2010 Jäljestysmestaruudessa novascotiannoutajille saatiin 36 voittajatitteliä! Missään muussa rodussa ei saatu kuin yhtä, mikään rotu ei yltänyt saamaan kahta voittajatitteliä. Nyt ollaan tollopiireissä ylpeitä näistä meijjän huippunenättäjistä!
Suomi: Dora, Vieno & Alfa VOI1 & vJM-10--> KAIKISTA KOLMESTA vFIN JVA!!!
Lellu, Hyrrä, Mörkö & Ux VOI2
Orja, Mando, Riemu (ent. Una), Pomo, Julle, Pahis, Rollo & Denis VOI3
Ferrari, Norppa, Nella, Peggy, Evil & Eero VOI0
Ankka, Vilho & Kukka VAL1 & vJM-10
Ola, Duppe & Pekka VAL2
Lexa VAL3
Miri, Hellu & Ishu VAL0
Ranska: Lellu (--> vFRA JVA!!), Rollo (--> vFRA JVA!!) & Matti VOI1 & vFRAJM-10
Lexa & Ferrari VOI2
Miri, Ux, Harry, Laura, Orja, Baldo, Lissu, Hylje, Peggy & Hellu VOI0
Mansikka VAL1 & vFRAJM-10
Duppe VAL2
Vilho VAL0
Saksa: Pahis, Arnold (--> vGER JVA!!), Trolli & Martti VOI1 & vGERJM-10
Duppe, Matti, Hyrrä, Pate, Klasse, Denis, Hylje & Rabe VOI2
Lissu & Ruu VOI3
Räpääjä, Ankka & Hellu VOI0
Ferrari VAL1 & vGERJM-10
Ruotsi: Vautsi, Pekka & Lissu VOI1 & vSWEJM-10
Lexa & Mando VOI2
Pahis, Mansikka, Riio, Hellu & Bruno VOI3
Fiona, Ankka, Frankie, Hyrrä, Orja, Äffä, Sani & Pipsa
Pomo VAL1 & vSWEJM-10
Eero, Luise, Fiona & Denis VAL2
Miri VAL3
Arnold & Vilho VAL0
Tanska: Peggy, Pekka & Matti VOI1 & vDKJM-10
Bruno VOI2
Lissu & Hyrrä VOI3
Klasse, Hellu, Mia & Mörkö VOI0
Norja: Pahis, Lexa (--> vN JVA!!), Kassu (--> vN JVA!!), Pomo & Pekka VOI1 & vNJM-10
Peggy, Hyrrä, Duppe & Bläkkäri VOI2
Räpääjä, Hellu & Vilho VOI3
Orja, Laura & Äffä VOI0
Arnold VAL3
Viro: Vilho, Narkki, Räpääjä (--> vEST JVA!!), Riemu & Raidi VOI1 & vESTJM-10
Laura, Cici & Lexa VOI2
Ankka, Peggy & Priima
Pahis, Pekka, Hyrrä & Mörkö
Sexy VAL2
Pomo VAL3
Päivä oli todella mahtava! Ykköstuloksia sateli ja uusia jälkivalioitakin saatiin. Aivan huippua oli saada Suomen kisassa ykköset ja kaikista samalla kertaa JVA:t! Päivän aikana saatiin yhdeksän uutta jälkivaliota eri maihin.
tiistai 28. joulukuuta 2010
perjantai 24. joulukuuta 2010
Joulua agin merkeissä
Tämän päivän suurin (& yleisin) teko on ollut varmasti monille koiran omistajille tuttu "pidä koirat kaukana keittiöstä"-ajatus. Sitä meillä on tämä päivä toteutettu kun joulukalkkuna ja muut jouluruuat on lojunut hellan päällä. Meillä pidettiin jouluruokailu Knossosien (Ferrarin perhe), Miken (Pekan kasvattaja, Ruun & Gurun omistaja), Kraigin (Yeyen kasvattaja) ja Larsin (Yeyen omistaja) kesken. En ole varmaan koskaan tehnyt joulun takia näin paljon kuin tänä vuonna, mutta pitihän sitä antaa hyvä kuva itsestä joulun viettäjänä.
Lars oli ottanut Yeyen mukaan, Knossosit Ferrarin ja Mike Ruun sekä Gurun. Kraig tuli täysin ilman koiraa. Voitte varmaan arvata mistä keskustelimme syödessämme? No kerrotaampa, tolloista. Mike oli käyttänyt maanantaina Gurun terveystarkastuksessa ja poika oli täydellistä A-luokkaa (lonkat: A/A, kyynereet: 0:0, polvet: 0/0, silmät: terveet). Sovittiin Miken kanssa, että hän ja Guru alkaisivat käymään aktiivisesti treeneissä meillä niin jos poika joskus menestyisi kunnolla niin sitä voisi joku lainata nartulleen jalostuskäyttöön. Catacogerin C-pentueen Hifki, Liffi & Rine ovat suorittaneet NOU-luokan hyväksytysti ja ilmoitettu nomemestaruuteen ALO-luokkaan. NOU-luokan suorittamiseen ja nomesta valioitumiseen tähdätään Gurun & Yeyenkin kanssa.
Ruoka tuntui maistuvan kaikille ja kyllä siitä koiratkin saivat oman osansa (tosin koirille tehtynä versiona niinkuin viime vuonnakin --> lihaisia luita, rustoja...). Tämän jälkeen alkoi pakollinen koirien hiplailu. Kraig halusi nähdä Yeyen ihan kunnolla ja kopeloi sen aivan pohjavillaa myöten, kurkisti suuhun ja juoksutti. Yeyellä ei ollut mitään ongelmaa tämän kanssa, mutta sen jälkeen Kraig halusi nähdä Larsin & Yeyen agikehityksen. Lähdimmepä siis agikentälleni ja mukaan nappasin Cirxon ja Zeepon. Zeepon kyllä annoin samantien Elisille.
Lars jännitti aivan kamalasti, enemmän mitä koskaan missään kisoissa. Olivathan Lars & Yeye kiertänyt useamman mölliagin ja Yeye startannut parissa kisassa varsin lahjakkaasti. Kaisailin radan ja muut lämmittelivät koiriensa (+ Cirxon) kanssa. Tein aika helpon radanpätkän.
Elis ja Zeepo aloittivat. Käännökset olivat hyvät ja tiukat eikä niissä todellakaan ollut mitään turhaa tilaa. Mitään isompia kämmejä ei sattunut ja kepeille meni hyvin. Vauhti oli koko ajan tosi hyvä ja aika oli vielä parempi!
Lars ja Yeye.. Eka rata meni ihan puihin. Siellä tippui pari rimaa ja käännökset olivat tosi löysiä / loivia. Yeye saattoi myös sinkoutua välillä ihan väärää estettä kohden. Vauhtia oli, mutta virheitä sitäkin enemmän. Kraigin ilmeestä näki, että hän ei todellakaan ollut tyytyväinen. Otin Yeyen itselleni ja annoin Larsille Cirxon. Cirxo on todella herkkä ohjaamiselle ja se tulkitsee ihan pienistäkin liikkeistä mitä pitäisi tehdä. Poika oli juuri saanut oikeudet III-luokkaan joten radan piti olla pojalle helppo.
Lars & Cirxo vetivät rataa ja minä käskytin Yeyeä (istu, maahan, odota, sivulle, hae, tänne...) sivummalla. Sivu silmällä katselin, että Lars & Cirxo vetivät todella hyvän radan ja Miken huutaessa ajan olin enemmän kuin tyytyväinen. Lars ei ollut jännittänyt, koska muuten Cirxo olisi "räjähtänyt käsiin". Kuitenkin Yeyen hänelle antaessani huomasin, että Larsin jännittäminen nousi heti pilviin. Sanoin hänelle "Koitan itse mennä yhden radan Yeyen kanssa, ok?" johon Lars nyökkäsi.
Käskin Yeyen alussa maahan ja siellä se makasi ja tapitti, että koska saa lähteä. Luvan saatuaan Yeye lähti kuin raketti. Todella nopea ja sulava liikkeinen tyttö tykitti menemään kuin paraskin agiliitäjä. Useamman koiran kouluttaneenakin meinasin välillä olla myöhässä radalla, mutta onneksi Yeye osasi lukea ohjaajaa vaikka huitoisi kuinka kaukana. Turhia sinkoiluja ei tällä kertaa tullut eikä yhtäkään rimaa pudonnut. Yeye painoi täysillä! Aika oli mahtava, koska tällä kertaa käännökset olivat tosi onnistuneita. Kraigin huulilla näkyi hymy tyytyväisyydestä onnistuneeseen suoritukseen.
Lars otti ohjat Yeyen kanssa ja tällä kertaa hän oli varmempi, koska oli nähnyt, että Yeye oikeasti osaa tehdä! Tällä kertaa Larsin & Yeyen rata oli todellista iloa silmälle. Yeye teki pienet & tiukat käännöset, oli nopea, seurasi ohjausta ja totteli ohjausta vielä paremmin. Lars pysyi hyvin mukana, mutta kuitenkin Yeye totteli myös kauempaa tulleita käskyjä. Olin todella tyytyväinen rataan ja niin oli Kraigkin.
Mike & Ruukin näyttivät osaamistaan. Heidän yhteistyönsä pelasi todella hyvin, mutta Ruu tuntui vähän löysäilevän. Olen nähnyt paljon parempia ja nopeampia ratoja Ruulta, mutta oli tämäkin rata kuitenkin ihan ok (mutta pitäisi olla erinomainen!) ja tyydyttävä nopeudeltaan. Ei tuolla radalla kuitenkaan palkintosijoille pääsisi.
Heidän toinen ratansa oli parempi, mutta samat ongelmat olivat kuin ekassakin radassa. Ruuta ei ihan selvästi kiinnostanut agi pätkääkään tänään.
Sillä välin kun olimme tykitelleet radalla oli Elisia hakenut minulle Rakan ja Lootuksen ja lämmitellyt niiden kanssa. Elisia oli joskus satunnaisesti treenaillut (/ kokeillut) Rakaa agikoirana joten ihan surutta passitin heidät kokeilemaan rataa.
Heti alussa Raka teki virheen.. Se nyki lähdössä. Pienestäkin sanasta se meinasi ampaista liikkeelle. Ehkeivät kaikki katso sitä virheeksi, mutta itse en sulattanut sitä. Piti istua paikallaan kuin tatti. Elisia sitten jutteli kanssani niitä näitä ja odottimme niin kauan, että Raka lopetti nykimisen. Elisian ja Rakan agi oli sujuvaa, mutta vähän häiritsi se, että Raka osui juuri ja juuri kontaktipinnoille A-esteellä. Jotain Raka könysi myös ennen rengasta. Muuten rata oli hyvä ja aika samoin.
Päätin koittaa Lootuksen kanssa vähän agia. Iivi oli kertonut, että tytsy oli treenannut agia paljon ja kisannutkin parissa kisassa (+ jokusessa maastoestekisassa) joista yhdestä oli saanut vKUMA:n. Tein aika helpon hyppyradan tytölle jonka se meni moitteettomasti! Ehkäpä jatkan sittenkin tytön kanssa agissa enkä nomessa. Hmm.. Pitää harkita. Elin uskossa, että mulla on käsissäni koira joka on kisannut vain pelastuskoirakokeissa ja pienellä tutkimisella selvisi, että Lootus on startannut agissa, maastoesteillä ja pk-haussa eli BH komeilee myös nimen edessä (kun sen vaan löytäisi jostain). :D
Päivän päätteeksi juttelimme vielä lisää tollereista ja agilitystä. Illan mittaan ihmiset katoilivat (heti kun olivat käyneet katsomassa jäljellä olevia U-pentuja!) ja sovimme, että joskus uudestaan tälläinen.
Lars oli ottanut Yeyen mukaan, Knossosit Ferrarin ja Mike Ruun sekä Gurun. Kraig tuli täysin ilman koiraa. Voitte varmaan arvata mistä keskustelimme syödessämme? No kerrotaampa, tolloista. Mike oli käyttänyt maanantaina Gurun terveystarkastuksessa ja poika oli täydellistä A-luokkaa (lonkat: A/A, kyynereet: 0:0, polvet: 0/0, silmät: terveet). Sovittiin Miken kanssa, että hän ja Guru alkaisivat käymään aktiivisesti treeneissä meillä niin jos poika joskus menestyisi kunnolla niin sitä voisi joku lainata nartulleen jalostuskäyttöön. Catacogerin C-pentueen Hifki, Liffi & Rine ovat suorittaneet NOU-luokan hyväksytysti ja ilmoitettu nomemestaruuteen ALO-luokkaan. NOU-luokan suorittamiseen ja nomesta valioitumiseen tähdätään Gurun & Yeyenkin kanssa.
Ruoka tuntui maistuvan kaikille ja kyllä siitä koiratkin saivat oman osansa (tosin koirille tehtynä versiona niinkuin viime vuonnakin --> lihaisia luita, rustoja...). Tämän jälkeen alkoi pakollinen koirien hiplailu. Kraig halusi nähdä Yeyen ihan kunnolla ja kopeloi sen aivan pohjavillaa myöten, kurkisti suuhun ja juoksutti. Yeyellä ei ollut mitään ongelmaa tämän kanssa, mutta sen jälkeen Kraig halusi nähdä Larsin & Yeyen agikehityksen. Lähdimmepä siis agikentälleni ja mukaan nappasin Cirxon ja Zeepon. Zeepon kyllä annoin samantien Elisille.
Lars jännitti aivan kamalasti, enemmän mitä koskaan missään kisoissa. Olivathan Lars & Yeye kiertänyt useamman mölliagin ja Yeye startannut parissa kisassa varsin lahjakkaasti. Kaisailin radan ja muut lämmittelivät koiriensa (+ Cirxon) kanssa. Tein aika helpon radanpätkän.
Elis ja Zeepo aloittivat. Käännökset olivat hyvät ja tiukat eikä niissä todellakaan ollut mitään turhaa tilaa. Mitään isompia kämmejä ei sattunut ja kepeille meni hyvin. Vauhti oli koko ajan tosi hyvä ja aika oli vielä parempi!
Lars ja Yeye.. Eka rata meni ihan puihin. Siellä tippui pari rimaa ja käännökset olivat tosi löysiä / loivia. Yeye saattoi myös sinkoutua välillä ihan väärää estettä kohden. Vauhtia oli, mutta virheitä sitäkin enemmän. Kraigin ilmeestä näki, että hän ei todellakaan ollut tyytyväinen. Otin Yeyen itselleni ja annoin Larsille Cirxon. Cirxo on todella herkkä ohjaamiselle ja se tulkitsee ihan pienistäkin liikkeistä mitä pitäisi tehdä. Poika oli juuri saanut oikeudet III-luokkaan joten radan piti olla pojalle helppo.
Lars & Cirxo vetivät rataa ja minä käskytin Yeyeä (istu, maahan, odota, sivulle, hae, tänne...) sivummalla. Sivu silmällä katselin, että Lars & Cirxo vetivät todella hyvän radan ja Miken huutaessa ajan olin enemmän kuin tyytyväinen. Lars ei ollut jännittänyt, koska muuten Cirxo olisi "räjähtänyt käsiin". Kuitenkin Yeyen hänelle antaessani huomasin, että Larsin jännittäminen nousi heti pilviin. Sanoin hänelle "Koitan itse mennä yhden radan Yeyen kanssa, ok?" johon Lars nyökkäsi.
Käskin Yeyen alussa maahan ja siellä se makasi ja tapitti, että koska saa lähteä. Luvan saatuaan Yeye lähti kuin raketti. Todella nopea ja sulava liikkeinen tyttö tykitti menemään kuin paraskin agiliitäjä. Useamman koiran kouluttaneenakin meinasin välillä olla myöhässä radalla, mutta onneksi Yeye osasi lukea ohjaajaa vaikka huitoisi kuinka kaukana. Turhia sinkoiluja ei tällä kertaa tullut eikä yhtäkään rimaa pudonnut. Yeye painoi täysillä! Aika oli mahtava, koska tällä kertaa käännökset olivat tosi onnistuneita. Kraigin huulilla näkyi hymy tyytyväisyydestä onnistuneeseen suoritukseen.
Lars otti ohjat Yeyen kanssa ja tällä kertaa hän oli varmempi, koska oli nähnyt, että Yeye oikeasti osaa tehdä! Tällä kertaa Larsin & Yeyen rata oli todellista iloa silmälle. Yeye teki pienet & tiukat käännöset, oli nopea, seurasi ohjausta ja totteli ohjausta vielä paremmin. Lars pysyi hyvin mukana, mutta kuitenkin Yeye totteli myös kauempaa tulleita käskyjä. Olin todella tyytyväinen rataan ja niin oli Kraigkin.
Mike & Ruukin näyttivät osaamistaan. Heidän yhteistyönsä pelasi todella hyvin, mutta Ruu tuntui vähän löysäilevän. Olen nähnyt paljon parempia ja nopeampia ratoja Ruulta, mutta oli tämäkin rata kuitenkin ihan ok (mutta pitäisi olla erinomainen!) ja tyydyttävä nopeudeltaan. Ei tuolla radalla kuitenkaan palkintosijoille pääsisi.
Heidän toinen ratansa oli parempi, mutta samat ongelmat olivat kuin ekassakin radassa. Ruuta ei ihan selvästi kiinnostanut agi pätkääkään tänään.
Sillä välin kun olimme tykitelleet radalla oli Elisia hakenut minulle Rakan ja Lootuksen ja lämmitellyt niiden kanssa. Elisia oli joskus satunnaisesti treenaillut (/ kokeillut) Rakaa agikoirana joten ihan surutta passitin heidät kokeilemaan rataa.
Heti alussa Raka teki virheen.. Se nyki lähdössä. Pienestäkin sanasta se meinasi ampaista liikkeelle. Ehkeivät kaikki katso sitä virheeksi, mutta itse en sulattanut sitä. Piti istua paikallaan kuin tatti. Elisia sitten jutteli kanssani niitä näitä ja odottimme niin kauan, että Raka lopetti nykimisen. Elisian ja Rakan agi oli sujuvaa, mutta vähän häiritsi se, että Raka osui juuri ja juuri kontaktipinnoille A-esteellä. Jotain Raka könysi myös ennen rengasta. Muuten rata oli hyvä ja aika samoin.
Päätin koittaa Lootuksen kanssa vähän agia. Iivi oli kertonut, että tytsy oli treenannut agia paljon ja kisannutkin parissa kisassa (+ jokusessa maastoestekisassa) joista yhdestä oli saanut vKUMA:n. Tein aika helpon hyppyradan tytölle jonka se meni moitteettomasti! Ehkäpä jatkan sittenkin tytön kanssa agissa enkä nomessa. Hmm.. Pitää harkita. Elin uskossa, että mulla on käsissäni koira joka on kisannut vain pelastuskoirakokeissa ja pienellä tutkimisella selvisi, että Lootus on startannut agissa, maastoesteillä ja pk-haussa eli BH komeilee myös nimen edessä (kun sen vaan löytäisi jostain). :D
Päivän päätteeksi juttelimme vielä lisää tollereista ja agilitystä. Illan mittaan ihmiset katoilivat (heti kun olivat käyneet katsomassa jäljellä olevia U-pentuja!) ja sovimme, että joskus uudestaan tälläinen.
Hyvää joulua teille kaikille!
Joulukorttimme tilattiin eri rodun kasvattajalta joten meillä nyt valitettavasti on väärän rotuiset koirat kuvassa ;)Kiitoksia teille kaikille mahtavasta vuodesta ja ihanista onnistumisista! Myös "muutama" takaisku nähtiin, mutta niistä noustiin entistäkin vahvempina. Te kasvattajat ja kasvatin omistajat (+ muut harrastajat) teitte tästä vuodesta taas ikimuistoisen!
Toivottavasti ensi vuosi on yhtä onnistunut ja saadaan yhtä paljon saavutuksia kuin tänä vuonna! :)
torstai 23. joulukuuta 2010
Hyvää joulua minulle! ♥
Kävin hakemassa itselleni joululahjan Suomesta. Ei tämä nyt mikään suuri yllätys ollut, mutta vähän kuitenkin. Juttelin pitkät tovit Iivin kanssa Lootuksesta puhelimessa. Lootus on kasvattini Klassen ja Dupen siskon Selen pentu. Tai siis nuori aikuinenhan hän jo on!
Lootus on aloittanut kisauransa pelastuskoirakokeissa, mutta Iiville lupailin vain nomekisailua ja siinä sivussa sitten mejää ja muita sellaisia lajeja. Ensimmäinen tavoite meillä Lootuksen kanssa on saada kemiat pelaamaan (ei tule olemaan ongelmaa, tyttö kiipeilee jo nyt syliin!) ja seuraavaksi sitten tähtäämme NOU-luokkaan ja yritämme saada sen kevään aikana läpäistyä. Töitä tuon kanssa saadaan tehdä, koska Lootus ei osaa noutaa kunnolla. Tai kyllä se aina lähtee riemulla juoksemaan lelun perään, mutta koskaan se ei tuo sitä takaisin ja lelu jää johonkin mättäälle istuskelemaan.
Lootus on kuitenkin aivan mahti tyttö vaikka noutaminen ei onnistukaan! Juoksee aina innoissaan katsomaan vieraita ja häntä heiluu todella iloisesti. Ihanan reipas tyttö jonka kanssa ei varmasti tule ongelmia koska on niin sosiaalinen ja sietää todella paljon erilaisia asioita.
Lootus on aloittanut kisauransa pelastuskoirakokeissa, mutta Iiville lupailin vain nomekisailua ja siinä sivussa sitten mejää ja muita sellaisia lajeja. Ensimmäinen tavoite meillä Lootuksen kanssa on saada kemiat pelaamaan (ei tule olemaan ongelmaa, tyttö kiipeilee jo nyt syliin!) ja seuraavaksi sitten tähtäämme NOU-luokkaan ja yritämme saada sen kevään aikana läpäistyä. Töitä tuon kanssa saadaan tehdä, koska Lootus ei osaa noutaa kunnolla. Tai kyllä se aina lähtee riemulla juoksemaan lelun perään, mutta koskaan se ei tuo sitä takaisin ja lelu jää johonkin mättäälle istuskelemaan.
Lootus on kuitenkin aivan mahti tyttö vaikka noutaminen ei onnistukaan! Juoksee aina innoissaan katsomaan vieraita ja häntä heiluu todella iloisesti. Ihanan reipas tyttö jonka kanssa ei varmasti tule ongelmia koska on niin sosiaalinen ja sietää todella paljon erilaisia asioita.
maanantai 20. joulukuuta 2010
U-pennut
U-pennut ovat kasvaneet huimaa vauhtia! Kaikki syövät hyvin ja ovat reippaita. Ankan kanssa ei ole enää ollut ongelmia vaan pentuja katsomassa käyneet ihmisetkin ovat tavanneet sen normaalin, iloisesti häntää heiluttavan Ankan.
Naakka on pentueen ehdottomasti aktiivisin ja luonteeltaan avoimin pentu. Tytsyllä on myös hyvin pitkät jalat poikiin verrattuna ja tästä varmaan tuleekin aika jalkava tyttö. Vauhtia on jo tässä vaiheessa paljon ja intoa vielä enemmän. Naakasta saa varmasti hyvän harrastuskaverin, mutta mutkia matkaan saattaa tuoda tytön liika energisyys.
Poikien "työnimet" ovat Uuno (Un) ja Seppo (Usé). Pojat ovat kunnon jössiköitä, mutta kyllä heilläkin jalkoja riittää vaikka paljon vähemmän kun siskollaan. Uuno on sellainen pää viidentenä jalkana menijä kun taas Seppo on enemmän sellainen harkitsija. Seppoa pitääkin sosiaalista paljon, koska se on juuri sen oloinen koira, että jos sen nyt vie vain keskelle metsää asumaan niin siitä ei saa kuin ison ongelman. Toki kaikki koirat tarvitsee sosiaalistamista, mutta kaikki niin erilaisia määriä ja Seppo kuuluu siihen päähän joka tarvitsee enemmän. Seppoa tuntuu jännittävän vähän kaikki uusi, mutta Uunoa ei mikään.
Pikkumuksut ovat tutustuneet jo penturakkaimpiin vahuksiini joittenka kanssa kaikki sujui ongelmitta. Niitä on myös käynyt useampi ihminen paijaamassa ja vellomassa. Seppo on ollut sellaisella "Katselen täältä sivusta, tulen ihan kohta"-asenteella kun Naakka ja Uuno ovat syöksyneet yhtään vierastamatta vieraitten syliin. On Seppokin sitten pienien tuumailujen jälkeen uskaltautunut mennä katsomaan. Seppoa ei ole kuitenkaan muut koirat jännittänyt ollenkaan, mutta ihmiset sitten vähän enemmän.
Pikkumuksut ovat tykänneet valtavasti leikkiä vähän isompien muksujen kanssa. T-pennut ja U-muksut ovat painattaneet menemään niin paljon kun pienten jaloista on päässyt. Kauhean kivaa on kaikilla ollut.
Naakka on pentueen ehdottomasti aktiivisin ja luonteeltaan avoimin pentu. Tytsyllä on myös hyvin pitkät jalat poikiin verrattuna ja tästä varmaan tuleekin aika jalkava tyttö. Vauhtia on jo tässä vaiheessa paljon ja intoa vielä enemmän. Naakasta saa varmasti hyvän harrastuskaverin, mutta mutkia matkaan saattaa tuoda tytön liika energisyys.
Poikien "työnimet" ovat Uuno (Un) ja Seppo (Usé). Pojat ovat kunnon jössiköitä, mutta kyllä heilläkin jalkoja riittää vaikka paljon vähemmän kun siskollaan. Uuno on sellainen pää viidentenä jalkana menijä kun taas Seppo on enemmän sellainen harkitsija. Seppoa pitääkin sosiaalista paljon, koska se on juuri sen oloinen koira, että jos sen nyt vie vain keskelle metsää asumaan niin siitä ei saa kuin ison ongelman. Toki kaikki koirat tarvitsee sosiaalistamista, mutta kaikki niin erilaisia määriä ja Seppo kuuluu siihen päähän joka tarvitsee enemmän. Seppoa tuntuu jännittävän vähän kaikki uusi, mutta Uunoa ei mikään.
Pikkumuksut ovat tutustuneet jo penturakkaimpiin vahuksiini joittenka kanssa kaikki sujui ongelmitta. Niitä on myös käynyt useampi ihminen paijaamassa ja vellomassa. Seppo on ollut sellaisella "Katselen täältä sivusta, tulen ihan kohta"-asenteella kun Naakka ja Uuno ovat syöksyneet yhtään vierastamatta vieraitten syliin. On Seppokin sitten pienien tuumailujen jälkeen uskaltautunut mennä katsomaan. Seppoa ei ole kuitenkaan muut koirat jännittänyt ollenkaan, mutta ihmiset sitten vähän enemmän.
Pikkumuksut ovat tykänneet valtavasti leikkiä vähän isompien muksujen kanssa. T-pennut ja U-muksut ovat painattaneet menemään niin paljon kun pienten jaloista on päässyt. Kauhean kivaa on kaikilla ollut.
torstai 16. joulukuuta 2010
U-pentuset
Eilen käytiin T-pentujen kanssa terveystarkastuksessa. Oli todella helppo reissu! Kersat osasivat olla kunnolla (mikä ihan yllätti, että kolme lahopäätä osasi käyttäytyä samaan aikaan) ja tulokset olivat hyvät. Kaikki ovat ihan jalostuskelpoisia yksilöitä. Turbon tulokset olivat parhaat, mutta eivät tytöt kovin huonosti perässä tulleet.
Turbo: L: A/A, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tarra: L: B/A, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tuffe: L: B/B, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tänään syntyi vuoden viimeinen pentue eli U-pentue. Ankka pärjäsi synnytyksessä todella hyvin sekä osasi alusta asti hoitaa pennut ilman apua ja haluaa edelleenkin hoitaa pennut ilman apua. Ankka on tosi kova vahtimaan pentujaan, hänen pentujaan ei ihan joka ihminen ronki! pasa olikin meillä pari ekaa päivää kun meinasi Ankka kertoa minullekin "näihin et koske!", mutta parissa tunnissa sain jo olla samassa huoneessa Ankan pentujen kanssa.
Ankka synnytti kaksi komeaa urosta ja yhden kauniin tyttösen. Kaikki kolme ovat alkaneet syömään hyvin.
Turbo: L: A/A, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tarra: L: B/A, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tuffe: L: B/B, K: 0:0, P: 0/0, S: terveet
Tänään syntyi vuoden viimeinen pentue eli U-pentue. Ankka pärjäsi synnytyksessä todella hyvin sekä osasi alusta asti hoitaa pennut ilman apua ja haluaa edelleenkin hoitaa pennut ilman apua. Ankka on tosi kova vahtimaan pentujaan, hänen pentujaan ei ihan joka ihminen ronki! pasa olikin meillä pari ekaa päivää kun meinasi Ankka kertoa minullekin "näihin et koske!", mutta parissa tunnissa sain jo olla samassa huoneessa Ankan pentujen kanssa.
Ankka synnytti kaksi komeaa urosta ja yhden kauniin tyttösen. Kaikki kolme ovat alkaneet syömään hyvin.
torstai 9. joulukuuta 2010
Hukkujien pelastamista vai hukuttamista..
Käytiin vähän hukkumassa marraskuun lopussa. No ei, kyl se oli ihan onnistunut reissu vuoden vesipelastajaan. Suorastaan yllättävä kun miettii kuinka vähän omat koirani ovat vepeä tässä reilun vuoden sisään harrastaneet. Olisimmeko käyneet kahdessa kokeessa ALO-luokissakin ja sitten kolmas taisi olla sellainen mihin ilmoitin vain SOVE-luokkaan.
ALO: Mando LKV 99p. & Laura LKV 92p. & Lexa ALO1 VOVP-10
Ferrari, Ux, Hellu & Nala ALO2
Cici, Hylje, Lellu, Sani & Klasse ALO3
Bruno, Raka, Miri, Trolli & Sauli ALO0
AVO: Beke, Ankka & Hupu AVO3
ALO-luokkalaiset yllätti. Olin ihan varma, että ilmoitin turhaan omat koirani vepeen, mutta en selvästikään ilmoittanut ja olihan se hyvää treeniä. Mando yllätti. Ihmettelin sen täydellisyyttä hipovaa suoritusta ja työskentelyhalua. Tai siis kyllähän Mandomies tykkää työskennellä, mutta jotenkin koiratanssiputki söi vähän luottoa näihin vieraampiin lajeihin. Oon niin tyytyväinen Mandomieheen! Se on vaan niin paras. Oottakaas kun päätetäänkin yhtäkkiä, että haetaan koiratanssista erikoisvalionarvo niin seuraavalla kerralla manaan kuinka huonosti Mando suoritti. MUTTA EI TODELLAKAAN olla hakemassa erikoisvalionarvoa koiratanssista, ei mulla ole yhelläkään koiralla sitä valionarvoa kun musta se on niin turha. Pelkkä koiratanssivalion arvo kertoo jo mulle, että se koira osaa tanssia ja on hallittavissa ainakin osan ajasta.
Batterista näki, että hänellä oli hyvä päivä tai Catacogerilaisilla oli hyvä päivä. Kippistettiin Lauran luokkavoitolle ja Lexan ykköspalkinnolle! Hellu hoiti tyylikkäästi, mutta Miri ja Trolli vähän kämmäilivät. Kippistellessä ei kuitenkaan murehdittu huonoja tuloksia vaan mahtavia menestyjiä! Mandon, Lauran ja Lexan tulokset olivat kyllä aivan kippistämisen arvoisia! Kolme VOVP-10 "kotona".
AVO-luokkalaiset oli pettymys. Ankalta odotin paljon, PALJON enemmän. Toiveena oli vähintään AVO2, mutta AVO3.. Ei ei.. Toisaalta se oli Ankan toinen kerta kun starttasi AVO-luokassa, mutta kun ekalla kerralla sai sieltä ykköstuloksen 93pisteellä niin ajattelin, että nyt olis mennyt lähes yhtä hyvin. Nyt sitten AVO3 68pisteellä. No ei onneksi AVO0 käynyt pasan kanssa hakemassa. pasa oli myös pettynyt tyttöön, mutta näyttäkäämme vihreää valoa tuleville vepekokeille Kyllä se tytsy vielä itsensä valioksi taistelee. Ja tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen takapakki Ankan vepeuralla. Eikös takapakit kuulu kaikille?
Hupu oli kyllä vielä pahempi pettymys kuin Ankka. Hupu on kuitenkin kisannut jo AVO-luokassa pisemmän aikaa ja viime vuonna (auts...) kun olemme viimeksi kisanneet nappasi täydet sata pistettä ja sai tittelin VOVP-09. Odotin siis vähän enemmän kun Hupun treenimäärät ovat kuitenkin olleet aika suuret. Eipä se mitään, ehkä me jatkellaan vepeä hyvänä vapaa-ajan hömpötyksenä.
Oli helmi saada tänäkin vuonna kasvattajaryhmä kasaan. Viime vuonna sijoitus oli 5/7 Fionan (0-tulos 53p.), Klassen (0-tulos 56p.), Veetin (2-tulos 86p.) & Hupun (3-tulos 72p.) kanssa.
Tänä vuonna menestys oli paljon parempi ja suorastaan yllättävä! Mukana oli melkein täysin eri ryhmä kuin viime vuonna. Tänä vuonna mukaan uusina pääsi Marin Nala, pasan Ux ja oma Saulini. Viime vuodesta tuttu Klasse oli mukana Iivin kanssa.
1-tuloksen porukasta sai Sauli (91p.) & Ux (97p.). Yllätti aivan todella Saulin kanssa, koska ALO-luokassa poika repäisi ALO0:n. Ux menestyi todella hyvin myös ALO-luokassa saaden sieltä ALO2:n ja nyt sitten tyttö loisti! Hienoa työtä pasa ja Ux!
2-tuloksen sai Nala 82pisteellä. Taisi olla aikalailla samat asiat mistä rokotettiin kuin ALO-luokassa, mutta ei se mitään. Onhan Nala saanut jo yhden ALO1:n vepessä. Hienoa, jatkakaa samaan malliin.
3-tuloksen sai Klasse melkein samoin pistein. ALO-luokasta sai 78pistettä ja kasvattajaryhmässä 77pistettä. Aika epeli. Välillä Klasse toimii kuin unelma vepessä (olen seurannut sivusta!), mutta sitten aika usein on sellaisia päiviä, että poika näyttäisi ajattelevan "Selvitkää omin avuin, mä en auta!" Klasse on kuitenkin saanut yhden ALO1:n vepestä joten ei se ihan toivoton ole. Ehkä Klasse ei kuitenkaan ole paras vepekoira vaan se loistaa enemmän muissa lajeissa. Pakko kuitenkin kehua, että Iivi on jaksanut nähdä vaivaa Klassen kanssa vaikka takapakkia on tainnut välillä tullakin. Jatkakaa vain, kyllä varmasti vielä menestytte vepessäkin! :)
Kasvattajaryhmän tuloksena oli 2/7 pistein 347. Hävittiin vain 20pisteellä voittajaryhmälle joka koostui Bordeskyn bordercollieista. Aivan mahtavaa! Oli niin hieno tunne saada kuulla, että Ternet olivat kakkosia. Kippisteltiin vähän tällekin tulokselle. Oli kyllä yhtä kippistelyä koko päivä, mutta onneksi pidettiin alkoholiton-linja ja kippisteltiin vain mehuilla :D
Mandomies pääsi pelleilemään myös Nuuskuttajan kasvattajaryhmään. Oli tainnut pojalle menestys nousta jo päähän, kun ei millään olisi kiinnostanut enää pelastaa ketään (mielummin olisi nukkunut vain autossa). Mando kuitenkin saavutti parhaat pisteet Nuuskuttajan ryhmästä 2-tuloksessa ja pistein kahdeksankymmentäkuusi.
Oli hienoa nähdä KOLMEN eri tollokasvattajan ryhmät mukana kasvattajaluokassa. Aivan mahtavaa!
ALO: Mando LKV 99p. & Laura LKV 92p. & Lexa ALO1 VOVP-10
Ferrari, Ux, Hellu & Nala ALO2
Cici, Hylje, Lellu, Sani & Klasse ALO3
Bruno, Raka, Miri, Trolli & Sauli ALO0
AVO: Beke, Ankka & Hupu AVO3
ALO-luokkalaiset yllätti. Olin ihan varma, että ilmoitin turhaan omat koirani vepeen, mutta en selvästikään ilmoittanut ja olihan se hyvää treeniä. Mando yllätti. Ihmettelin sen täydellisyyttä hipovaa suoritusta ja työskentelyhalua. Tai siis kyllähän Mandomies tykkää työskennellä, mutta jotenkin koiratanssiputki söi vähän luottoa näihin vieraampiin lajeihin. Oon niin tyytyväinen Mandomieheen! Se on vaan niin paras. Oottakaas kun päätetäänkin yhtäkkiä, että haetaan koiratanssista erikoisvalionarvo niin seuraavalla kerralla manaan kuinka huonosti Mando suoritti. MUTTA EI TODELLAKAAN olla hakemassa erikoisvalionarvoa koiratanssista, ei mulla ole yhelläkään koiralla sitä valionarvoa kun musta se on niin turha. Pelkkä koiratanssivalion arvo kertoo jo mulle, että se koira osaa tanssia ja on hallittavissa ainakin osan ajasta.
Batterista näki, että hänellä oli hyvä päivä tai Catacogerilaisilla oli hyvä päivä. Kippistettiin Lauran luokkavoitolle ja Lexan ykköspalkinnolle! Hellu hoiti tyylikkäästi, mutta Miri ja Trolli vähän kämmäilivät. Kippistellessä ei kuitenkaan murehdittu huonoja tuloksia vaan mahtavia menestyjiä! Mandon, Lauran ja Lexan tulokset olivat kyllä aivan kippistämisen arvoisia! Kolme VOVP-10 "kotona".
AVO-luokkalaiset oli pettymys. Ankalta odotin paljon, PALJON enemmän. Toiveena oli vähintään AVO2, mutta AVO3.. Ei ei.. Toisaalta se oli Ankan toinen kerta kun starttasi AVO-luokassa, mutta kun ekalla kerralla sai sieltä ykköstuloksen 93pisteellä niin ajattelin, että nyt olis mennyt lähes yhtä hyvin. Nyt sitten AVO3 68pisteellä. No ei onneksi AVO0 käynyt pasan kanssa hakemassa. pasa oli myös pettynyt tyttöön, mutta näyttäkäämme vihreää valoa tuleville vepekokeille Kyllä se tytsy vielä itsensä valioksi taistelee. Ja tämä oli kuitenkin vasta ensimmäinen takapakki Ankan vepeuralla. Eikös takapakit kuulu kaikille?
Hupu oli kyllä vielä pahempi pettymys kuin Ankka. Hupu on kuitenkin kisannut jo AVO-luokassa pisemmän aikaa ja viime vuonna (auts...) kun olemme viimeksi kisanneet nappasi täydet sata pistettä ja sai tittelin VOVP-09. Odotin siis vähän enemmän kun Hupun treenimäärät ovat kuitenkin olleet aika suuret. Eipä se mitään, ehkä me jatkellaan vepeä hyvänä vapaa-ajan hömpötyksenä.
Oli helmi saada tänäkin vuonna kasvattajaryhmä kasaan. Viime vuonna sijoitus oli 5/7 Fionan (0-tulos 53p.), Klassen (0-tulos 56p.), Veetin (2-tulos 86p.) & Hupun (3-tulos 72p.) kanssa.
Tänä vuonna menestys oli paljon parempi ja suorastaan yllättävä! Mukana oli melkein täysin eri ryhmä kuin viime vuonna. Tänä vuonna mukaan uusina pääsi Marin Nala, pasan Ux ja oma Saulini. Viime vuodesta tuttu Klasse oli mukana Iivin kanssa.
1-tuloksen porukasta sai Sauli (91p.) & Ux (97p.). Yllätti aivan todella Saulin kanssa, koska ALO-luokassa poika repäisi ALO0:n. Ux menestyi todella hyvin myös ALO-luokassa saaden sieltä ALO2:n ja nyt sitten tyttö loisti! Hienoa työtä pasa ja Ux!
2-tuloksen sai Nala 82pisteellä. Taisi olla aikalailla samat asiat mistä rokotettiin kuin ALO-luokassa, mutta ei se mitään. Onhan Nala saanut jo yhden ALO1:n vepessä. Hienoa, jatkakaa samaan malliin.
3-tuloksen sai Klasse melkein samoin pistein. ALO-luokasta sai 78pistettä ja kasvattajaryhmässä 77pistettä. Aika epeli. Välillä Klasse toimii kuin unelma vepessä (olen seurannut sivusta!), mutta sitten aika usein on sellaisia päiviä, että poika näyttäisi ajattelevan "Selvitkää omin avuin, mä en auta!" Klasse on kuitenkin saanut yhden ALO1:n vepestä joten ei se ihan toivoton ole. Ehkä Klasse ei kuitenkaan ole paras vepekoira vaan se loistaa enemmän muissa lajeissa. Pakko kuitenkin kehua, että Iivi on jaksanut nähdä vaivaa Klassen kanssa vaikka takapakkia on tainnut välillä tullakin. Jatkakaa vain, kyllä varmasti vielä menestytte vepessäkin! :)
Kasvattajaryhmän tuloksena oli 2/7 pistein 347. Hävittiin vain 20pisteellä voittajaryhmälle joka koostui Bordeskyn bordercollieista. Aivan mahtavaa! Oli niin hieno tunne saada kuulla, että Ternet olivat kakkosia. Kippisteltiin vähän tällekin tulokselle. Oli kyllä yhtä kippistelyä koko päivä, mutta onneksi pidettiin alkoholiton-linja ja kippisteltiin vain mehuilla :D
Mandomies pääsi pelleilemään myös Nuuskuttajan kasvattajaryhmään. Oli tainnut pojalle menestys nousta jo päähän, kun ei millään olisi kiinnostanut enää pelastaa ketään (mielummin olisi nukkunut vain autossa). Mando kuitenkin saavutti parhaat pisteet Nuuskuttajan ryhmästä 2-tuloksessa ja pistein kahdeksankymmentäkuusi.
Oli hienoa nähdä KOLMEN eri tollokasvattajan ryhmät mukana kasvattajaluokassa. Aivan mahtavaa!
tiistai 7. joulukuuta 2010
Yksi tuhottu sohva ja vähän tapettia
En olekaan pitkään aikaan satuillut P-pentueen Riiasta mitään. Reppana-Riiasta on kasvanut varsin hehkeä naikkonen. Riiaa kävi tänään eräs nuoripari katsomassa. Istuskelivat kolme tuntia täällä juttelemassa novascotiannoutajista ja paijaamassa Riiaa. Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että ihmiset käyvät tutustumassa koiriini ja katsomassa koiraa mitä harkitsevat, mutta he antoivat sen koko ajan ymmärtää, että ovat antamassa Riialle kodin. Vielä lähtiessään he sanoivat, että käyvät vielä viikon päästä katsomassa ja sitten hakisivat Riian kotio. Kymmenen minuuttia sitten tuli viesti "Hei. Emme otakaan Riia." Olin vähän kuin puulla päähän lyöty, mutta ei se mitään. Ainakin Riia nautti saamastaan huomiosta.
Päätin lähteä tälläin pienellä porukalla lenkille illasta ja otin Riian ja Saulin mukaan. Kaksikko painatti pitkin metsiä ja välillä olin ihan varma, että parivaljakko oli karannut. Heittelin keppiä Saulille ja Riialle. Lumi vain pöllysi kun molemmat niin innoissaan hakivat.
Kotio tullessa ei ollutkaan ihan niin juhlaa. Ihmettelin hävityksen nähdessäni, että seinät eivät olleet kaatuneet. Tarra ja muut sisarukset olivat päättäneet teurastaa yhden sohvan ja samalla oli vähän tapettikin kärsinyt. Sohvan sisältö löhöili pitkin taloa ja pari tapetin palasta oli myös kauniisti esillä lattialla. Kaikki koirat pääsivätkin sitten raikkaaseen ulkoilmaan ulkotarhoihin. Onneksi siellä on suojaa niin ei tarvitse porukan palella viimassa.
Sisällä alkoi ankara siivoaminen ja jupina. Tässä oli taas yksi päivistä kun mietti kasvattamisen järkevyyttä tai näin ison koiralauman pitämistä. Tänään sainkin laitettua useamman (yhdeksän) jalkoihin jääneen kasvattini myyntiin. Ovathan ne sivulla myytävissä näkyneet, mutta nyt ne pääsivät myös muualle. Siivoamisen lomassa mietin omia vanhuksiani, lähinnä sitä, että koskahan niistä aika jättää, kun en haluaisi luopua kenestäkään. Moni vanhuksistani alkoi jo olemaan ihan vanhuksia eli liikkumaan vähän vanhusmaisemmin ja vähän oli porukka myös laiskistunut.
Siivoamisen päätyttyä lähdin hakemaan laumaa sisälle. Ihmettelin suuresti kun porukka alkoi kiljumaan minulle "IHANAA IHANAA! TULIT HAKEEN MUT POIS! OTA MUT EKA!" mitä niistä kukaan ei normaalisti tee. Päätin palata takaisin sisälle ja antaa niitten kiljua loppuun ja hakea sitten vasta sisälle. Lauman hiljennyttyä menin takaisin ulos ja tällä kertaa kaikki pitivät suut supussa.. Halusivat varmaan ulkona olevasta kylmästä viimasta sisälle. Päästin kaikki ulos häkeistään ja lähdettiin porukalla sisälle.
Loppuilta menikin sitten vain löhöillessä ja koirat ruokkiessa.
Päätin lähteä tälläin pienellä porukalla lenkille illasta ja otin Riian ja Saulin mukaan. Kaksikko painatti pitkin metsiä ja välillä olin ihan varma, että parivaljakko oli karannut. Heittelin keppiä Saulille ja Riialle. Lumi vain pöllysi kun molemmat niin innoissaan hakivat.
Kotio tullessa ei ollutkaan ihan niin juhlaa. Ihmettelin hävityksen nähdessäni, että seinät eivät olleet kaatuneet. Tarra ja muut sisarukset olivat päättäneet teurastaa yhden sohvan ja samalla oli vähän tapettikin kärsinyt. Sohvan sisältö löhöili pitkin taloa ja pari tapetin palasta oli myös kauniisti esillä lattialla. Kaikki koirat pääsivätkin sitten raikkaaseen ulkoilmaan ulkotarhoihin. Onneksi siellä on suojaa niin ei tarvitse porukan palella viimassa.
Sisällä alkoi ankara siivoaminen ja jupina. Tässä oli taas yksi päivistä kun mietti kasvattamisen järkevyyttä tai näin ison koiralauman pitämistä. Tänään sainkin laitettua useamman (yhdeksän) jalkoihin jääneen kasvattini myyntiin. Ovathan ne sivulla myytävissä näkyneet, mutta nyt ne pääsivät myös muualle. Siivoamisen lomassa mietin omia vanhuksiani, lähinnä sitä, että koskahan niistä aika jättää, kun en haluaisi luopua kenestäkään. Moni vanhuksistani alkoi jo olemaan ihan vanhuksia eli liikkumaan vähän vanhusmaisemmin ja vähän oli porukka myös laiskistunut.
Siivoamisen päätyttyä lähdin hakemaan laumaa sisälle. Ihmettelin suuresti kun porukka alkoi kiljumaan minulle "IHANAA IHANAA! TULIT HAKEEN MUT POIS! OTA MUT EKA!" mitä niistä kukaan ei normaalisti tee. Päätin palata takaisin sisälle ja antaa niitten kiljua loppuun ja hakea sitten vasta sisälle. Lauman hiljennyttyä menin takaisin ulos ja tällä kertaa kaikki pitivät suut supussa.. Halusivat varmaan ulkona olevasta kylmästä viimasta sisälle. Päästin kaikki ulos häkeistään ja lähdettiin porukalla sisälle.
Loppuilta menikin sitten vain löhöillessä ja koirat ruokkiessa.
perjantai 3. joulukuuta 2010
Ulkokuusi kaunistamassa pihaa
Meillä päättivät koirat alkaa odottamaan joulua ja raahata metsälenkiltä jonkun kaataman kuusen pihaan. Päätimpä sitten aikani kuluksi nostaa sen pystyyn, mutta vähän on sellainen tunne, että kuusi kaatuu monet kerrat ennen joulua. Seisköön vaan pihassa, ei se mun eloani häiritse.
Käytiin vSPKL:n järjestämässä mestaruuskilpailussa. Yksi juttu jäi suuresti harmittamaan... Unohdin ilmoittaa Nancyn sinne suojeluun.
Tulokset olivat ihan hyviä
haku: Laura & Narkki VOI1, Räpääjä, Pekka & Pomo VOI2, Luise VOI3, Lexa VOI0
jälki: Nala VOI1, Mörkö VOI2, Apila & Duppe VOI3, Don, Norppa & Hellu VOI0
viesti: Eero VOI2, Digi VOI3, Nella, Hyrrä & Minni VOI0
etsintäkoe: Geera VOI1, Riio VOI2, Ferrari, Cici, Peggy & Miri VOI0
Erityisen tyytyväinen olin kaikkiin ykkösen saaneisiin. Geera varsinkin yllätti todella positiivisesti kun ei se ole missään lajissa kisannut pitkään aikaan.
Onnea Marille Nalan VOI1:stä jäljeltä! Samoin myös Batterille onnittelut hyvin menneestä kokeesta koirien kanssa.
Tänä vuonna ei tullut yhtään mestaruustitteleitä kotio päin (paitsi mun kahdelle labbikselle), mutta viime vuonnahan Pomo loisti voittaen haun mestaruuden! Kyllä tästä kannattaa olla ylpeä vielä vuodenkin jälkeen :D
Käytiin tänään Repon kanssa koittamassa vähän agia ja oikeastikin tarkoitan, että vähän. Harkoiteltiin vähän A:ta. Kontaktipinnalle ei osunut ekalla eikä toisellakaan kerralla, mutta useamman toiston jälkeen alkoi homma sujua. Kepeille meni normaalia vaikeammasta kulmasta, mutta silti antoi palaa eikä yksikään kepeistä unohtunut. Tyytyväisesti lopetetettiin onnistuneisiin juttuihin ja tokoiltiin hyyyyyvin vähän. Repo sai nauttia kolmen minuutin ja 10sekunnin paikkamakuusta. Yllätyin kuinka hyvin poitsu onnistui siinä. Se makasi aivan liikkumatta ja piti koko ajan katsekontaktin.
Käytiin vSPKL:n järjestämässä mestaruuskilpailussa. Yksi juttu jäi suuresti harmittamaan... Unohdin ilmoittaa Nancyn sinne suojeluun.
Tulokset olivat ihan hyviä
haku: Laura & Narkki VOI1, Räpääjä, Pekka & Pomo VOI2, Luise VOI3, Lexa VOI0
jälki: Nala VOI1, Mörkö VOI2, Apila & Duppe VOI3, Don, Norppa & Hellu VOI0
viesti: Eero VOI2, Digi VOI3, Nella, Hyrrä & Minni VOI0
etsintäkoe: Geera VOI1, Riio VOI2, Ferrari, Cici, Peggy & Miri VOI0
Erityisen tyytyväinen olin kaikkiin ykkösen saaneisiin. Geera varsinkin yllätti todella positiivisesti kun ei se ole missään lajissa kisannut pitkään aikaan.
Onnea Marille Nalan VOI1:stä jäljeltä! Samoin myös Batterille onnittelut hyvin menneestä kokeesta koirien kanssa.
Tänä vuonna ei tullut yhtään mestaruustitteleitä kotio päin (paitsi mun kahdelle labbikselle), mutta viime vuonnahan Pomo loisti voittaen haun mestaruuden! Kyllä tästä kannattaa olla ylpeä vielä vuodenkin jälkeen :D
Käytiin tänään Repon kanssa koittamassa vähän agia ja oikeastikin tarkoitan, että vähän. Harkoiteltiin vähän A:ta. Kontaktipinnalle ei osunut ekalla eikä toisellakaan kerralla, mutta useamman toiston jälkeen alkoi homma sujua. Kepeille meni normaalia vaikeammasta kulmasta, mutta silti antoi palaa eikä yksikään kepeistä unohtunut. Tyytyväisesti lopetetettiin onnistuneisiin juttuihin ja tokoiltiin hyyyyyvin vähän. Repo sai nauttia kolmen minuutin ja 10sekunnin paikkamakuusta. Yllätyin kuinka hyvin poitsu onnistui siinä. Se makasi aivan liikkumatta ja piti koko ajan katsekontaktin.
torstai 2. joulukuuta 2010
Pentuhuuma(ko) laskeutumassa
Tässä on kyllä useampi päivä mennyt pentujen kuulumisten kertoilemiseen, mutta minkäs sille voi. Guru, Rine, Turbo, Dera ja Tarra ovat treenailleet ahkerasti noutamista. Kaikki Catacogerin C-pennut ja Tarra on ilmoitettu kahteen eri NOU-luokkaan, että toivottavasti kaikki pääsevät edes toisesta kokeesta lävitse.
Mike tuli hakemaan Gurua tänään Ruun kanssa. Vähän pelleiltiin porukan kanssa tai siis kokeiltiin kersojen kanssa sitä noutamista Ruu-sedän johdolla. Kaikilla kakaroilla oli innokasta noutamista ja ihan yllätti, että suurin osa toi käteen asti paitsi Tarra. Vieteltiin mukava ilta Miken kanssa kahvikupposten ääressä.
U-pennuille etsiskelin jo nimiäkin tässä. Varauksia on jo ihan kivasti (3/4). Yksi pennuista on menossa labbispuolelta tutulle Quattrolle. Hienoa saada vaavi hälle ja vielä sijoitukseen :) Sit kun on vielä ihan uusi näitten tollojen parissa. Vielä parempi.
Kaikki kolme pentua saavat todella hyvät kodit. Toinen pennuista menee Marille ja sit yksi menee pasalle. pasa ja Quattro ovat varanneet urokset ja Marille on tilauksessa narttu. Toivottavasti pentuja syntyy ainakin tuo kolme! Olisihan se mahtavaa jos sieltä se neljäskin pyörähtäisi, mutta mistäs sille koti sitten kun T-pennuista pyörii molemmat täällä jaloissa.
Ai niin! En ole tainnut pitkään aikaan mainitakkaan U-pentueen vanhempia. Isänähän toimii AIVAN HUIPPU Ferrari ja emänä toinen huippu Ankka. Olen niin äärettömän tyytyväinen noihin vanhempiin. Molemmilla pitkä tittelirivi nimen edessä (varsinkin Ferrarilla: BH Hk3 Ek2 Jk2 Vk1 vFIN TVA vJM-09 NOU1 vNM-09 vFIN KVA vKTV vGBR JVA joka on myös agista yhtä vKUMAa vaille valio), terveitä, evm. sukuisia (tuovat uutta sukua) ja hyvä luonteisia. Harkitten tota Ferrarin käyttöä vielä uudestaankin, mutta se tapahtuu ehkä joskus vuoden päästä kun näen miten noita pentuja tullaan käyttämään. Tai sitten jätän käyttämättä uudestaan.
Olen myös unohtanut oman pentutohinan keskellä ilmoittaa, että Kukka oli jalostuslainassa Iivillä. Isänä pennuilla oli Iivin tosi hieno uros Sverre. Pentuja syntyi kolme (1u, 2n) söpistelijää ja he olivat Sunburn'sin F-pentuja. Pennut saivat kaikki hyvät ja lupaavat kodit. Minä jäänkin sitten odottelemaan Iivin F-pentueen sijoitusnartun pentuja kun en tästä pentueesta pentua ottanut. Saa nähdä mitä Kukan lapsosista tulee. Toivottavasti yhtä hyviä kuin isänsä ja äidin saavutukset voi korvata vaikka käyttötuloksilla :)
Mike tuli hakemaan Gurua tänään Ruun kanssa. Vähän pelleiltiin porukan kanssa tai siis kokeiltiin kersojen kanssa sitä noutamista Ruu-sedän johdolla. Kaikilla kakaroilla oli innokasta noutamista ja ihan yllätti, että suurin osa toi käteen asti paitsi Tarra. Vieteltiin mukava ilta Miken kanssa kahvikupposten ääressä.
U-pennuille etsiskelin jo nimiäkin tässä. Varauksia on jo ihan kivasti (3/4). Yksi pennuista on menossa labbispuolelta tutulle Quattrolle. Hienoa saada vaavi hälle ja vielä sijoitukseen :) Sit kun on vielä ihan uusi näitten tollojen parissa. Vielä parempi.
Kaikki kolme pentua saavat todella hyvät kodit. Toinen pennuista menee Marille ja sit yksi menee pasalle. pasa ja Quattro ovat varanneet urokset ja Marille on tilauksessa narttu. Toivottavasti pentuja syntyy ainakin tuo kolme! Olisihan se mahtavaa jos sieltä se neljäskin pyörähtäisi, mutta mistäs sille koti sitten kun T-pennuista pyörii molemmat täällä jaloissa.
Ai niin! En ole tainnut pitkään aikaan mainitakkaan U-pentueen vanhempia. Isänähän toimii AIVAN HUIPPU Ferrari ja emänä toinen huippu Ankka. Olen niin äärettömän tyytyväinen noihin vanhempiin. Molemmilla pitkä tittelirivi nimen edessä (varsinkin Ferrarilla: BH Hk3 Ek2 Jk2 Vk1 vFIN TVA vJM-09 NOU1 vNM-09 vFIN KVA vKTV vGBR JVA joka on myös agista yhtä vKUMAa vaille valio), terveitä, evm. sukuisia (tuovat uutta sukua) ja hyvä luonteisia. Harkitten tota Ferrarin käyttöä vielä uudestaankin, mutta se tapahtuu ehkä joskus vuoden päästä kun näen miten noita pentuja tullaan käyttämään. Tai sitten jätän käyttämättä uudestaan.
Olen myös unohtanut oman pentutohinan keskellä ilmoittaa, että Kukka oli jalostuslainassa Iivillä. Isänä pennuilla oli Iivin tosi hieno uros Sverre. Pentuja syntyi kolme (1u, 2n) söpistelijää ja he olivat Sunburn'sin F-pentuja. Pennut saivat kaikki hyvät ja lupaavat kodit. Minä jäänkin sitten odottelemaan Iivin F-pentueen sijoitusnartun pentuja kun en tästä pentueesta pentua ottanut. Saa nähdä mitä Kukan lapsosista tulee. Toivottavasti yhtä hyviä kuin isänsä ja äidin saavutukset voi korvata vaikka käyttötuloksilla :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)