Päätin viedä koirat aika heikolla treenaamisella haku- ja jälkikokeeseen ja tuloksetkin olivat sen mukaisia.
paha
ALO0: Aatos & Serre
AVO0: Kettu & Harry
VOI3 & Hk3: Laure
VOI0: Riio (& Eero hylätti liian vähäisten tietojen takia, vaikka pystynyt kisaamaan noilla tiedoilla muualla..)
pajä
ALO0: Yeye & Peggy
AVO0: Trolli, Raka & Mando
VOI1 & Jk3: Norppa
VOI0: Ferrari & Don
Norppa pelasti koko päivän! Se sai ensimmäisen VOI1:nsä jäljen VOI-luokasta, mutta jos tätä menoa edetään niin Norppa on veteraani ennenkuin siitä tulee valio. Edellinen ykkönen (joka sekin AVO-luokasta) on saatu vuoden 2009 heinäkuussa.
Päivän aikana saatiin yhteensä 12 hylättyä (= nollaa) neljästätoista ilmoitetusta koirasta joista näistäkin yksi oli kolmonen. Ei varmaan paljoa huonommin voisi mennä? Paitsi että yksi ykkönen ja kolmonen olisi voinut olla myös nollia.
perjantai 26. elokuuta 2011
keskiviikko 17. elokuuta 2011
Rockduck's Rags to Riches
Alkuun Myrkyn ja Arnoldin pentueessa ei ollut yhtään varauksia, mutta tänään kun ilmoitin itse ottavani pennun & Batterin ottavan niin myös Hensu ilmoitti varauksen! Olen todella tyytyväinen, että näinkin monta varausta on saatu kasaan nappuloista :) Toivotaan vain, että kaikille kiinnostuneille syntyy pentu. Jos pentuja syntyy liian vähän niin onneksi aina voin todeta, että itse en tarvitse pentua,
KOSKA
minulle muutti eilen pitkästä aikaa tuontiuros. Uroksiahan talossa on aivan liian vähän ja varsinkin näitä tuonteja. Viralliselta nimeltään (niinkun nopeimmat jo otsikosta varmaan päätteli) poitsu on Rockduck's Rags to Riches eli Rockduckin Tuhkimotarina, vaikka nimi ei nyt suoralta suomennokselta ihan tuolta kuullostakaan.
Rikiä lähdin hankkimaan sillä perusteella, että tarvitsin uutta verta. Kaikista tärkeintä vanhemmissa oli terveys ja luonne. Muut jutut olivatkin sitten pelkkää plussaa.
Rikin isä on saksalainen Der's Ereignen. Ere on täysin terve (L: A/A, K&P: 0/0, silmät, sydän & selkä ok) jonka lisäksi se ei ole mikään tankkeri vaikka uros onkin. Ei kuitenkaan mikään käyttölinjaisen pitkäjalkainen, mutta kuitenkin jalat löytyy.
Luonteeltaan Ere on aivan ihastuttava. Se ei säiky ja menee vieraitten luokse häntä heiluen. Innokas työskentelijä, mutta kuitenkin osaa myös rauhoittua.
Ei huono kisakaverikaan ole ollut. Erellä on:
BH Jk3 vGER KVA vGER, vFIN, vSWE, vFRA & vKANS JVA vGER & vKANS MVA
NOU-luokkaa ei ole suoritettu hyväksytysti, mutta annoin tämän anteeksi, koska uros toimii käytännön metsästyksessä.
Emä on Rockduck's Better off Alone. Flora on Eren tavoin täysin terve (L: A/A, K&P: 0/0, silmät, sydän & selkä ok). Ulkonäöltään melko raskas ja lyhyt jalkainen, mutta ei kuitenkaan liian niinkuin jotkut näyttelylinjaiset. Suuri miellyttämishalu ja riittävä palkka onkin se, että saa tehdä omistajansa kanssa. Häntä heiluu kaikkialla ja kaikille. Palautuu todella nopeasti jos säikähtää. Perheen vessassa ollut kaapin peili oli tippunut (voitte kuvitella mikä ryminä...) lavuaariin niin ampaisi ylös hetkeksi, kävi vilkaisemassa ja meni takaisin nukkumaan.
Flora ei ole ihan yhtä menestynyt kuin Ere, mutta on saavuttanut kuitenkin aivan riittävästi. Flooralla on:
BH RH-E NOU1 vGER KVA & MVA
Nomevaliouden lisäksi suurta plussaa on se, että Floraa pystyy käyttämään myös käytännön metsästykseen.
Kävin katsomassa Rikiä kun se oli kuuden viikon iässä. Pentueen ehdoton lahoaivo kahdeksasta nakerosta. Mulle oli aivan selvä, että otan uroksen joten vaihtoehdot väheni kahdeksasta kolmeen, koska urosnakeroja oli vain kolme. Rikin veljet Marco ja Pedro olivat todella rauhallisia Rikiin verrattuna. Marco ja Pedro olivat ehkä jopa vähän vetäytyviä Rikiin verrattuna. Toisaalta kukapa ei tuon pojan rinnalla tuntuisi vähän ujolta piimältä, jos ei juokse samalla sekunnilla katsomaan vieraita. Riki on jo ovella vastassa ennenkuin ovikello edes soi. Ei hauku tai mitään; odottaa vain, että rapsuttaja astuu ovesta.
Ulkonäöllisesti Pedro ja Marco olivat paljon lupaavampia, mutta Rikin luonteelle en vaan voinut sanoa ei! Joten alustavasti minulle varattiin Riki, mutta saisin vaihtaa pennun koska tahansa, jos vain haluaisin.
Luovutusiän lähestyessä Rocky laittoi hätääntyneenä viestiä englanniksi "Riki on aivan järjettömän ruma! Mutta luonteelta on kaikista avoin ja menevin. Haluatko vaihtaa?" Vastaukseni oli "EN halua! Paras luonne = paras pentu! :) ♥" Haen sitten Iso-Britanniasta todella lyhyt jalkaisen Riki-nakeron, mutta en ole katunut! Luonne on täysi kymppi ja plussat päälle.
Oma pieni ja rakas tappijalka.
KOSKA
minulle muutti eilen pitkästä aikaa tuontiuros. Uroksiahan talossa on aivan liian vähän ja varsinkin näitä tuonteja. Viralliselta nimeltään (niinkun nopeimmat jo otsikosta varmaan päätteli) poitsu on Rockduck's Rags to Riches eli Rockduckin Tuhkimotarina, vaikka nimi ei nyt suoralta suomennokselta ihan tuolta kuullostakaan.
Rikiä lähdin hankkimaan sillä perusteella, että tarvitsin uutta verta. Kaikista tärkeintä vanhemmissa oli terveys ja luonne. Muut jutut olivatkin sitten pelkkää plussaa.
Rikin isä on saksalainen Der's Ereignen. Ere on täysin terve (L: A/A, K&P: 0/0, silmät, sydän & selkä ok) jonka lisäksi se ei ole mikään tankkeri vaikka uros onkin. Ei kuitenkaan mikään käyttölinjaisen pitkäjalkainen, mutta kuitenkin jalat löytyy.
Luonteeltaan Ere on aivan ihastuttava. Se ei säiky ja menee vieraitten luokse häntä heiluen. Innokas työskentelijä, mutta kuitenkin osaa myös rauhoittua.
Ei huono kisakaverikaan ole ollut. Erellä on:
BH Jk3 vGER KVA vGER, vFIN, vSWE, vFRA & vKANS JVA vGER & vKANS MVA
NOU-luokkaa ei ole suoritettu hyväksytysti, mutta annoin tämän anteeksi, koska uros toimii käytännön metsästyksessä.
Emä on Rockduck's Better off Alone. Flora on Eren tavoin täysin terve (L: A/A, K&P: 0/0, silmät, sydän & selkä ok). Ulkonäöltään melko raskas ja lyhyt jalkainen, mutta ei kuitenkaan liian niinkuin jotkut näyttelylinjaiset. Suuri miellyttämishalu ja riittävä palkka onkin se, että saa tehdä omistajansa kanssa. Häntä heiluu kaikkialla ja kaikille. Palautuu todella nopeasti jos säikähtää. Perheen vessassa ollut kaapin peili oli tippunut (voitte kuvitella mikä ryminä...) lavuaariin niin ampaisi ylös hetkeksi, kävi vilkaisemassa ja meni takaisin nukkumaan.
Flora ei ole ihan yhtä menestynyt kuin Ere, mutta on saavuttanut kuitenkin aivan riittävästi. Flooralla on:
BH RH-E NOU1 vGER KVA & MVA
Nomevaliouden lisäksi suurta plussaa on se, että Floraa pystyy käyttämään myös käytännön metsästykseen.
Kävin katsomassa Rikiä kun se oli kuuden viikon iässä. Pentueen ehdoton lahoaivo kahdeksasta nakerosta. Mulle oli aivan selvä, että otan uroksen joten vaihtoehdot väheni kahdeksasta kolmeen, koska urosnakeroja oli vain kolme. Rikin veljet Marco ja Pedro olivat todella rauhallisia Rikiin verrattuna. Marco ja Pedro olivat ehkä jopa vähän vetäytyviä Rikiin verrattuna. Toisaalta kukapa ei tuon pojan rinnalla tuntuisi vähän ujolta piimältä, jos ei juokse samalla sekunnilla katsomaan vieraita. Riki on jo ovella vastassa ennenkuin ovikello edes soi. Ei hauku tai mitään; odottaa vain, että rapsuttaja astuu ovesta.
Ulkonäöllisesti Pedro ja Marco olivat paljon lupaavampia, mutta Rikin luonteelle en vaan voinut sanoa ei! Joten alustavasti minulle varattiin Riki, mutta saisin vaihtaa pennun koska tahansa, jos vain haluaisin.
Luovutusiän lähestyessä Rocky laittoi hätääntyneenä viestiä englanniksi "Riki on aivan järjettömän ruma! Mutta luonteelta on kaikista avoin ja menevin. Haluatko vaihtaa?" Vastaukseni oli "EN halua! Paras luonne = paras pentu! :) ♥" Haen sitten Iso-Britanniasta todella lyhyt jalkaisen Riki-nakeron, mutta en ole katunut! Luonne on täysi kymppi ja plussat päälle.
Oma pieni ja rakas tappijalka.
maanantai 15. elokuuta 2011
Serrestäkö näyttelykoira?
Serrehän tuli minulle alkuun täysin käyttökoiraksi (pelkkä pääkuva), mutta tytöstä on kehkeytynyt varsin hurmaava neitokainen (sai rakennekuvan) joten minun on aivan pakko päästä käyttämään tytsy näyttelyissä! Ja toisekseen tyttö on oppinut vähän kehäkäytöksen alkeita. Alkuun juokseminen oli pelkkää hihnassa roikkumissa, mutta nykyään juoksee kuin parempikin prinsessa.
Minulla on ollut aivan hirveä vauvakuume eikä tämä nyt koske (taaskaan) muutakuin niitä karvallisia. Siksi varasinkin itselleni urospennun kun on niin kauhian tyttövoittoista. Vähän lyhyt jalkaisemmista ja näyttelylinjaisemmista vanhemmista MUTTA isä on kansainvälinen mejä- ja muotovalio ja emä valioitunut nomekokeista. Molemmat ovat pärjänneet myös käytännön metsästyksessä sekä löytyy myös muita tuloksia.
Lisää nappulasta sitten kun saadaan hänet Ranskan maa kamaralle.
Oon hirmu tyytyväinen Jollasta. Kolmesta tokokokeesta keräsi oikeuden AVO-luokkaan. Ja tosiaan se yksi ALO-tulos ei todellakaan ole mikään huono vaan 151pistettä ja ALO2. Ekasta kokeestaan 1pistettä vaille täydet ja siltikään ei tullut luokkavoittoa. Seuraava ykkönen 183pisteellä ja silti tuli luokkavoitto.
Minulla on ollut aivan hirveä vauvakuume eikä tämä nyt koske (taaskaan) muutakuin niitä karvallisia. Siksi varasinkin itselleni urospennun kun on niin kauhian tyttövoittoista. Vähän lyhyt jalkaisemmista ja näyttelylinjaisemmista vanhemmista MUTTA isä on kansainvälinen mejä- ja muotovalio ja emä valioitunut nomekokeista. Molemmat ovat pärjänneet myös käytännön metsästyksessä sekä löytyy myös muita tuloksia.
Lisää nappulasta sitten kun saadaan hänet Ranskan maa kamaralle.
Oon hirmu tyytyväinen Jollasta. Kolmesta tokokokeesta keräsi oikeuden AVO-luokkaan. Ja tosiaan se yksi ALO-tulos ei todellakaan ole mikään huono vaan 151pistettä ja ALO2. Ekasta kokeestaan 1pistettä vaille täydet ja siltikään ei tullut luokkavoittoa. Seuraava ykkönen 183pisteellä ja silti tuli luokkavoitto.
perjantai 12. elokuuta 2011
Elämä hymyilee
Mun pirpanani parani kaikki! Kellään ei oo mitään hätää enää ja on jo kotiuduttukin. Onneksi vaihteeksi näin. Lorro on aloittanut pikkuhiljaa treenaamisen agilityssä. Se tuntuu olevan aivan luonnonlahjakkuus! Lorro ei ole vielä päässyt hyppimään, mutta näpsäkästi juoksee rimojen yli ja putkeen syöksyy ihan innoissaan. Lukee ohjausta todella hyvin.
Varauksia ei ole tullut yhtään Myrkyn ja Arnoldin pentueeseen. Oikeastaan ei yllättänyt. Batter tuossa vähän pyörittelee. Ilmoitti kiinnostuksestaan isän tullessa julki, mutta tämäkään ei ole varmaa. Catacoger olisi kyllä todella tuttu paikka ja mielellään sinne pupsin luovuttaisin. Saisipahan ainakin mejä- ja nomekisausta. Jonka lisäksi pupsi olisi puoliksi mun.
Varauksia ei ole tullut yhtään Myrkyn ja Arnoldin pentueeseen. Oikeastaan ei yllättänyt. Batter tuossa vähän pyörittelee. Ilmoitti kiinnostuksestaan isän tullessa julki, mutta tämäkään ei ole varmaa. Catacoger olisi kyllä todella tuttu paikka ja mielellään sinne pupsin luovuttaisin. Saisipahan ainakin mejä- ja nomekisausta. Jonka lisäksi pupsi olisi puoliksi mun.
maanantai 8. elokuuta 2011
Lol lol lorro
Lorro kotiutui tänä aamuna. Onneksi ihana kasvattajatätsky piti häntä meille varattuna vaikka hakeminen aina vaan lykkääntyi eteenpäin. Lorro on aivan huippu pikkumies. Tosi loisto noutamaan ja ihanan avoin kaiken suhteen.
Nuutti on joutunut treenaamaan rauhoittumista ihan tosissaan. Käymme paikoissa missä on paljon ihmisiä ja koiria ja muuta hälinää ja pojan pitäisi pystyä olemaan paikallaan. Kotona onnistuu jo hyvin ja saan heittää vaikka lelun nenän eteen niin poika pysyy. Kaupungillakin poika pystyy rauhoittumaan ja ohittamisetkin sujuu ongelmitta nykyään. Nuutti onkin edistynyt aivan loistavasti tuon rauhoittumisen suhteen. Nykyään pystyy parempina päivinä palkkaamaan lelulla eikä poika mene ihan hyperaktiiviseksi.
Jolla on mamman muru. Ajatuksia lukeva pikkutirppa. Ilmoitin Jollan ihan läpällä kokeeksi kokeeseen ja arvatkaa mitä! Tyttö veti 199pistettä tokokokeesta. Ajatelkaa! Tosi vähällä treenimäärällä mentiin koittamaan ja tää painaa kun kokeneempikin konkari eikä oltu edes kunnolla häiriössä treenattu muutakuin kotipihalla muitten petojen ollessa irti. Seuraavasta tokokokeesta tulikin sitten kakkospalkinto 151pisteellä, mutta ei se musta huono tulos ollut. Tytsyllä oli vähän känkkäränkkäpäivä.
Meille on tulossa tollouros nimeltä Deinzense Revitään Haavat Auki. Todella kiva sukuinen poitsu ja hänen velikultansa menee Catacogeriin. Saa nähdä mitenkä veljekset menestyvät ja onko kummastakaan jalostuskäyttöön. Deinzense Onko Rikos Rakastua on tosiaan minun ja Batterin yhteinen niinkuin lähes kaikki Catacogerin koirat ja Revitään Haavat Auki on sitten täysin omani niinkuin kaikki Terneläiset. Batter on kerinnyt jo hakemaan Ricon kotiin, mutta oma poikani (yllätys yllätys.. tämäkin) on vielä kasvattajan hoivassa. Olen poitsuani alkanut puhumaan Retuna, mutta saa nähdä mikä hänestä tulee kun kotio pääsee.
Haluaisin taloon pihavahdin. Puhuin jo joskus aikaisemmin bernhardinkoirasta, mutta kai nuo kaksi partacollieta hoitavat virkansa hyvin. Julia ja Nancy ovat kovasti treenailleet suojelua. Kisoihin asti ei kuitenkaan olla päästy Julian kanssa, mutta treenattu on. Julia on muutenkin ollut hyvin vähällä kisaamisella, mutta pihaa se on vahtinut ihan kivasti. On se yhden I-tuloksen tokosta hakenut ja vepestä yritettiin soveltuvuuskoetta suorittaa pariinkin otteeseen, mutta ei onnistunut. Näyttelyissä on kerran pyörähdetty erittäni hyvän arvoisesti. Julian kehäkäytös on aika huono. Saattaa välillä peruuttaa tuomaria. Ollaan tätä yritetty kitkeä pois joten näyttelyt on jäänyt todella vähälle.
Sit kriiseilyä koiramäärästä.. Talossa on yli viisikymmentä novascottia + kaikki kotia etsivät ja muut pörriäiset... Pyörryttävä määrä eikä se edes tunnu pahalle kun niitten kanssa elää ja asustaa. Rahoista nipistellään aina välillä omistajan syömisistä, mutta koirat elävät niin priimaruualla kun vaan voi ja kaikki syövät vähän eri pöperöitä. Osa syö barffaamalla ja osa nappulaa ja sitten taas osa on sekaruokinnalla. Hermot on toki tämän porukan kanssa välillä vähän kireällä niin omistajalla kuin laumallakin.
Valitettavasti tätä tekstiä kirjoittaessani huomasin osan vanhuksista olevan aivan ripulilla. Nyt on vanhuksia eristetty omiin luukkuihinsa josta pääsevät vapaasti kulkemaan ulkotarhaan. Toivotaan nyt, että tämä on vain jotain "normaalia" ripulointia. Tässä lähettyvillä kun on kuulunut olevan tosi äkäinen tautiaalto joka on vienyt koiria jopa tiputukseen ja osa jopa kuollut.. Toivon todella, että perheen nuorimmaiset eivät saa tätä. Varsinkaan Lorro kun se on vielä niin pieni.
Nuutti on joutunut treenaamaan rauhoittumista ihan tosissaan. Käymme paikoissa missä on paljon ihmisiä ja koiria ja muuta hälinää ja pojan pitäisi pystyä olemaan paikallaan. Kotona onnistuu jo hyvin ja saan heittää vaikka lelun nenän eteen niin poika pysyy. Kaupungillakin poika pystyy rauhoittumaan ja ohittamisetkin sujuu ongelmitta nykyään. Nuutti onkin edistynyt aivan loistavasti tuon rauhoittumisen suhteen. Nykyään pystyy parempina päivinä palkkaamaan lelulla eikä poika mene ihan hyperaktiiviseksi.
Jolla on mamman muru. Ajatuksia lukeva pikkutirppa. Ilmoitin Jollan ihan läpällä kokeeksi kokeeseen ja arvatkaa mitä! Tyttö veti 199pistettä tokokokeesta. Ajatelkaa! Tosi vähällä treenimäärällä mentiin koittamaan ja tää painaa kun kokeneempikin konkari eikä oltu edes kunnolla häiriössä treenattu muutakuin kotipihalla muitten petojen ollessa irti. Seuraavasta tokokokeesta tulikin sitten kakkospalkinto 151pisteellä, mutta ei se musta huono tulos ollut. Tytsyllä oli vähän känkkäränkkäpäivä.
Meille on tulossa tollouros nimeltä Deinzense Revitään Haavat Auki. Todella kiva sukuinen poitsu ja hänen velikultansa menee Catacogeriin. Saa nähdä mitenkä veljekset menestyvät ja onko kummastakaan jalostuskäyttöön. Deinzense Onko Rikos Rakastua on tosiaan minun ja Batterin yhteinen niinkuin lähes kaikki Catacogerin koirat ja Revitään Haavat Auki on sitten täysin omani niinkuin kaikki Terneläiset. Batter on kerinnyt jo hakemaan Ricon kotiin, mutta oma poikani (yllätys yllätys.. tämäkin) on vielä kasvattajan hoivassa. Olen poitsuani alkanut puhumaan Retuna, mutta saa nähdä mikä hänestä tulee kun kotio pääsee.
Haluaisin taloon pihavahdin. Puhuin jo joskus aikaisemmin bernhardinkoirasta, mutta kai nuo kaksi partacollieta hoitavat virkansa hyvin. Julia ja Nancy ovat kovasti treenailleet suojelua. Kisoihin asti ei kuitenkaan olla päästy Julian kanssa, mutta treenattu on. Julia on muutenkin ollut hyvin vähällä kisaamisella, mutta pihaa se on vahtinut ihan kivasti. On se yhden I-tuloksen tokosta hakenut ja vepestä yritettiin soveltuvuuskoetta suorittaa pariinkin otteeseen, mutta ei onnistunut. Näyttelyissä on kerran pyörähdetty erittäni hyvän arvoisesti. Julian kehäkäytös on aika huono. Saattaa välillä peruuttaa tuomaria. Ollaan tätä yritetty kitkeä pois joten näyttelyt on jäänyt todella vähälle.
Sit kriiseilyä koiramäärästä.. Talossa on yli viisikymmentä novascottia + kaikki kotia etsivät ja muut pörriäiset... Pyörryttävä määrä eikä se edes tunnu pahalle kun niitten kanssa elää ja asustaa. Rahoista nipistellään aina välillä omistajan syömisistä, mutta koirat elävät niin priimaruualla kun vaan voi ja kaikki syövät vähän eri pöperöitä. Osa syö barffaamalla ja osa nappulaa ja sitten taas osa on sekaruokinnalla. Hermot on toki tämän porukan kanssa välillä vähän kireällä niin omistajalla kuin laumallakin.
Valitettavasti tätä tekstiä kirjoittaessani huomasin osan vanhuksista olevan aivan ripulilla. Nyt on vanhuksia eristetty omiin luukkuihinsa josta pääsevät vapaasti kulkemaan ulkotarhaan. Toivotaan nyt, että tämä on vain jotain "normaalia" ripulointia. Tässä lähettyvillä kun on kuulunut olevan tosi äkäinen tautiaalto joka on vienyt koiria jopa tiputukseen ja osa jopa kuollut.. Toivon todella, että perheen nuorimmaiset eivät saa tätä. Varsinkaan Lorro kun se on vielä niin pieni.
lauantai 6. elokuuta 2011
"Katso mikä vauva!"
Kiva huomata, että kasvattajaryhmä saatiin kasaan HensMarsin järjestämässä ryhmänäyttelyssä Ruotsissa. Itse en jaksanut millään ilmoittaa koiria ja se olikin ihan hyvä päätös. Tämä rotunsa paras-kasvattajaryhmä kera kunniapalkinnon yllätti todella positiivisesti!
Ryhmässä olivat Romeo joka oli PU3 ollen myös VSP-jun ja Rabe PU1 VSP sekä tytöt Viiri ja Via saivat erinomaiset sijoittuen luokassaan.
Ternejen tulokset:
Romeo ERI JUK1 PU3 & VSP-jun
Raidi EH JUK4
Riia H
Naakka H
Via ERI JUK2
Viiri ERI NUK2
Zeke EH
Onni ERI AVK4
Rabe ERI AVK1 SERT PU1 & VSP
Myrkky ERI AVK4
Viima EH KÄK2
Nala ERI KÄK2
Sani ERI KÄK1 PN4
Onnea kovasti Terneläisten onnellisille omistajamammoille! (: Erityisesti Raben menestyksestä olen todella ylpeä joten super-rutistus sinne suuntaan!
Ja sit hehkutellaan pentusuunnitelmia! Syyskuun alulle tai aivan elokuun lopulle olisi tulossa lupaavia käyttönappuloita kera kuvien. Pentuekoko on enintään kolme pentua. Varauksia siis kehiin! Tässä on hyvä harrastuskoira (ja miksei jalostuskoirakin, koska eihän vanhojen pitkien linjojen pidä antaa kadota) aloittelijallekin. Hyvä hermoiset vanhemmat joittenka kanssa
Emänä on oma kasvattini joka on Hensun omistama Ternen Ingrid. Myrkky on tokosta ja nomesta valio jonka lisäksi suorittanut myös PESO:n, SOVE:n & PAKK:n hyväksytysti. Agissa oikeudet II-luokkaan jonka lisäksi on pärjännyt myös mejässä. Näyttelyistä saanut SERT:n ja myös erinomaisia sekä erittäin hyvää.
Tittelirivi: BH RH-E vFIN TVA & KVA.
Isäksi siunauksen Hensulta sai Fox Girl's Aspen. Pesunkestävä pk-koira, mutta laiskan omistajan takia heikosti siellä on kisailtu. Mejäkoirana aivan kymppi +++ eikä nomekoiranakaan huono. Oikeudet poitsulla on AVO-luokkaan. Pelastuskoirien soveltuvuuskokeen suorittanut ja meripelastuskokeen A-osion myös.
Tittelirivi: BH Ek1 Hk2 RH-W A vGERJM-10 vGER & vSWE JVA
Luonteeltaan vanhemmat ovat molemmat erinomaisesti käyttöön soveltuvia. Molemmilta löytyy intoa tehdä ja metsästysviettiä. Näiden pentujen odotetaan toimivan loistavasti myös metsällä joten tästä löytyisi myös loisto metsästyskaveri. Molemmat vanhemmat ovat aivan mahtavia noutajia. Isää on välillä lainattu metsälle metsämiesten seuraksi ja pelkästään kehuja on sadellut. Ei ole jääneet sorsat lillumaan ammuttuina veteen vaan kaikki on tuotu.
Ulkonäöllisesti Myrkky on raskaampi eli näin suomeksi sanottuna näyttelylinjainen. Arnold taasen on vielä kesken kehityksen oleva nuorukainen joka mielestäni kaipaisi vähän tasaisempaa ulkomuotoa ja parempaa päätä. Kumpaakaan näistä en miellä liian raskaaksi, mutta molemmilla saisi olla vähän pisemmät jalat. Vaikka molemmat ovat ulkonäöllisesti hieman raskaampia niin se ei ole kuitenkaan rajoittanut näiden käyttöominaisuuksia.
Myrkky on Ternen I-pentueesta jonka suku on pitkä ja samalla yleinen (hyvänä esimerkkinä koirat: Sunlit Put, Hole in the Head, Utuhaukun Diamond Is Beautyful). Suvusta löytyy sukusiitosta (isänisänemä & isänemänemänisänemä Utuhaukun Diamond Is Beautyful).
Suvun helmi on ehdottomasti Myrkyn emä Cara's Mint Sea jota ei löydy muista kuin I-pentujen suvusta. Evm. sukuinen narttu joka ei nyt mikään tittelihirmu ollut, mutta toimiva käyttökoira! Ulkonäöltään vähän raskaampi (näyttelyfifi).
Arnoldilla on yksi polvi sukua (ainakin) takana ja myös yksi lupaavasti kisauransa aloittanut pentue (Ternen S-pentue). Uskon, että pentueesta käytetään ainakin kahta jalostukseen, jos ei jopa kaikkia kolmea - pentuekoon en kuitenkaan usko olevan kuin aivan max 4pentua (todennäköisesti vain kolmea). Toisaalta en näe tätä ongelmana, koska emänpuolen suku on jo niin yleinen, että ei haittaa vaikka isukkia olisi käytetty aikaisemminkin jalostukseen.
Ja mainittakoon nyt loppuun, että Arnold on aito kanadan tuonti.
P.S. Otsikko viittailee meidän uuteen tulokkaaseen. Herran nimi on Haovc Lost Memory. Hänestä lisää kun saadaan vauva kotiin.
Ryhmässä olivat Romeo joka oli PU3 ollen myös VSP-jun ja Rabe PU1 VSP sekä tytöt Viiri ja Via saivat erinomaiset sijoittuen luokassaan.
Ternejen tulokset:
Romeo ERI JUK1 PU3 & VSP-jun
Raidi EH JUK4
Riia H
Naakka H
Via ERI JUK2
Viiri ERI NUK2
Zeke EH
Onni ERI AVK4
Rabe ERI AVK1 SERT PU1 & VSP
Myrkky ERI AVK4
Viima EH KÄK2
Nala ERI KÄK2
Sani ERI KÄK1 PN4
Onnea kovasti Terneläisten onnellisille omistajamammoille! (: Erityisesti Raben menestyksestä olen todella ylpeä joten super-rutistus sinne suuntaan!
Ja sit hehkutellaan pentusuunnitelmia! Syyskuun alulle tai aivan elokuun lopulle olisi tulossa lupaavia käyttönappuloita kera kuvien. Pentuekoko on enintään kolme pentua. Varauksia siis kehiin! Tässä on hyvä harrastuskoira (ja miksei jalostuskoirakin, koska eihän vanhojen pitkien linjojen pidä antaa kadota) aloittelijallekin. Hyvä hermoiset vanhemmat joittenka kanssa
Emänä on oma kasvattini joka on Hensun omistama Ternen Ingrid. Myrkky on tokosta ja nomesta valio jonka lisäksi suorittanut myös PESO:n, SOVE:n & PAKK:n hyväksytysti. Agissa oikeudet II-luokkaan jonka lisäksi on pärjännyt myös mejässä. Näyttelyistä saanut SERT:n ja myös erinomaisia sekä erittäin hyvää.
Tittelirivi: BH RH-E vFIN TVA & KVA.
Isäksi siunauksen Hensulta sai Fox Girl's Aspen. Pesunkestävä pk-koira, mutta laiskan omistajan takia heikosti siellä on kisailtu. Mejäkoirana aivan kymppi +++ eikä nomekoiranakaan huono. Oikeudet poitsulla on AVO-luokkaan. Pelastuskoirien soveltuvuuskokeen suorittanut ja meripelastuskokeen A-osion myös.
Tittelirivi: BH Ek1 Hk2 RH-W A vGERJM-10 vGER & vSWE JVA
Luonteeltaan vanhemmat ovat molemmat erinomaisesti käyttöön soveltuvia. Molemmilta löytyy intoa tehdä ja metsästysviettiä. Näiden pentujen odotetaan toimivan loistavasti myös metsällä joten tästä löytyisi myös loisto metsästyskaveri. Molemmat vanhemmat ovat aivan mahtavia noutajia. Isää on välillä lainattu metsälle metsämiesten seuraksi ja pelkästään kehuja on sadellut. Ei ole jääneet sorsat lillumaan ammuttuina veteen vaan kaikki on tuotu.
Ulkonäöllisesti Myrkky on raskaampi eli näin suomeksi sanottuna näyttelylinjainen. Arnold taasen on vielä kesken kehityksen oleva nuorukainen joka mielestäni kaipaisi vähän tasaisempaa ulkomuotoa ja parempaa päätä. Kumpaakaan näistä en miellä liian raskaaksi, mutta molemmilla saisi olla vähän pisemmät jalat. Vaikka molemmat ovat ulkonäöllisesti hieman raskaampia niin se ei ole kuitenkaan rajoittanut näiden käyttöominaisuuksia.
Myrkky on Ternen I-pentueesta jonka suku on pitkä ja samalla yleinen (hyvänä esimerkkinä koirat: Sunlit Put, Hole in the Head, Utuhaukun Diamond Is Beautyful). Suvusta löytyy sukusiitosta (isänisänemä & isänemänemänisänemä Utuhaukun Diamond Is Beautyful).
Suvun helmi on ehdottomasti Myrkyn emä Cara's Mint Sea jota ei löydy muista kuin I-pentujen suvusta. Evm. sukuinen narttu joka ei nyt mikään tittelihirmu ollut, mutta toimiva käyttökoira! Ulkonäöltään vähän raskaampi (näyttelyfifi).
Arnoldilla on yksi polvi sukua (ainakin) takana ja myös yksi lupaavasti kisauransa aloittanut pentue (Ternen S-pentue). Uskon, että pentueesta käytetään ainakin kahta jalostukseen, jos ei jopa kaikkia kolmea - pentuekoon en kuitenkaan usko olevan kuin aivan max 4pentua (todennäköisesti vain kolmea). Toisaalta en näe tätä ongelmana, koska emänpuolen suku on jo niin yleinen, että ei haittaa vaikka isukkia olisi käytetty aikaisemminkin jalostukseen.
Ja mainittakoon nyt loppuun, että Arnold on aito kanadan tuonti.
P.S. Otsikko viittailee meidän uuteen tulokkaaseen. Herran nimi on Haovc Lost Memory. Hänestä lisää kun saadaan vauva kotiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)