Vepe- vai pk-koiria?

Terneläiset yrittävät kunnostautua vesipelastuksessa, mutta kisoja on huonosti ja kun niitä yrittää itse järjestää niin joutuu jännittämään saadaanko kisa hyväksyttyä (nim. alku viikonlopun vepeä ei hyväksytty).

Käytiin Piquantin vepekokeessa kokeilemassa onneamme ja tuuri tuntui olevan parempi kuin viimeksi tai sitten koirat vain olivat parempia, kun oli eri koirat sovessa ja yksi "uusi" ALO:ssa kuin viimeksi.

Soveltamassa meillä kävi Lootus, Cirxo ja muka mahtava käyttökoirani Serre. Cirxon olisin ymmärtänyt, jos se ei olisi päässyt lävitse kun ei kauheammin olla treenattu ja muutenkin poika on vähän enemmän sellainen näyttelififi ja kun se ei kauheammin harrasta näitä "vakavia" lajeja (valio tanssista ja agista). Lootuksen suhteen odotukset olivat korkealla ja hyvinhän se ne täytti. Lootus ja Cirxo siis läpäisivät hienosti soveltuvuuskokeen.

No Serrepä sovelsi. Se yritti näyttää minulle ihan tosissaan, että hän kyllä yrittää ja osaa. Yrittihän se, mutta osaaminen jäi sitten vähän vähemmälle. Oli yksi niistä neljästä koirasta jotka saivat hylätyn. Voin melkein väittää, että näin tuomarin naamalla hitusen huvittuneen ilmeen hänen nähdessään Serren säälittävän yrityksen päästä soveltuvuuskokeesta läpi. Oikeastaan tuomari näytti pidättelevän naurua. Ehkä seuraavalla kerralla sitten lävitse.. Jos kehtaan viedä tuon uusiksi.

Batterin kasvatit Lilla ja Etta tekivät hienoa työtä! Molemmat läpäisivät ohjaajiensa kanssa soveltuvuuskokeen. Onnittelut kävinkin sanomassa jo rannalla, mutta onnitella voi myös täällä joten onnea hienosta suorituksesta molemmille.

Lorro tsemppasi ja sai seittemän pistettä paremmin jolla ylsi jo ALO2-tulokseen. Tosin oli luokkansa viimeinen joka sai vielä kakkosen. En tiedä minkä "ahaa"-elämyksen Lorro oli kokenut, mutta hukkuvan pelastamisesta saatiin jo viisi pistettä enemmän kuin viimeksi. Tuleeko siitä vesipelastaja? No ei nyt hulluksi heittäydytä ja toivota liikaa..

Aatos HUONONSI KAHDELLA PISTEELLÄ! Aivan käsittämätöntä. Miten 48pisteestä (joka on jo selvä hylätty) voi huonontaa tulostaan kahdella ja saada vain 46pistettä? Teki mieli itkeä. Taas oli kotona treenit sellaiset, että sillä työskentelyllä olisi kokeesta irronnut ykkönen, mutta ei. Vähän alkaa tuntumaan, että Aatoksen vepeura tyssää tähän ja pitäydytään vain iloisessa harrastelussa. Aatos piti avustaa veteen josta napsahti -5pistettä ja tarttui pelastettavaan vasta kolmannella vai neljännellä yrityksellä (miinuksia taisi tulla kuuden pisteen edestä). Voin kertoa, että kokeen jälkeen oli taas hermot kireällä.

Ässä oli oikea piriste tällä niin epäonnistuneelle kokeelle. Se olikin viimeisenä koiristani suorittamassa ja en odottanut siltä mitään, koska edellisestä kokeesta sai 50pistettä (ALO0) ja sitä aikaisemmasta sitten 77pistettä (ALO3). Muutenkin Ässän ilmoittaminen oli pelkkä päähän pisto eikä treenitkään ole sujuneet viime aikoina kovinkaan putkeen. Ylsi ykköseen ja teki parempaa työtä kuin soveltuvuuskokeessaan! Ei siis kauheasti harmittanut, että oli luokan vika ja 92pistettä sai. Kolme pistettä kun olisi tullut vähemmän niin olis joutunut tyytymään kakkoseen.

AVO-luokkaan olin tyytymätön. Molemmat pojat kyllä paransi pisteitten puolesta ja Saulin sai nostettua hylätystä (54p.) jopa hyväksyttyyn kolmoseen (66p.). Mando sai sitten viisi pistettä enemmän kuin viimeksi ja pitäytyi tutussa kolmosessa.

Lisää treeniä vaan! Eiköhän se siitä sutviinnu.

Ollaan myös näin syksyn tullen innostuttu treenaamaan pk-lajeja. Viesti, haku ja jälki on ollut rankan treenin alla ja tarkoitus olisi osan koirien kanssa osallistua mestaruusmittelöintiin kuun lopulla. Osa on myös ilmoitettu ihan kisoihin asti. Ezra ja Eino ovat varmasti mahtuneet mukaan, mutta myös Sauli, Viive ja Diiva on ilmoitettu, mutta vielä ei tiedetä ovatko mahtuneet mukaan.

vNNY järkkää 42-viikolla: pakk, peso, nou/nome, toko & vepe
Toivottavasti kaikki saadaan ajoissa hyväksyttyä. PAKK & PESO on hyväksytty. Vielä en ole saanut päätettyä ketä haluan ilmoittaa PAKK:n ja PESO:n. Vepeen koirat on selvillä, jos kisa vain keritään hyväksymään.

! RYP1 !

vNNY:n nomekokeessa on nyt käyty ja kyllä teki mieli kiljua riemusta! Nomen luokat tuomaroi Jacya ja itse astuin tuomarin saappaisiin NOU-luokassa.

NOU-koirakot olivat hyviä eikä kaksi hylättyä oikeastaan olleet edes huonoja koiria. Virheet vain olivat vähän liian suuria hyväksyttyyn tulokseen. Virheet tosin olivat huolimattomuusvirheitä kun Batterin E-pentueen tyttö ja poika paahtoivat menemään minkä jaloistaan pääsivät. E-pentueen (C. Evika) & D-pentueen (C. Doris) tytöt saivat hyväksytyn.

ALO
1: Ezra (C. Ezra), Effy (C. Effy), Suke (C. Daisuke), Viera (T. Xaviera), Rico, Riia, Zaza
2: Shotti, Yadi, Retu
3: -
0: Riki, Norma, Vani

AVO
1: Yolla, Zhora, Äffä
2: Zeke, Latko, Otto, Viive
3: -
0: Seela (C. Desiree)

VOI
1: Narkki, Viima, Pekka, Laura, Ässä, Viiri, Tiara (---> vFIN KVA!), Trolli, Lilla (C. Dalila), Happy (---> vFIN KVA!), Sauli
2: -
3: Onni, Norppa, Lellu
0: Romeo, Liffi (C. Cliff)

Päivän paras tulos oli ehdottomasti Tiaran VOI1:n jolla tuli valioksi! Sopivasti ennen pentuja. Tämä olikin vika kisa ennen pentuja. Onnea myös Hapyn omistajille valioitumisesta! Päivä oli aivan mahtava ja ykkösiä tuli. Ei kyllä mitään valittamista.

Käväistiin myös Suomen maalla ryhmänäyttelyssä kun nome- ja vepekokeeseenkin lähdettiin. Tuomarina toimi Dumle. Harmitti, että näyttelyssä ei järjestetty PEK- eikä KAS-luokkaa joten Peggy meni "ei näyttelykoirien" kanssa Elricille hoitoon leikkimään Ezran kanssa.

Junnu-uroksissa ei tullut yhtään sa:ta. Kaksi erinomaista kyllä jaettiin. Omat koirat ottivat kaikki erittäin hyvän ja kasvatti sitten hyvän.

Junnunartut onkin aina se toivon kipinäni, koska siellä on oikeasti hyviäkin yksilöitä. SA:n sai Serre ja Zaza. Serre niitti sitten enemmänkin menestystä. Se valittiin rotunsa parhaaksi junnuksi ja loppujen lopuksi PN-kehässä juoksi itsensä kakkoseksi saaden SERTin. Zaza juoksi itsensä PN-kehässä kolmanneksi! Erinomaiset ilman SA:ta sai Via, Vani, Laura ja Jolla. Laura sijoittui luokkansa neljänneksi. Luokan ainoan hyvän (= samalla myös huonoimman tuloksen) sai (yllätys, yllätys) Lellu.

Nuokku-uroksissa olin tyytyväinen Mandoon. Poitsu sai erinomaisen ja SA:n. Samalla sijoittui luokkansa toiseksi. Norppa oli toinen koiristani joka sai erinomaisen, mutta ei sa:ta, ja sijoittui luokkansa kolmanneksi. Erittäin hyviä tuli, mutta eipä hyväkään jäänyt saamatta. Sitä tuli ihan kaksin kappalein Lexalle ja Ferrarille.

NUO-narttujen kehän aikana koin elämäni järkytyksen. Batterin sijoitustyttö Effy voitti luokkansa ja sai SA:n (tämä ei vielä ollut ihme!), mutta TOISEKSI TULI TIARA!!! Tiara sai siis erinomaisen ja MYÖS SA:N! Järkyttävää. Se oli jo liian pelottavaa, että Tiara on saanut SERT:n ja nyt sitten vielä toisen erinomaisen ja vieläpä SA:n! Aivan mieletöntä. Kolmanneksi sijoittui Ux joka ei saanut SA:ta.

AVO-uroksissa parhaiten pärjäsi kasvattini Onni. Sai erinomaisen ja SA:n sekä sijoittui luokkansa toiseksi. Erinomaisen ilman SA:ta sai Rabe, Nuutti ja Olli. Rabe sijoittui vielä luokkansa neljänneksi. Luokassa jaettiin myös kaksi hyvää joista toinen tuli Nugelle ja myös yksi tyydyttävä.

AVO-nartuissa Norma sai erinomaisen, sijoittui luokkansa toiseksi ja sai myös SA:n. Erinomaiset ilman SA:ta sai Kettu (luokkansa neljäs) ja Aatos. Kolme hyvää jaettiin. Yksi tuli Torstille ja toinen Rakalle.

Käyttöluokassa Lysti ja Myrkky saivat erinomaiset, mutta SA:t jäi saamatta. Lysti sijoitettiin kuitenkin luokkansa neljänneksi.

Valioissa oli vain Romeo joka putsasikin sitten pöydän. Ylsi VSP:ksi ja SERTi siirtyi PU2:lle ja PU3:lle. Veteraaneissa tavalliseen tapaan yksi koira ja sekin siis Miri. Vanhus sai erittäin hyvän.

Onnea kaikille menestyneille.

Näyttelyssä oli myös mukana partacolliet ja vähän kuin leikilläni ilmoitin Julian mukaan. Jos kerta Suomeen lähdetään niin eiköhän siinä nyt myös yksi parta mene punaisten seassa. Kannatti tosiaan ilmoittaa, koska ylsi ROTUNSA PARHAAKSI Daniellan tuomaroimana.

Jape otti ryhmäkehän johka meninkin naureskellen ja sanoinkin Batterille, että ihan turhaa mennä sinne juoksemaan. Kuinkas kävikään.. Julia oli RYP1! Aivan järkyttävää. Elämäni ensimmäinen kerta kun ykkösryhmäläiseni on pärjännyt ryhmäkehässä noin mahtavasti. Toki eipä tuolla koko ykkösryhmää ollut, mutta silti yllätyin.

Julian menestys olikin päivän piristeruiske!

Vesipelastusta ihan kisoissa

Tottakai me lähettiin sankoin joukoin vNNY:n järjestämään vepekokeeseen. Valitettavasti VOI-luokassa ei ollut yhtään tolleria.

SOVE
hyväksytty: Effy (C. Effy), Nuutti
hylätty: Nuge, Zaza, Tarra, Norma, Otto, Ezra (C. Ezra), Viima, Shotti, Yadi, Rico, Etta (C. Etzi), Riia

ALO
1: Räpääjä (LKV), Raidi
2: Raka, Lexa
3: Myrkky, Repo, Lorro
0: Suke, Ux, Mansikka, Vani, Aatos

AVO
1: Beke (LKV)
2: Ankka
3: Mando
0: Sauli

Raka jäi pisteen päähän ykkösestä JOLLA OLISI SAANUT SIIRRON AVO-LUOKKAAN! Voin kertoa, että kirosin ja huusin tuloksen kuullessani. Miettikää! PISTE! Vaan yksi piste.. Rakaan oon kuitenkin tosi tyytyväinen ja se teki hienosti. Ainut "paha" virhe oli se, että Raka sivuutti maalilinjan vähän alle metrillä josta lähti se puuttuva yksi piste! ÄRSYTTÄÄ! Se yksi ratkaseva piste. Ei ole koskaan ohittanut maalilinjaa.

SOVE-koirat oli omasta mielestäni huonoja. Tosin varmaan suurimman osan eka koe ja keli oli todella huono. Oton suoritus nauratti. Sillä ei selvästikään ollut homma hallussa. Treeniä lisää ja sit mennään koittamaan uudestaan. Nuutti on kerran aiemmin käynyt koittamassa (hylätyllä tietysti) joten odotinkin, että se läpäisee soveltuvuuskokeen ja kyllähän se läpäisikin. Oli luokan viimeinen kolmesta joka pääsi lävitse. Batterin sijoitustyttö Effy teki hienoa työtä ja olikin luokkansa paras. Ansaitsi ehdottomasti päästä soveltuvuuskokeen lävitse.

Omat alokasluokkalaiseni lähinnä säälitti paitsi Raka. Luulis, että homma toimis kun sove on kuitenkin sama kuin ALO. Mut Raidilla ja Marsilla meni hyvin!

Lorron hukkuvan pelastaminen on säälittävä. Ei saanut siitä edes puolia pisteistä. Tosi naurettava näytös, jos ei olisi tehnyt mieli itkeä. "Lisää treeniä" sanoi tuomari. Muuten kuulemma hyvä vepekoira, mutta hukkuvan pelastaminen ei toimi ja se pitäisi saada kuntoon. Muutenkiin kuulemma tarvitsee hiomista useammalla osa-alueella. Noihan oikeastaan tiesinkin, mutta kyllä harmitti.

No mites Aatos? Oli vielä huonompi kuin Lorro. Kotona hommat toimi loistosti kun treenattiin vikan kerran ennen koetta. Yllätys oli aivan järkyttävä kun huomasin kuinka Aatos toimi tai paremmin sanottuna ei toiminut. Uinnista sai täydet pisteet (melkein yllätyin, että osasi edes uida..). Veneen nouto ja hukkuvan pelastaminen melkein nollille ja esineen viennistä sit vähän enemmän pisteitä.

AVO-luokka yllätti. Olin valmis laittamaan pääni vadille, että Mando ja Sauli saavat ykköset tai edes hyvät kakkoset, mutta ei. Pojat päätti näyttää, että eipä tuo mamma osaa kouluttaa vepekoiria, vaikka AVO:ssa ollaan.. Mandolla kolmonen ja Saulille hylätty. Lähinnä nauratti koko AVO-luokka.

Beke ei ole käynyt kertaakaan kunnolla treenaamassa vesipelastusta ja nuoriso on sit vääntänyt ja kääntänyt viimeisen pari kuukautta oikein tiiviisti vepeä. Mites kävi? No, Beke oli ainut koirani joka sai ykkösen EIKÄ ole treenattu YHTÄÄN! Musta tuntuu, että treenaaminen on ihan turhaa. Miksi treenata kun se ainut treenaamaton koira sai ainoan ykkösen? Beke jäi kahden pisteen päähän täysistä pisteistä ja oli AVO-luokan ainut ykkösen saanut joten samalla voitti luokkansa. Ja tämän pojan piti jäädä eläkkeelle.. Toki eläkkeellehän on hyvä lähteä ykköstuloksen saaneena.

Voi terve mikä päivä. Jotenkin vähän turhan koominen. Onnea kaikille tuloksiinsa tyytyväisille.

Toller Show:n odottelua

Odotan innolla vNNY:n Toller Show:ta, koska mulla on KAKSI jälkeläisryhmää siellä! Se on aika saavutus, koska kasvattamissani linjoissa tuntuu olevan geeninä pieni pentuisuus joten pentueet on yleensä kooltaan vain 2-3pentua. Siellä on meijjän "näyttelyryhmä" eli Z-pennut ja sit L-pentue.

Uusi tuomari on toinen syy miksi odotan erikoisnäyttelyä ja leikkimieliset tittelit. Siellä on aina niin paljon rennompi tunnelma ja muutenkin se on fiilikseltään aivan mahtavaa.

Kaikki siis mukaan!

Uusi vAVA

En ole muistanut mainita, että sain kisattua ensimmäisen oman kasvattini agilityvalioksi. Ihastuttava miekkonen Zeepo sai tämän kunnian ja onhan se pentueesta josta löytyy kaksi terneläistä suvusta! Mä olen niin ylpeä. Repo taitaa olla seuraava valioituva kasvattini.

Tänään käytiin Lootuksen kanssa agiliitelemässä, koska se on ilmoitettu kisoihin. Alkuun oli homma hukassa, mutta kun muisti virkistyi niin homma alkoi pelittämään eikä virheitä tullut. Hyvillä mielin treenataan pari kertaa vielä ennen kisoja.

Olin vain näyttelyä menossa katsomaan...

Kävimme Ferrarin kanssa Iso-Britanniassa kasvattajasetää ja erikoisnäyttelyä katsomassa. Ferrari ei osallistunut näyttelyyn, mutta oli näyttelyfiiliksessä mukana ja olipa se jonkun tytön mukana junior handlerissa. Sijoittuivat toiseksi. Michaelin kanssa siinä höpöteltiin ja katselin hänen kasvattiurostaan Motorcars' Edgy Geezeriä. Uros oli saanut nimekseen Eino, koska oli asunut pari kuukautta Suomessa jonka jälkeen Michael oli saanut soiton, etä perhe ei enää halunnut pitää urosta. Michael oli hakenut itse Einon pois Suomesta ja nyt se asusti hänen luonaan.

Jotenkin teki mieli nauraa Einolle. Se oli niin kauhian pieni ja jotenkin pullamainen, mutta todella suloinen! Ihastuinkin Einon luonteeseen heti sen nähtyäni. Poika tuli syliin ja pusutti. Ihana!

Michael tuli tökkäämään Einon hihnan käteeni, kun otimme rennosti Ferrarin kanssa. Hän totesi minulle "Vie se kehään. Sen vuoro on ihan justiinsa." ja sitten Michael olikin jo poissa. Meidät huudettiin kehään ja Eino käyttäytyi todella hienosti. Sitä kuitenkin rokotettiin lyhyistä jaloista. Eino hyppäsi syliin meidän poistuessa kehästä jota en odottanut joten kaaduin hienosti. Michael juoksi jostain huudellen "Ei kai sattunut? Oletko kunnossa?" Pahoittelin Einon huonoa menestystä, mutta ei se Michaelia haitannut. Hän halusi vain nähdä mitenkä se menee vieraan kanssa.

Michael juoksutteli Ferraria ja minä keskityin paijaamaan Einoa. Istuimme Einon kanssa hyvän tovin kehän laidalla. Se luonne!

Rotunsa parhaaksi valittiin veteraaniuros Blue Food joka on U-pentujen emänemänisä. Vastakkaisen sukupuolen parhaaksi valittiin Motorcars' Purple joka on Ferrarin tytär. PN2:ksi sijoittui myös Ferrarin tytär Motorcars' Red. PU2:ksi oli Ferrarin poika Motorcars' Brown. Yksi Ferrarin pojista, Motorcars' Grey, sai erittäin hyvän. Muita Ferrarin jälkeläisiä ei näyttelyssä ollutkaan. Todella hienoja ja ovat perineet ulkonäkönsä jostain muualta kuin Ferrarilta.

Sain viettään yön Michaelin luona ja kylläpä tuntui kotoisalta kun oli punaisia ympärillä ja Ferrari. Michael tyrkkäsi Einon kanssamme nukkumaan ja huikkasi samalla, että lähtisikö uros mukanani Ranskaan. Se kun etsii hyvää kotia. Mutisin jotain siihen suuntaan viittaavaa kuin "Michael.. oot juoninut tätä koko päivän" ja vastasin sitten kertovani päätökseni aamulla. Yö menikin pyöriessä ja miettiessä urosta joka nukkui samassa sängyssä. Ulkonäöltään se ei ollut mikään lupaavin, mutta luonne oli yksi parhaimpia. Olin saanut myös illasta treenata Einon kanssa vähän ja into oli valtava tehdä. Pisempään olen miettinyt evm. sukuista urosta kun noita evm. sukuisia narttuja on enemmänkin.

Huonosti nukutun yön jälkeen pääsin katettuun pöytään jossa aamupalalautaseni kohdalla oli kauppakirja Einosta. Michael sanoi "Saat sen ilmaiseksi". vastasin "Hyvästä koirasta olen aina valmis maksamaan". Tässä vaiheessa Michael alkoi luetella Einon virheitä ja loppuun totesi "Joten jos haluat sekundan niin saat ilmaiseksi". Oikeastihan Einossa ei ole kuin ulkonäöllisiä virheitä. Se on vähän kuin edesmennyt Einarini. Ihmekkös, että niillä on niin samanlaiset nimet..

Teimme sopimuksen Einosta joka onnekseni mahtui vielä samalle lennolle minun ja Ferrarin kanssa.

En varmasti enää ikinä lähde Iso-Britannian näyttelyyn. Ekalla reissulla sieltä lähti Ferrari mukaan, koska vaan rakastuin ja tällä kerralla sitten Eino, joka myytiin "väkipakolla" minulle. Pitäisi varmaan olla vahvempi ja osata sanoa "kiitos, ei".

Vepetreeniä

Otettiin vähän treeniä vepen suhteen, koska Tarra, Otto & Nuutti on ilmoitettu vepen soveltuvuuskokeeseen. Normakin on ilmoitettu mukaan, mutta sattuneista syistä se ei lentänyt Ranskaan treenaamaan kun Suomestakin on ainakin tähän päivään asti löytynyt vettä. ALO-luokkaan on ilmoitettu Aatos, Raka, Repo ja Lorro ja AVO-luokkaan sitten Beke, Sauli sekä Mando. Uskon, että tämä tulee olemaan Beken viimeinen vepekoe. Alkaa herra olemaan jo sen verran vanhus, että parempi jättää vepe nuoremmille eikä Beke osallistunut treeneihinkään, kun ei sillä tuntunut olevan intoa treenata. Onnellisiksi avustajaksi pääsivät Yeyen omistaja Lars ja Ezran omistaja Elric. Yeye ja Ezra keskittyivät vain noutamaan vedestä damia. Ezra leikki suurimmaksi osaksi, koska poitsu on vielä niin pieni.

Ensimmäiseksi harjoiteltiin SOVE- & ALO-koirien kanssa. Aloitettiin harjoittelemalla uimista joka kaikilta sujui aivan moitteettomasti. Salakavalasti heittelin myös damia ja noudotkin olivat hienoja. Esineen vienti ja veneen nouto onnistui kaikilta, mutta ei se nyt ihan täysin moitteetonta ollut. Rakalta homma sujui parhaiten.

Lars pääsi esittämään hukkuvaa ja voin kertoa, että tämä osa-alue ei ollut tänään hallussa kellään, mutta saattaa sieltä osalle muutama piste tulla. Kaikista säälittävin suoritus oli Otolla. En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, mutta hävetti kuitenkin. Otto aloitti homman sillä, että ui hukkuvan ohi ja kun pääsi hukkuvan luokse niin kiipesi päälle. Sain itse pelastaa Larsin tuon tollon alta. Otettiin kaikkien kanssa uusiksi pelastamista ja homma toimi paljon paremmin kuin ekalla kerralla. Tällä kertaa kaikki jopa muistivat pelastaa Larsin eikä Ottokaan uinut ohitse eikä tullut päälle.

Mandolla & Saulilla oli paljon kokeenomaisempi treeni. Niitten suorituksessa ei ollut mitään ihmeellisiä virheitä, että pisteitten pitäisi kyllä riittää ykköstulokseen. Kumpikaan vaan ei ole riittävän varma pelastaja, että välillä saattaa tulla jotain ihan ihmeellisiä toteutuksia. Sauli vähän empi ekassa hypyssä ja tämän kokeenomaisen treenin jälkeen Lars souti sen syvemmälle ja käski hyppäämään jolloin meni kuin saukko veteen ja ui rantaan.

Iloisen uintireissun jälkeen palattiin takaisin Ternellä. Siellä tarjosin Larsille ja Elricille kahvia lämmikkeeksi kun olivat tänään vähän kylmänä päivänä uhranneet aikaansa vepeavustajina ja kylmettyneet siellä.

Alku viikonlopussa tuli hyviä tuloksia! Mukana tosin oli vain NOU & PESO. Meidän osalta viikonloppu näytti tältä:

NOU1: Shotti, Rico, Td (C. Dimitri), Effy (C. Effy), Retu, Ezra (C. Ezra)
NOU0: - (ei tullut yhtäkään koko kisassa)

RH-E: Effy (C. Effy), Raka, Shotti, Rico, Diiva, Norma
hylätty: Zeke, Yadi, Nuutti, Vani, Zaza, Lilla (C. Dalila)