Olin yhteydessä Brunon kasvattajaan Mirandaan ja Brunon kuulumisia kertoessa tuli valitettua hirvittävää urospulaa. Miranda hihkaisi heti, että ongelmaani löytyisi ratkaisu. Kiljuin riemusta ja kysyin saman tien mikä ratkaisu. Mirandalla oli minulle 3kuukauden ikäinen urospentu. Hän kertoi vanhemmista ja suvusta. Pentu oli varsin reipas tapaus ja kuulemma lupaava. En koskaan ole uskonut näihin lupaaviin pentu-uutisointeihin, koska ei sitä koskaan tiedä mitä pennusta kasvaa aikuisena.
Lähdin kuitenkin tiistaina hakemaan Vallua Ranskan maalle. Miranda oli todella iloinen, että päätin ottaa uroksen. Siinä vaiheessa täsmensin, että sijoitan sen kun vain hyvä koti löytyy. Sain nähdä Vallun vanhemmat ja ne olivat juuri niin hyviä kuin olin toivonutkin. Reissu oli todellinen pikavisiitti, koska jo parin tunnin Liettuassa majailun jälkeen suuntasin takaisin lentokentälle.
Täällä kotona Vallu on osoittautunut oikein reippaaksi pikkumieheksi. Ilolla odotan mitä tästä uroksesta kasvaa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti