eläinlääkärireissu

Olimme tänään P-pentujen kanssa terveystarkistuksessa. Mukana oli Riia, Ilu ja Sessin pentu Piiku. Jospa tällä vaikka saisi pennuille kodin, että ne on tarkistettu. Ei-terveystarkastukseen lähti myös Tini..

Minua suorastaan kauhistutti lähteä kolmen huligaanin kanssa terveystarkastukseen, onneksi Tini odottaisi autossa ennen omaa vuoroaan. Kaikki niin energisiä.. Odotushuoneessa kolmikko yritti sinkoilla sinne tänne kunnes päätin ottaa tiukan kurin ja järjestyksen huligaaneille. Käskin kaikkien olla nätisti maassa paikallaan ja siinähän ne sitten tapittelivat onnellisesti. Harmittelin Tiniä kovasti koko ajan ja mietin, että miten pojalle käy, mutta ajatukset eivät kauaa kerinneet Tinissä pyöriä, kun odotushuoneeseen tuli joku muukin koira. Ilu oli heti menossa katsomaan, mutta rauhallisesti käskin sen takaisin maahan ja odottamaan.

Onneksi meidän vuoromme tulikin lähes heti sen jälkeen kun koira oli tullut odotushuoneeseen. Tämä oli erittäin poikkeustapaus, että luovutin koirani apulaiselle kuvauksien ajaksi, koska minun piti mennä Tinin kanssa toiselle eläinlääkärille. Kävin hakemassa Tinin autosta ja pääsimmekin suoraan eläinlääkärin tutkittavaksi. Kerroin kuinka pojalla aina välillä jalat pettävät eikä se meinaa päästä ylös sekä sen, että Tini on todella usein todella apaattinen. Ell sanoi tämän johtuvan vanhuudesta ja sanoi, että minun pitäisi seurata kuinka Tini jaksaa vielä. Kyselin mitä mieltä ell oli lopettamisesta, niin vastaus oli "Ethän sinä nyt näin hyväkuntoista koiraa halua lopettaa?"

Kävelin Tinin kanssa autolle ja mietin eläinlääkärin viimeistä kysymystä. En halunnutkaan lopettaa, mutta minusta Tini ei oikeasti ollut hyväkuntoinen ja se oli aivan liian apaattinen nauttiakseen elämästään + että pojan jalat pettivät aina välillä. Ajattelin kuitenkin, että voinhan aina seurailla poikaa jonkin aikaa ja viedä sitten toiselle eläinlääkärille.

Kun Tini istuskeli autossa, niin lähdin katsomaan miten huligaanien terveystarkastus oli mennyt. Eläinlääkäri kertoi mielissään, että kaikki kolme olivat täysin terveitä. Kannoinkin sitten nukkuvan kolmikon autoon ja lähdimme kotio.

Sain vihdosta viimein Jätteeseen anottua näyttelyn Ranskaan. No arvatkaas mille? Tollereille. Osaanottajamäärä on nyt jo huikea eikä vip ole vielä edes mennyt.