Eikka romahti yöllä

Joskus kahden aikaan yöllä soittelin eläinlääkärille Eikan takia. Poika meni todella huonoon kuntoon. Alkoi kuolaamaan todella paljon (joo, normaalistikin Eikka kuolasi, mutta ei näin paljon) ja oli muutenkin todella outo, tyhjä katse / tyhjyyteen tuijottelu ja haahuilu. Loppu illasta rauhoittui vähän, mutta oli koko ajan jotenkin "tyhjän" oloinen.

Kolmen aikaan pääsimme eläinlääkäri Reben vastaanotolle. Hän tutki Eikkaa, tunnusteli parhaansa mukaan. Sitten otettiin verikokeet jonka jälkeen Eikka romahti. Poika lakkasi hengittämästä ja olin ihan paniikissa vieressä. Rebe yritti kaikkensa, mutta ei, Eikka ei herännyt enää pöydältä. Mieletön itku heti, kun tajusin mitä oli tapahtunut. Suuri persoona Eikka on poissa pysyvästi!

Eikka kerkisi saavuttamaan elämänsä aikana tittelirivin BH Jk3 vFIN KVA* RH-T B ja paljon sydämmiä. Eikka on aina ollut mielestäni "ruma" tolleri, mutta sisältä se on ollut puhdasta kultaa vaikka vähän omapäinen poika olikin.
Harmillisesti Eikan lonkat oli alkuun kuvattu A/A:ksi, mutta myöhemmin todettiin, että tulokset olivat jotenkin ihmeen kautta menneet sekaisin ja Eikan oikeat lonkkatulokset olivatkin C/C. Lonkat vaikuttivat Eikan elämään kipuiluna ja loppu ajasta söimmekin kipulääkkeitä kivun lievittämiseen.

Kipuilu ei kuitenkaan vaikuttanut Eikan luonteeseen eikä käytökseen. Pojan viimeisenä päivänä huomasi selvän muutoksen -> apaattisuus. Eikka oli aina laiska, mutta kuitenkin lähti tekemään lahjonnalla, mutta viimeisenä päivänä ei enään halunnut tehdä yhtään mitään ja lahjonta ei auttanut. Silmissä oli selvä tyhjyys. Silmien ilme pelotti minua ja niistä jotenkin tuli esille, että Eikka ei enään kauaa ole meidän kanssa.

Vaikka Eikka ei koskaan mikään suosikkini ollut enkä lellinyt sitä piloille niinkuin joitain koiriani, niin silti sen lähtö tuntui. Eikka oli hieno persoona ja nyt harmittaa, että en tehnyt pojan kanssa enemmän. Eikan mielestä parasta oli köllötellä minun kanssani katsomassa sohvalla telvisiota jota teimmekin aika usein. Koskaan en antanut mitään ylimääräisiä herkkuja Eikalle, silti poika lihoi aivan mielettömästi. Nipistin aina sen ruuasta vähän pois, silti sillä oli ylipainoa.

Eikka sai Pahiksen kanssa kaksi reipasta pentua joista kumpaakaan ei todennäköisesti tulla käyttämään jalostukseen. Pennut ovat olleet ihanan reippaita ja ainakin Bellasta on ilmennyt isänsä piirteitä, mm. jopa ärsyttäväksi menevä itsepäisyys.

On hyvin huojentavaa tietää, että Eikan on nyt hyvä olla eivätkä lonkat vaivaa sitä. Silti tuntuu tyhjälle, kun poika on poissa. Eikan ruumis lähetettiin tutkimuksiin ja kokeneet lääkärit yrittävät selvittää mikä poikaa vaivasi.

P-pentujen kuulumiset & Eikka

Riia on reipastunut aivan valtavasti. Siitä paistaa elämänilo ja painoa on alkanut kertymään todella paljon lisää, painaa vain vähän vähemmän kun kaksi muuta neitiä. Ilukin on todella reipas nuori mies. Tässä olisi siis kaksi reipasta pentua vailla kotia. Nimen saa valita aivan itse ja ensimmäinen saa valita uroksen ja nartun väliltä "paremman", vaikka nämä ovatkin täysin tasavertaisia.
Kaksi pikkuneitiä voi oikein hyvin ja ovat todella reippaita. Vain yhdellä pennuista on jo varmaksi nimet, kolme muuta odottavat nimiään.

Eikka on ollut tänään todella outo. Tai se haahuilee ihan omituisesti ja tuijottelee tyhjää. Pitää seurailla tarkasti, tuo kun ei ole normaalia käytöstä Eikalta..

Priima & Diiva + Eikan lonkista

Perheeseen muutti tällä viikolla Priima ja Diiva. Molemmat pennut todella hyviltä kasvattajilta ja hyvistä yhdistelmistä! Tänä vuonna meille olisi vielä tulossa kaksi pentua, toinen Nuuskuttajasta ja toinen Petite'sistä.

Priimasta ja Diivasta on tullut parhaat kaverit ja tyttöjen hakeminen onnistui hyvin. Lensin suoraan Suomeen missä Jenna oli vastassa lentokentällä, otin Priiman mukaani ja allekirjoitin paperit tytöstä. Sitten juoksu jalkaa Saksaan lähtevään koneeseen. Saksassa kävin Marionin luota hakemassa Diivan. Kerkisin hänen luonaan olemaan parisen tuntia. Oli sijoitustytöstäni Nefrasta kasvanut ihana ja iso tyttö!

Talossa voisi sanoa olevan "pikkaisen" tunkua ja sijoituskoriakin on pilvin pimein. Tässä olisi varsin kattavat suvut joita yhdistelemällä saisi vaikka mitä aikaiseksi. Voisin alkaa harkitsemaan narttujen lainaamista muille, koska itselläni ei välttämättä ole käyttöä noin monelle nartulle. Ja kun kaikki ovat niin personaallisia, että en voisi kuvitellakaan luopuvani kenestäkään. Kyllä tämän koiramäärän kanssa alkaa välillä kasvattaminen tuntumaan työltä, varsinkin kun on alamäki menossa, niinkuin nyt.

Tämän hetkinen alamäki johtuu Eikasta. Eläinlääkärit väittävät pojan olevan täysin terve ja itse olen sitä mieltä, että jotain pojalla on, koska Eikka käyttäytyy epänormaalisti ja on muutenkin kipeän oloinen.

Eikka käytettiin uusissa lonkkakuvissa, vaikka alkujaan poika on kuvattu A/A'ksi.
Uudet kuvat olivat järkytys... tuloksena C/C. Alettiin tutkimaan ensimmäisten kuvien todenpitävyyttä ja selvisi, että kuvat ovat sekoittuneet keskenään.

Melkein pyörryin kun kuulin tästä. Eikalla kun on kuitenkin kaksi pentua. Onneksi Catacogerin B-pentueen emällä on A/B lonkat. En saattaisi edes kuvitella, jos Pahiksella olisi myös C/C lonkat.

Tämänpä takia varasin Pahikselle uuden ajan lonkkakuviin ja Batter kävi sitten siellä Pahiksen kanssa. Tuloksena oli meidän onneksi A/A joten Pahis on nyt kuvattu täysin terveeksi. Nyt eläinlääkärit olivat sitä mieltä, että parempia lonkkia saa hakea ja ihmettelivät, miten on voitu antaa B tuolle toiselle lonkalle.

Nyt eläinlääkärien kanssa on jatkettu tutkimista ja mietitty, että saattaisiko kipuilu johtua lonkista, mutta ell't eivät ole kanssani olleet samaa mieltä, koska pojalla on hyvä lihaskunto. Katsellaan ja selvitellään ja toivotaan parasta.

Norppa lähtee jalostuslainaan varmaan joskus loppukesästä Catacogeriin Mörölle. Ennen Mörön ja Norpan pentuja pitäisi syntyä Catacogerin C-pentue. Voi siis olla, että D-pentue siirtyy myöhemmäksi kuin loppukesään. Molemmista pentueista olisi kaksi pentua varattavissa *vink vink*

uusi KVA

Rosa yllätti ja valioitui pitkän kisakauden jälkeen etsintäkokeista. Ensimmäinen ykköstulos on saatu 20.11.2007 ja viimeinen VOI1'n 01.01.2010. Kuuden päivän sisään kisattiin Rosalle vikat VOI1't.

Empä ole tainnut mainita, että perheeseen muutti pysyvästi kasvattipalautuksena Äffä. Viralliselta nimeltäänhän hän on BH Jk1 RH-E TK1 vFIN JVA Ternen Effet M. Niinkuin arvata saattaa, hän on Ternen E-pentueesta.

N-pentue astutettiin 03.01.10 ja pentujen odotetaan syntyvät 10.01. Ah, rakastan N-pentujen nimiä <3 pasa lupasi ottaa yhden lapsukaisen, jos pennuista jää joku ilman kotia.

Päätin tänään, että Eikka jää näyttelytauolle. Mitä turhaa poikaa rääkkäämään näyttelyissä käymisellä, kun ei se menestystä niitä vaikka käyttäytyisi kuin parempikin tähti.