikkeen. Luulisi kuitenkin helposti vepe- ja nomekoiraksi oppineen koiran muistavan tiukalla treenaamisella myös jotain tokon alokasluokan juttuja. Jos pidetään yhtään taukoa niin Sauli menee oikein hyppäämällä takapakkia.
Me käytiin viime vuonna kolme tokokoetta marraskuun alussa. Ekasta kokeesta 151p. (II-palkinto), tokasta kokeesta 139p. (yhestä pisteestä kiinni oleva kakkospalkinto eli ALO3 tuli) ja vikasta kokeesta 165p. (II-palkinto). Nämä kaksi kakkosta ja yksi kolmonen saatiin aikaan tosi tiukalla treenaamisella. Tammikuussa otettiin uusiks vähän kevyemmällä treenauksella (treenattiin pari tai kolme kertaa viikossa marraskuulta) ja uros kiskaisi 91p. (hylätty) joka oli luokan huonoin tulos. Sauli vaan on niin lahna. Otin riskin ja ilmoitin kokeeseen. Saa nähdä mahdutaanko mukaan.
Lorro koki parannuksen kun siitä vähän valitin. Tokosta siirto AVO-luokkaan ja nomesta myös sekä mejästä ykkönen. Oikeastaan olen tosi tyytyväinen tohon, vaikka välillä tulee mielettömän suuria turhautumisia pojan toimimattomuuteen, mutta eikös meillä kaikilla?
Meille on suunnitteilla käyttövauvoja. Eikä nyt mitään feikkikäyttiksiä vaan ihan oikeita käyttökoiria jotka on ulkonäöstä lähtien käyttöön tarkoitettua. Isä ja sen vanhemmat ovat aitoja käyttökoiria ja emä myös. Emän suku on evm ja isän puolelta sukua löytyy kolmanteen polveen. Pentujen isi on oma kasvattini ekasta oikeasta käyttöpentueestani.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti