kamala päivä

Olen jo pitkään täällä teille kertoillut, että Tini on huonossa kunnossa. Paha sanoa oliko suurin syy näissä helteissä vai jossain muussa..

Tänään lähin heti aamusta Tinin kanssa eläinlääkäriin, kun pojan jalat pettivät eikä päässyt taaskaan ylös. Normaalisti on päässyt itse parin minuutin päästä ylös, mutta ei nyt. Jalat eivät kantaneet enää yhtään. Eläinlääkäri uskotteli minulle, että kaikki on hyvin niinkuin viimeksikin kun käytiin. Ärähdin sitten takaisin "Kaikki ei tosiaankaan ole hyvin, kun koiran jalat pettävät vähän väliä ja se on noin apaattinen." Silloin ell tuli jotenkin tajuihinsa "Onko se oikeasti niin paha?" johon tuli tiukka vastaus "ON!"

Ell tutki Tiniä, väänteli ja käänteli. Nyt Tini seisoi taas omilla jaloillaan. Ell sanoi "Kaiken pitäisi olla kunnossa". Sitten aloin selittämään, että en halua katsoa kuinka koira kärsii, kuinka se on apaattinen ja kuinka se ei pysty kunnolla liikkumaan. Sitten ell kysyi samaa kuin viimeksikin "Haluatko lopettaa noin hyvä kuntoisen vanhuksen?" katsoin eläinlääkäriä pitkään ja kysyin "Haluaisitko itse elää liikkumatta ja tuntea kipuja?" ell sanoi sitten "Ei sillä pitäisi olla pahoja kipuja." mutisin jotain "Niin, ei pahoja kipuja, mutta on kuitenkin. Ja ei pitäisi olla.." ja jatkoin kysymällä "Luuletko, että kukaan omistaja haluaa lopettaa koiransa?" Ell alkoi ymmärtämään vihdosta viimein pointtini, kun itkin jo täysin Tinin turkkia vasten. Miksi eläinlääkärin piti tehdä tästä näin vaikeaa?

Ell pyysi minua jättämään hyvästit Tinille ja lupasi, että se pääsisi nyt parempaan paikkaan missä ei ole kipuja. Ell painoi lopetuspiikin Tinin niskaan ja pikku hiljaa poika vaipui uneen josta ei enää herännyt. Kannoin kyyneleet silmissä oman poikani autoon ja yritin saada itseni kasaan, että voisin ajaa kotiin..

Tini kerkisi saavuttamaan elämässään paljon, vaikka se ei oikeasti koskaan mitenkään kirkkaasti loistanutkaan. Tinin titteliriviin kertyi RH-E vFIN JVA & KVA. Pojan kanssa ei koskaan saatu suoritettua PAKKia, se jäi aina muutamasta pisteestä kiinni.

Tini oli koko ikänsä terve ja sen terveystulokset olivat ihan priimaa. Pari viimeistä kuukauttaan Tini oli hyvin rauhallinen ja välillä apaattinen, mutta eläinlääkärit olivat sitä mieltä, että se on täysin terve. Nyt olen onnellinen, koska tiedän, että Tiniin ei satu enää ja sen on hyvä olla.

Suvultaan Tini oli omanlaisensa kultakimpale, mutta ei kuitenkaan mikään 100pisteen jalostuskoira. Suvusta löytyi Sunlit Put, mutta en antanut sen koskaan häiritä minua.. Tiniä kun en halunnut jalostukseen käyttää. Se oli aina minulle enemmän rakastettava sohvan valtaaja kuin mahtava jalostuskoira jota pitäisi hikihatussa kisata ja kouluttaa.

Tulen varmasti ikuisesti tuntemaan syyllisyyttä Tinin lopettamisesta, koska ell kyseenalaisti sitä niin paljon. Toivon silti, että tein oikean päätöksen. Toivon, että Tinin on oikeasti hyvä olla nyt..

eläinlääkärireissu

Olimme tänään P-pentujen kanssa terveystarkistuksessa. Mukana oli Riia, Ilu ja Sessin pentu Piiku. Jospa tällä vaikka saisi pennuille kodin, että ne on tarkistettu. Ei-terveystarkastukseen lähti myös Tini..

Minua suorastaan kauhistutti lähteä kolmen huligaanin kanssa terveystarkastukseen, onneksi Tini odottaisi autossa ennen omaa vuoroaan. Kaikki niin energisiä.. Odotushuoneessa kolmikko yritti sinkoilla sinne tänne kunnes päätin ottaa tiukan kurin ja järjestyksen huligaaneille. Käskin kaikkien olla nätisti maassa paikallaan ja siinähän ne sitten tapittelivat onnellisesti. Harmittelin Tiniä kovasti koko ajan ja mietin, että miten pojalle käy, mutta ajatukset eivät kauaa kerinneet Tinissä pyöriä, kun odotushuoneeseen tuli joku muukin koira. Ilu oli heti menossa katsomaan, mutta rauhallisesti käskin sen takaisin maahan ja odottamaan.

Onneksi meidän vuoromme tulikin lähes heti sen jälkeen kun koira oli tullut odotushuoneeseen. Tämä oli erittäin poikkeustapaus, että luovutin koirani apulaiselle kuvauksien ajaksi, koska minun piti mennä Tinin kanssa toiselle eläinlääkärille. Kävin hakemassa Tinin autosta ja pääsimmekin suoraan eläinlääkärin tutkittavaksi. Kerroin kuinka pojalla aina välillä jalat pettävät eikä se meinaa päästä ylös sekä sen, että Tini on todella usein todella apaattinen. Ell sanoi tämän johtuvan vanhuudesta ja sanoi, että minun pitäisi seurata kuinka Tini jaksaa vielä. Kyselin mitä mieltä ell oli lopettamisesta, niin vastaus oli "Ethän sinä nyt näin hyväkuntoista koiraa halua lopettaa?"

Kävelin Tinin kanssa autolle ja mietin eläinlääkärin viimeistä kysymystä. En halunnutkaan lopettaa, mutta minusta Tini ei oikeasti ollut hyväkuntoinen ja se oli aivan liian apaattinen nauttiakseen elämästään + että pojan jalat pettivät aina välillä. Ajattelin kuitenkin, että voinhan aina seurailla poikaa jonkin aikaa ja viedä sitten toiselle eläinlääkärille.

Kun Tini istuskeli autossa, niin lähdin katsomaan miten huligaanien terveystarkastus oli mennyt. Eläinlääkäri kertoi mielissään, että kaikki kolme olivat täysin terveitä. Kannoinkin sitten nukkuvan kolmikon autoon ja lähdimme kotio.

Sain vihdosta viimein Jätteeseen anottua näyttelyn Ranskaan. No arvatkaas mille? Tollereille. Osaanottajamäärä on nyt jo huikea eikä vip ole vielä edes mennyt.

tanssijat

Taitaapa meidän kisailut vähentyä aika huimasti, kun tulospalvelut poistui pelastuskoirakokeista, palveluskoirakokeista ja tokosta. Tai sitten me aletaan kisamaan vain mejässä (kun joskus saisi sen tulospalvelun kuntoon) ja nomessa. Kaippa kohta tulee, että nomestakin poistuu tulospalvelu :( Sit meillä alkaa olemaan vaan mejäkoiria.

Tini on ollut pari päivää kauhean apaattinen. Se ei ole innostunut mistään eikä kestään. Olemme käyneet eläinlääkärissäkin eikä ell osannut sanoa mitään mikä pojalla olisi. Verikokeet otettiin eikä mitään löytynyt. Pitää seurailla tilannetta ja toivoa, että Tini reipastuu.

Sitten vähän iloisempiin uutisiin! Laskeskelin Ferrari ja Ketun tanssipisteitä ja huomasin, että molemmat huitelevat yli 300pisteessä! Meillä on nyt sitten kaksi koiratanssivaliota, ensimmäiset tollerini jotka olen jaksanut kisata koiratanssista valioksi asti. Kettu on hienosti kerännyt 407pistettä ja Ferrari 337pistettä.

Tinin hetki tähtenä

Tämä poika ei olekaan koskaan ihmeellisemmin loistanut saavutuksillaan, koska niihin ei ole ollut aihetta (ompas, vFIN JVA titteli!) . Nyt on! Tini saavutti Koruttoman nomekokeessa viimeisen VOI1:n ja tuli käyttövalioksi! Ihana mies <3

Olli on myös ihana. Poika on päässyt jo nomen AVO-luokkaan, vaikka on syntynyt vasta 04.04. Ihailen Ollin noutamista, se on vaan jotain niin parasta! Pojalla myös nenä pelittää hyvin (niinkun kaikilla näyttelytolloillani) joten kun joskus saan mejäliiton auki, niin Olli pääse sitten haistelemaan. Ehkä myös tulevaisuutta varten voitas suunnitella pk-jälkeä.

Me ollaan vaan hengailtu ja harjoiteltu nomea. Kyllä sen on nometuloksista nähnytkin, että porukka on harjoitellut vain sitä. Tokossa käynnitkin ovat jääneet kummasti, mutta kävi Kettu hakemassa kuitenkin yhden ykköstuloksen AVO:sta toukokuun 30päivä.

Knossosit kävivät päivällä Ferrarin kanssa. Olimme sopineet jo viime kerralla, että otettaisiin kunnolla häiriötreeniä. Batter ja pasa tulivat myös. pasa Ankan kanssa ja Batter Lauran kanssa. Ankka kun ei oikein ollut sisäistänyt tokonajatusta, vaikka on kisoissakin käynyt useamman kerran.

Itse otin Cirxon ja muut koirat päästin juoksemaan pihalle. Menimme ensin kokeilemaan tokojuttuja aidatulle alueelle, että muut koiristani eivät pääsisi häiritsemään. Aloitimme alkuun vieressä kulkemisella hihnatta. Elisia aloitti Ferrarin kanssa kiertämään muita koiria. Kiertäminen toimi todella hyvin ja katsekontakti oli aivan mahtava!
pasa otti sitten Ankan kanssa kiertämistä hihnatta. Ankkaa ei kiinnostanut yhtään, mutta kunniakkaasti se meni vierellä. Tosin katsekontakti oli huono, mutta muuten meni ihan kivasti.
Batterilla ja Lauralla on ollut tokotauko, vaikka kävivät 25päivä toukokuuta hakemassa ALO2:n. Batter on todennut, että Lauran kanssa toimii parhaiten tauko ja sitten kisat. Mutta takaisin aiheeseen. Laura oli tähti! Se teki seuraamisen paljon paremmin kuin Ferrari ja katsekontakti oli todella nams!
Cirxo ja minä.. En tiedä kannattaako siitä edes puhua :D ollaan otettu tokoa ties koska viimeksi (seliseli) joten sen se oli näköistäkin. Cirxo seurasi varmaan metrin välillä ja katseli mitä muut tekevät. Kerran se kävi katsomassa Lauraa. Sit ihan tosissani yritin Cirxon kanssa uusiksi, niin meni paljon paremmin ja pysyi koko ajan nätisti vieressä, tosin silti aika kaukana.

Sitten laitettiin koirat riviin makaamaan ja odottamaan. Kävin siihen hakemassa myös Jullen ja Vienon makaamaan paikalleen. Julle ja Vieno saivat näyttää vaan hyviä odotustaitojaan. Cirxon kanssa yritettiin pitää muka jotain tokomeininkiä.

Paikkamakuu onnistui hyvin eikä siinä ollut ihmeempiä härdelliä. Mentiin sitten muitten koirien sekaan jossa otettiin lisää paikkamakuuta. Lauraa vähän häiritsi muut koirat, mutta ei lähtenyt. Cirxon sain palauttaa kaksi kertaa makaamaan. Tämän jälkeen annoin Cirxon mennä ja pidettiin luovatauko. Annettiin koirien vähän aikaa riehua keskenään.

Tämän jälkeen Elisia, Batter ja pasa jatkoivat tokoilua minun seuraten vierestä. Annoin muutamia hyviä vinkkejä mitä kannattaisi tehdä ja mikä meni hyvin. Tämän jälkeen lähdettiin porukalla uittamaan koiria, että ne saisivat kunnolla riehua. Koirat nauttivat suuresti lämpimän päivän uimareissusta.

Päivä oli varsin antoisa tokotreenien ja uinnin kanssa.

Cici ultrattu

05.12. astutettiin Cici Marionin uroksella Acolla. Cici käytettiin tänään ultrassa ja ultrassa näkyi ainakin kolme pentua. Pentujen pitäisi syntyä 12.12.

Laskeskelin tässä Ketun ja Sexyn Suomen sertit. Molemmilta tytöiltä puuttuu yksi serti ja sitten tulee molemmista tytöistä Suomen muotovalioita.

Sijoituskotia etsii narttupentu Petite's Feliz Primavera. Olen pentua alkanut puhumaan Priimana. Syntymäpäivä on vasta 2010 vuoden helmi-maaliskuussa. Lisää pennun suvusta voit lukea täältä.

Tinin päätin jättää näyttelyistä pois joten en enään ilmoita sitä näyttelyihin. Samaa olen suunnitellut Einarin kanssa. Mitä sitä käyttää noita näyttelyissä. Se kun nyt on ihan varma, että pojat saa enintään erittäin hyvän.