Nostetaampas Nuge taas esille. Johan siitä vähän aika sitten kirjoitettiinkin. Aikani hakkasin päätä seinään Nugen kanssa ja hommahan alkoi suorastaan luistamaan. Toisaalta sinne uhkailemaani PAKK-kokeeseen ei olla vielä päästy eikä muutenkaan mitään tehty yhdessä, koska Sigi otti Nugen hoitoon Shaghasiin vähäksi aikaa. Sigi rakastui tähän urokseen ja samalla sovimme, että Nuge tulisi olemaan Unian pentujen isä, joten olisihan hänen myös hyvä tutustua urokseen.
Sovimme, että Sigi treenaisi Nugen kanssa agilityssä enemmänkin ja hijoisivat Nugesta agilityvalion. Onhan se lupaava agilitykoira, mutta paljon hiottavaa siinä on ollut. Sigi samalla lupasi treenata uroksen kanssa nomea ja hakea sille vikan ykkösen valion arvoon. Kiitin ja kumarsin Sigiä tässä vaiheessa kuin jotain ylijumalaa! Jospa hänellä olisi joku taianomainen kosketus tuohon luupäähän. Hällähän oli! Ei kauaa mennyt kun Sigi tahkosi Nugesta agivalion ja nyt he ovat jatkaneet hyvää menestystä myös nomessa - valion arvo on vain yhden ykkösen päässä!
tiistai 10. heinäkuuta 2012
torstai 21. kesäkuuta 2012
Erikoisnäyttelyssä Venäjällä
Huh HUH mikä reissu, mutta nyt ollaan kotona! Saapuminen Ranskaan kesti aivan törkeästi, koska matkattiin autolla maitten halki kohti Ranskaa ja parinkin tullin kohdalla oli pieni ongelmia, jonka lisäksi myös auto päätti reistailla. No kuitenkin nyt on näyttely takana päin ja kotona ollaan! Erkkari tuomarina toimi Kendra, joka arvosteli pentuja lukuun ottamatta kaikki sanallisten kera - kiitos tästä!
Ensimmäisenä arvosteltiin pennut. Peggy sai KP:n ja oli VSP-pentu. Esiintyminen meni normaali rutiinilla.
Sitten alkoikin urokset. ja ensimmäisenä tietysti junnut. Junnu-uroksia olikin vain 12kappaletta. Ippen eka näyttely, josta saikin sitten erittäin hyvän! Tuomari toivoi lisää voimakkuutta eturintaan ja totesi, että rungosta huomaa sen selkeästi olevan vielä kehittymässä. Erinomaiset sai Touko, Roi ja Ville, joista kukaan ei kuitenkaan saanut SA:ta. Ville sijottui luokkansa kolmanneksi ja Roi neljänneksi. Virken turkista miinusta, mutta sai kuitenkin erittäin hyvän. Voiton junnuissa vei Batterin kasvatti Fraasi, joka sai myös SA:n.
Nuorten luokassa olikin uroksia jo huomattavasti enemmän - 26kappaletta. Ekana kehään pääsi Topi, joka aloitti tyylikkäästi saaden hyvän. Toivomisen varaa oli vatsalinjassa, kinnerkulmauksissa ja turkissa, joka oli todella huono. Seuraavaksi omista koiristani kehään meni Curry, joka teki ihanan kepposen näyttelypaikalla. Näyttelypaikka oli melko lähellä rantaa ja keli oli aika lämmin. Näppäränä poikana Curry huomaamattani karkasi häkistä ja kävi uimassa. Havaitsin Curryn vasta sitten, kun se hölkötteli takaisin päin rannasta. Kirosin ääneen ja totesin, että se meneekin sitten n. 10minuutin sisään kehään. Curry saikin hyvän ja tuomari kirjoitti arvosteluun: "Laatuarvosana laskee turkin märkyyden vuoksi." Pikkasen otti päähän tämä Curryn tempaus! Ihme mies... Curryn jälkeen olikin jopa kolme koiraa ennen melko tuoretta tulokastani Iitua, joka nappasi ERI:n. Tuomari toivoi lisää ryhtiä. Kummatkin Motorcars'-pojat nappasivat hyvät, joista Einon tulos ei todellakaan yllättänyt. Mando ja Cirxo eri:t. NUO-uroksissa kasvateistani 5/6 sai ERI:n, mutta valitettavasti kellekään ei irronnut SA:ta eikä kukaan pojista sijoittunut edes luokassaan. NUO-uroksissa ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä, mutta Vallu nähtiin myös kehässä Miiran kanssa eikä tällä kertaa valitettavaa ollut liian korkeasta sukasta. Poitsu vain sattui olemaan turhan liioiteltu tuomarin mieleen. Ai niin, tuloksena erittäin hyvä! Parannusta viime kertaan siis löytyi - yhdellä tultiin ylös päin.
AVO-uroksia sitten oli astetta enemmän kuin NUO-uroksia - 31kappaletta. Sijoitusurokseni Unto taisi päästä eka näyttelyyn (vai olisiko ollut jo toinen...) ja tuloksena erittäin hyvä. Batter oli vähän käärmeissään, koska Untohan on hänen realy näyttelykoiransa, vaikka se ei oikeasti ole mikään puhtain kehäkettu ulkonäöltään, mutta aina voi silti toivoa. Unton kohdalla tuomari kaipasi huolitellumpaa kokonaisuutta. Kai se on myös pakko alkaa uskoa, että Ezra ei oo tuomareiden mieleen. Eka näyttelystä tyydyttävä ja erkkarista hyvä, mutta parannusta! Vikoja tuntui löytyvän enemmän kuin kaupasta eri merkkisiä maitoja, mutta hyvä kuitenkin tuli, joten tyytyväisiä ollaan. Omista koirista / kasvateista ERI:n sai Olli, Sauli, Viive (MITÄH???) ja Zeken. Zeken kanssa menestys jatkui myös niin pitkälle, että se sijoittui luokkansa neljänneksi ja sai päivämme toisen SA:n! Ekan SA:n sai samassa luokassa kisannut Nuutti. Tästä olin ylpeä, koska se oli omista koiristani toine SA ja samalla myös omista kasvateistani eka SA koko päivän aikana.. Viiveen erinomaisesta yllätyin, mutta onhan sillekin kiva ERI saada! Seisomisesta tuli moitteita, mutta eiköhän sekin treenillä parane. Meinasimpa unohtaa kertoa Nuutin menestyksestä, joka pokasi päivän ekan SA:ni ja sijoittui jopa luokkansa kolmanneksi eli sijoitusta paremmaksi pisti kuin Zeke.
Käyttöluokkaan urosten määrä laski, mutta taso nousi. Tuomari kehuikin yleisesti käyttöluokan uroksia sanoen, että urokset olivat selkeästi tasokkaimmat. Itse sai pyöritellä peukaloita melko pitkään, koska eka uros, jonka kehässä esitin oli Otto, joka pääsi kehään vasta seitsemäntenä ja arvostelussa mainittiin mm. se, että Otto on vielä kevyt, mutta itse en usko, että se tuosta enää vahvistuu. Tuloksena kuitenkin ERI & SA. Kolmantena kehässä kuitenkin kävi sijoitusurokseni Roope, jonka arvostelusta ei löytynyt mitään miinuksia. Oton jälkeen menikin sitten omat kasvattini Dusty, Raidi, Viima ja Scot, joista Viima sitten loppu viimein oli ainut, joka ei saanut SA:ta. Nää omat kasvatit & Roope tasoitti tota päivän SA-tiliä kummasti! Käyttöluokan voitto menikin täydellisyyttä hipovalle Roopelle, Dusty otti kolmos-sijan ja Scot nelosen. Kaikki kolme Shadyn koiria ja kakkonen myös! Ei huono päivä ollenkaan Shadylle. Kaikki luokassa sijoittuneet saivat SA:n ja myös kolme ei-sijoittunutta.
Valioissa ei nähty yhtäkään koiraa eikä vetskuissa yhtäkään urosta, joten seuraavaksi PU-kehään otettiin kaikki SA:n saaneet, joita taisi olla lähemmäs kaksikymmentä. Täysin virallisesti omat koirat ei siellä niittänyt menestystä, mutta Shadyn koirat pisti sielläkin tuulemaan! PU1 oli mieluinen yllätys - palkintopallilla komeili sijoitusurokseni Roope! Kakkosena myös Shadyn koira, kolmantena Batterin kasvatti Fraasi ja neljäntenä myös Shadyn koira ja kasvattini Dusty. Mahtavaa! Erityisen iloinen olin Roopen menestyksestä, koska se on omasta mielestäni komea koira ja nyt se sitten noteerattiin näyttelyssäkin ihan kunnolla.
Meinasin pyörtyä nähdessäni paljon junnunarttuja oli.... 26kappaletta. Vahinkopentueen värivirheellinen Vava oli toisena ja tuomari mainitsi arvostelussa, että ei tiedä onko värityksessä jotain vikaa. Onhan siinä, mutta tuloksena ERI! Musta Vava on kuitenkin aivan mielettömän nätti, joten ei mun elämääni ainakaan haittaa tuollainen värivirhe. Batterin kasvatti Etta sai myös ERI:n. Tuomari mainitsi toivovansa kuroutuneempaa vatsalinjaa. Musta Etta on nätti narttu samoin kuin siskonsa Effy. Niitten veli Ezra on lahjoittanut kaiken kauneutensa siskoilleen. Junnunartuissa nähtiin melkoisen uusi tuttavuus Lica. Tosi tasapainoinen ja nätti narttu, jonka tuomarikin sit palkitsi luokkataistossa SA:lla, vaikka ei sijoittunutkaan luokassa. Dixi avasi näyttelyuransa junnuissa eikä lainkaan huonosti! Tuloksena erinomainen ja arvostelussa maininta: "Selkeästi vielä kehittymässä". Niinhän se onkin. Sijoitusnarttuni Endi pärjäsi myös kivasti saaden ERI:n! Bellalle myös ERI, vaikka kinnerkulmaukset olisivat saanut olla paremmat. Omat kasvatit pärjäsi tosi kivasti! 5/8 sai erinomaiset. Omasta poppoosta, sijoituskoirista ja kasvateista SA:t irtosi Endille, Serrelle, Zazalle, Aeshalle ja Unialle. Luokan voitti Unia, kakkoseksi Endi, kolmoseksi Serre ja Aesha (jommalle kummalle tytöistä siis nelos-sija).
NUO-luokassa olikin sitten "vaan" 22narttua. Seittemän ensimmäistä koiraa vetäisikin sitten erinomaisen. Näihin lukeutui mm. Batterin sijoitustytsy Effy. Ternet piti yllä tässä luokassa hyvin vahvaa eh-linjaa ja 1/8 sai erinomaisen (Ux) ja loput sen erittäin hyvän. Rollo teki back to show-tempun ja nappasi erinomaisen. Taisi olla tän vanhan piian eka NUO-luokan näyttely kun aina ennen oltu junnuissa. Luokassa sijoitettiin se neljä ja kaikki sijoittuneet saivat SA:n. Ykköseksi näistä ylsi Effy!
Tää on tätä "vähiin käy ennen kuin loppuu" ja AVO:ssa vain 19narttua ja käyttöluokassa vielä vähemmän - 14. Omista koirista ERI:n sai Aatos, Kettu, Norma ja Torsti. Jammalle hyvä ja arvostelussa löytyi aika huononlaisesti noita hyviä puolia, mutta huonoja sitäkin enemmän. No eihän tuo Jamma oikeasti ole mikään näyttelytähdeksi syntynyt ja sen pää (arvostelussa olikin "tyydyttävä pää") ei oo mikään tollerimaisin. Luokan voitti Kettu (+ SA) ja kolmantena olikin Mörkö, joka taisi olla Batterin parhaiten pärjännyt koira? Jos Effyä ei lasketa. Mörölle myös SA.
Käyttönartuissa oli omista koirista vain Tiara ja Dina, joille kummallekin ERI ilman SA:ta. Dinassa huonoa oli sen kehittymättömyys, josta olen aivan samaa mieltä. Omia kasvatteja luokassa oli neljä, joista kahdelle ERI ja kahdella hyvä. Sani sai ihan SA:nkin. Mainitaan nyt vielä Batterin kasvatti Seela, jolle myös ERI ja SA. Kukaan "omista" koirista ei sijoittunut luokassa. Luokan voittikin kaikille varmaan tuttu Barbi, joka onkin jo kauan sitten edes menneen Atteni tytär. Barbi on Niken omistama tosi nätti tyttö, joka on kahminut useamman SERTin ja voittajatitteleitä, mutta valitettavasti muotovalion arvoon ei ole saavuttanut kaikkia SERTejä. Suomesta puuttuu yksi SERT vFIN MVA arvosta.
Vetskunartut loistivat paikalla olollaan. Ekana esiintyi varmasti jo tutuksi käynyt Miri, jolle ERI ja toisena teki ensi esiintymisensä Bigne. Bigne pisti parastaan ja sai myös ERI:n. Tuomari kehui valtavasti Bigneä, joka hipoi lähes täydellisyyttä. Kumpikin vetskuista sai SA:n, mutta Bigne voitti ja samalla tuli ROP-veteraaniksi. Paras narttu kehässä olikin sitten melkein 25koiraa. PN-kehässä menestys oli myöskin hyvää! Ykköseksi valittiin Niken Barbi, kakkoseksi näyttelyuransa aloittanut Bigne, kolmoseksi Unia ja neljäntenä Effy.
PN-kehän jälkeen valittiin paras junnu, jonka tittelin saikin Unia ja Fraasi oli VSP-junnu. Tämän jälkeen tuli ROP & VSP taisto. Tuomari juoksutti koiria useamman kerran ja me elimme jännityksessä kehän reunalla. Kannustukset olivat aivan korvia huumaavat ja aploodit sensaatiomaiset, kun rotunsa parhaaksi valittiin Roope ja vastakkaisen sukupuolen parhaaksi Barbi.
Tämän jälkeen otettiin kasvattajaryhmät. Kokert vei voiton, mutta Terneläiset ylsivät hyväksi kakkoseksi kivalla arvostelulla: "Kaunis kasvattajaryhmä" saaden myös kunniapalkinnon! Kolmanneksi Catacoger ja neljänneksi de Verano, joille kummallekin kunniapalkinto!
Kasvattajaryhmien jälkeen oli jälkeläisryhmät ja voin kertoa, että oli pieni sepeeminen, että saatiin kaikkiin ryhmien koirille esittäjät. Ternestä ryhmiä oli viisi ja kaiken kaikkiaan jälkeläisryhmiä oli seitsemän. Voiton vei Gallandon's Drowning By Numbersin ryhmä, jossa mukana oli myös Nuutti. Tämä oli ainut ryhmä joka sai kunniapalkinnon, mutta mieltä lämmitti kovasti tuomarin yleinen kommentti ryhmistä: "Kasvattajat ovat selkeästi vaikuttaneet linjojen samankaltaisuuteen, hyvä homma! :)" Kakkoseksi tuli Oton pennut eli Ternen C:t kommenttien kera: "Hyvin kevyitä rakenteita. Samantyyppisiä linjoja kauttaaltaan." Kolmoseksi Äffän pennut eli Ternen D:t, joista ensi esiintymisen tässä näyttelyssä teki Bigne (PN2 + SERT), Tina (EH), Dolly (EH) ja Ippe (EH). Neljänneksi tuli Dinan pentue eli Ternen Ällät saaden arvostelun: "Samantyyppisiä päitä ja linjoja." Viidentenä ryhmänä, joka ei siis sijoittunut, meillä oli Ferrarin lapsoset, joissa mukana oli kaikki Ternen U:t ja sit Ferrarin toisesta pentueesta Dixi, joidenka arvostelu meni näin: "Hieman erityyppisiä linjoja. Turkikkaita."
Päivän päätteeksi tuomari julisti leikkimielisten tittelien saajat, joissa neljä tuli ns. Terneen päin. Roope pisti parastaan ja sai näistä titteleistä kolme itselleen: paras ilme, turkki & käyttökoira. Unia myös tsemppasi ja sai tittelin "paras väritys". Ei siis huono saldo kun 4/6 tuli kasvatille ja sijoituskoiralle.
Lopuksi haluan onnitella kaikkia tuloksiinsa tyytyväisiä ja kiittää mukavasta päivästä! Tuomarille erityiskiitos nopeista tuloksista (jotka saatiin muuten juuri oikeana päivänä!) ja ennen kaikkea suuri kiitos sanallisista.
Ensimmäisenä arvosteltiin pennut. Peggy sai KP:n ja oli VSP-pentu. Esiintyminen meni normaali rutiinilla.
Sitten alkoikin urokset. ja ensimmäisenä tietysti junnut. Junnu-uroksia olikin vain 12kappaletta. Ippen eka näyttely, josta saikin sitten erittäin hyvän! Tuomari toivoi lisää voimakkuutta eturintaan ja totesi, että rungosta huomaa sen selkeästi olevan vielä kehittymässä. Erinomaiset sai Touko, Roi ja Ville, joista kukaan ei kuitenkaan saanut SA:ta. Ville sijottui luokkansa kolmanneksi ja Roi neljänneksi. Virken turkista miinusta, mutta sai kuitenkin erittäin hyvän. Voiton junnuissa vei Batterin kasvatti Fraasi, joka sai myös SA:n.
Nuorten luokassa olikin uroksia jo huomattavasti enemmän - 26kappaletta. Ekana kehään pääsi Topi, joka aloitti tyylikkäästi saaden hyvän. Toivomisen varaa oli vatsalinjassa, kinnerkulmauksissa ja turkissa, joka oli todella huono. Seuraavaksi omista koiristani kehään meni Curry, joka teki ihanan kepposen näyttelypaikalla. Näyttelypaikka oli melko lähellä rantaa ja keli oli aika lämmin. Näppäränä poikana Curry huomaamattani karkasi häkistä ja kävi uimassa. Havaitsin Curryn vasta sitten, kun se hölkötteli takaisin päin rannasta. Kirosin ääneen ja totesin, että se meneekin sitten n. 10minuutin sisään kehään. Curry saikin hyvän ja tuomari kirjoitti arvosteluun: "Laatuarvosana laskee turkin märkyyden vuoksi." Pikkasen otti päähän tämä Curryn tempaus! Ihme mies... Curryn jälkeen olikin jopa kolme koiraa ennen melko tuoretta tulokastani Iitua, joka nappasi ERI:n. Tuomari toivoi lisää ryhtiä. Kummatkin Motorcars'-pojat nappasivat hyvät, joista Einon tulos ei todellakaan yllättänyt. Mando ja Cirxo eri:t. NUO-uroksissa kasvateistani 5/6 sai ERI:n, mutta valitettavasti kellekään ei irronnut SA:ta eikä kukaan pojista sijoittunut edes luokassaan. NUO-uroksissa ei oikeastaan ollut mitään ihmeellistä, mutta Vallu nähtiin myös kehässä Miiran kanssa eikä tällä kertaa valitettavaa ollut liian korkeasta sukasta. Poitsu vain sattui olemaan turhan liioiteltu tuomarin mieleen. Ai niin, tuloksena erittäin hyvä! Parannusta viime kertaan siis löytyi - yhdellä tultiin ylös päin.
AVO-uroksia sitten oli astetta enemmän kuin NUO-uroksia - 31kappaletta. Sijoitusurokseni Unto taisi päästä eka näyttelyyn (vai olisiko ollut jo toinen...) ja tuloksena erittäin hyvä. Batter oli vähän käärmeissään, koska Untohan on hänen realy näyttelykoiransa, vaikka se ei oikeasti ole mikään puhtain kehäkettu ulkonäöltään, mutta aina voi silti toivoa. Unton kohdalla tuomari kaipasi huolitellumpaa kokonaisuutta. Kai se on myös pakko alkaa uskoa, että Ezra ei oo tuomareiden mieleen. Eka näyttelystä tyydyttävä ja erkkarista hyvä, mutta parannusta! Vikoja tuntui löytyvän enemmän kuin kaupasta eri merkkisiä maitoja, mutta hyvä kuitenkin tuli, joten tyytyväisiä ollaan. Omista koirista / kasvateista ERI:n sai Olli, Sauli, Viive (MITÄH???) ja Zeken. Zeken kanssa menestys jatkui myös niin pitkälle, että se sijoittui luokkansa neljänneksi ja sai päivämme toisen SA:n! Ekan SA:n sai samassa luokassa kisannut Nuutti. Tästä olin ylpeä, koska se oli omista koiristani toine SA ja samalla myös omista kasvateistani eka SA koko päivän aikana.. Viiveen erinomaisesta yllätyin, mutta onhan sillekin kiva ERI saada! Seisomisesta tuli moitteita, mutta eiköhän sekin treenillä parane. Meinasimpa unohtaa kertoa Nuutin menestyksestä, joka pokasi päivän ekan SA:ni ja sijoittui jopa luokkansa kolmanneksi eli sijoitusta paremmaksi pisti kuin Zeke.
Käyttöluokkaan urosten määrä laski, mutta taso nousi. Tuomari kehuikin yleisesti käyttöluokan uroksia sanoen, että urokset olivat selkeästi tasokkaimmat. Itse sai pyöritellä peukaloita melko pitkään, koska eka uros, jonka kehässä esitin oli Otto, joka pääsi kehään vasta seitsemäntenä ja arvostelussa mainittiin mm. se, että Otto on vielä kevyt, mutta itse en usko, että se tuosta enää vahvistuu. Tuloksena kuitenkin ERI & SA. Kolmantena kehässä kuitenkin kävi sijoitusurokseni Roope, jonka arvostelusta ei löytynyt mitään miinuksia. Oton jälkeen menikin sitten omat kasvattini Dusty, Raidi, Viima ja Scot, joista Viima sitten loppu viimein oli ainut, joka ei saanut SA:ta. Nää omat kasvatit & Roope tasoitti tota päivän SA-tiliä kummasti! Käyttöluokan voitto menikin täydellisyyttä hipovalle Roopelle, Dusty otti kolmos-sijan ja Scot nelosen. Kaikki kolme Shadyn koiria ja kakkonen myös! Ei huono päivä ollenkaan Shadylle. Kaikki luokassa sijoittuneet saivat SA:n ja myös kolme ei-sijoittunutta.
Valioissa ei nähty yhtäkään koiraa eikä vetskuissa yhtäkään urosta, joten seuraavaksi PU-kehään otettiin kaikki SA:n saaneet, joita taisi olla lähemmäs kaksikymmentä. Täysin virallisesti omat koirat ei siellä niittänyt menestystä, mutta Shadyn koirat pisti sielläkin tuulemaan! PU1 oli mieluinen yllätys - palkintopallilla komeili sijoitusurokseni Roope! Kakkosena myös Shadyn koira, kolmantena Batterin kasvatti Fraasi ja neljäntenä myös Shadyn koira ja kasvattini Dusty. Mahtavaa! Erityisen iloinen olin Roopen menestyksestä, koska se on omasta mielestäni komea koira ja nyt se sitten noteerattiin näyttelyssäkin ihan kunnolla.
Meinasin pyörtyä nähdessäni paljon junnunarttuja oli.... 26kappaletta. Vahinkopentueen värivirheellinen Vava oli toisena ja tuomari mainitsi arvostelussa, että ei tiedä onko värityksessä jotain vikaa. Onhan siinä, mutta tuloksena ERI! Musta Vava on kuitenkin aivan mielettömän nätti, joten ei mun elämääni ainakaan haittaa tuollainen värivirhe. Batterin kasvatti Etta sai myös ERI:n. Tuomari mainitsi toivovansa kuroutuneempaa vatsalinjaa. Musta Etta on nätti narttu samoin kuin siskonsa Effy. Niitten veli Ezra on lahjoittanut kaiken kauneutensa siskoilleen. Junnunartuissa nähtiin melkoisen uusi tuttavuus Lica. Tosi tasapainoinen ja nätti narttu, jonka tuomarikin sit palkitsi luokkataistossa SA:lla, vaikka ei sijoittunutkaan luokassa. Dixi avasi näyttelyuransa junnuissa eikä lainkaan huonosti! Tuloksena erinomainen ja arvostelussa maininta: "Selkeästi vielä kehittymässä". Niinhän se onkin. Sijoitusnarttuni Endi pärjäsi myös kivasti saaden ERI:n! Bellalle myös ERI, vaikka kinnerkulmaukset olisivat saanut olla paremmat. Omat kasvatit pärjäsi tosi kivasti! 5/8 sai erinomaiset. Omasta poppoosta, sijoituskoirista ja kasvateista SA:t irtosi Endille, Serrelle, Zazalle, Aeshalle ja Unialle. Luokan voitti Unia, kakkoseksi Endi, kolmoseksi Serre ja Aesha (jommalle kummalle tytöistä siis nelos-sija).
NUO-luokassa olikin sitten "vaan" 22narttua. Seittemän ensimmäistä koiraa vetäisikin sitten erinomaisen. Näihin lukeutui mm. Batterin sijoitustytsy Effy. Ternet piti yllä tässä luokassa hyvin vahvaa eh-linjaa ja 1/8 sai erinomaisen (Ux) ja loput sen erittäin hyvän. Rollo teki back to show-tempun ja nappasi erinomaisen. Taisi olla tän vanhan piian eka NUO-luokan näyttely kun aina ennen oltu junnuissa. Luokassa sijoitettiin se neljä ja kaikki sijoittuneet saivat SA:n. Ykköseksi näistä ylsi Effy!
Tää on tätä "vähiin käy ennen kuin loppuu" ja AVO:ssa vain 19narttua ja käyttöluokassa vielä vähemmän - 14. Omista koirista ERI:n sai Aatos, Kettu, Norma ja Torsti. Jammalle hyvä ja arvostelussa löytyi aika huononlaisesti noita hyviä puolia, mutta huonoja sitäkin enemmän. No eihän tuo Jamma oikeasti ole mikään näyttelytähdeksi syntynyt ja sen pää (arvostelussa olikin "tyydyttävä pää") ei oo mikään tollerimaisin. Luokan voitti Kettu (+ SA) ja kolmantena olikin Mörkö, joka taisi olla Batterin parhaiten pärjännyt koira? Jos Effyä ei lasketa. Mörölle myös SA.
Käyttönartuissa oli omista koirista vain Tiara ja Dina, joille kummallekin ERI ilman SA:ta. Dinassa huonoa oli sen kehittymättömyys, josta olen aivan samaa mieltä. Omia kasvatteja luokassa oli neljä, joista kahdelle ERI ja kahdella hyvä. Sani sai ihan SA:nkin. Mainitaan nyt vielä Batterin kasvatti Seela, jolle myös ERI ja SA. Kukaan "omista" koirista ei sijoittunut luokassa. Luokan voittikin kaikille varmaan tuttu Barbi, joka onkin jo kauan sitten edes menneen Atteni tytär. Barbi on Niken omistama tosi nätti tyttö, joka on kahminut useamman SERTin ja voittajatitteleitä, mutta valitettavasti muotovalion arvoon ei ole saavuttanut kaikkia SERTejä. Suomesta puuttuu yksi SERT vFIN MVA arvosta.
Vetskunartut loistivat paikalla olollaan. Ekana esiintyi varmasti jo tutuksi käynyt Miri, jolle ERI ja toisena teki ensi esiintymisensä Bigne. Bigne pisti parastaan ja sai myös ERI:n. Tuomari kehui valtavasti Bigneä, joka hipoi lähes täydellisyyttä. Kumpikin vetskuista sai SA:n, mutta Bigne voitti ja samalla tuli ROP-veteraaniksi. Paras narttu kehässä olikin sitten melkein 25koiraa. PN-kehässä menestys oli myöskin hyvää! Ykköseksi valittiin Niken Barbi, kakkoseksi näyttelyuransa aloittanut Bigne, kolmoseksi Unia ja neljäntenä Effy.
PN-kehän jälkeen valittiin paras junnu, jonka tittelin saikin Unia ja Fraasi oli VSP-junnu. Tämän jälkeen tuli ROP & VSP taisto. Tuomari juoksutti koiria useamman kerran ja me elimme jännityksessä kehän reunalla. Kannustukset olivat aivan korvia huumaavat ja aploodit sensaatiomaiset, kun rotunsa parhaaksi valittiin Roope ja vastakkaisen sukupuolen parhaaksi Barbi.
Tämän jälkeen otettiin kasvattajaryhmät. Kokert vei voiton, mutta Terneläiset ylsivät hyväksi kakkoseksi kivalla arvostelulla: "Kaunis kasvattajaryhmä" saaden myös kunniapalkinnon! Kolmanneksi Catacoger ja neljänneksi de Verano, joille kummallekin kunniapalkinto!
Kasvattajaryhmien jälkeen oli jälkeläisryhmät ja voin kertoa, että oli pieni sepeeminen, että saatiin kaikkiin ryhmien koirille esittäjät. Ternestä ryhmiä oli viisi ja kaiken kaikkiaan jälkeläisryhmiä oli seitsemän. Voiton vei Gallandon's Drowning By Numbersin ryhmä, jossa mukana oli myös Nuutti. Tämä oli ainut ryhmä joka sai kunniapalkinnon, mutta mieltä lämmitti kovasti tuomarin yleinen kommentti ryhmistä: "Kasvattajat ovat selkeästi vaikuttaneet linjojen samankaltaisuuteen, hyvä homma! :)" Kakkoseksi tuli Oton pennut eli Ternen C:t kommenttien kera: "Hyvin kevyitä rakenteita. Samantyyppisiä linjoja kauttaaltaan." Kolmoseksi Äffän pennut eli Ternen D:t, joista ensi esiintymisen tässä näyttelyssä teki Bigne (PN2 + SERT), Tina (EH), Dolly (EH) ja Ippe (EH). Neljänneksi tuli Dinan pentue eli Ternen Ällät saaden arvostelun: "Samantyyppisiä päitä ja linjoja." Viidentenä ryhmänä, joka ei siis sijoittunut, meillä oli Ferrarin lapsoset, joissa mukana oli kaikki Ternen U:t ja sit Ferrarin toisesta pentueesta Dixi, joidenka arvostelu meni näin: "Hieman erityyppisiä linjoja. Turkikkaita."
Päivän päätteeksi tuomari julisti leikkimielisten tittelien saajat, joissa neljä tuli ns. Terneen päin. Roope pisti parastaan ja sai näistä titteleistä kolme itselleen: paras ilme, turkki & käyttökoira. Unia myös tsemppasi ja sai tittelin "paras väritys". Ei siis huono saldo kun 4/6 tuli kasvatille ja sijoituskoiralle.
Lopuksi haluan onnitella kaikkia tuloksiinsa tyytyväisiä ja kiittää mukavasta päivästä! Tuomarille erityiskiitos nopeista tuloksista (jotka saatiin muuten juuri oikeana päivänä!) ja ennen kaikkea suuri kiitos sanallisista.
torstai 14. kesäkuuta 2012
Vierailevat tähdet
Endi & Virke lensivät tänään Ranskaan. Kummatkin ovat sijoituspentuja, mutta narttuna Endi joutuu viettämään pentujen kanssa ajan Ternessä, joten tekee varmasti ihan hyvää olla meillä tutustumassa tälläiseen suurlaumaan ja mitä elämä sellaisessa on. Tän aikaa mitä parivaljakko on meillä niin he viettävät varmaan kisataukoa, koska en usko, että meillä on niin hyvä side, jotta kisoihin uskallettaisiin lähteä. Saattaa kuitenkin olla, että jos kisoihin täältä lähdetään niin Marsi tulee ohjaamaan vuffejaan kisapaikalle. Saa nähdä minkälaista säätämistä se on, kun Virke ja Endi eivät oo nähneet mammaa aikoihin ja sit se löytyykin jostain kisapaikalta.
Kävästiin de la Doradon ryhmiksessä, jossa tuomarina toimi Eppa.
Iloinen yllätys oli Unian ja Aeshan menestys. Tykkään valtavasti tyttöjen ulkonäöstä ja oli todella hienoa, että Unia oli VSP & ROP-jun saaden toisen SERTinsä Suomesta ja Aesha sit PN3. Dixi sai hyvän ja Peggy erittäin hyvän!
NUO-uroksissa minut yllätti uutukaiseni Iitu, joka korkkasi näyttelyuransa erinomaisella! Aba jatkoi ERI-linjaansa hakien tuloksen ERI2 SA. ERI:t sai Finn, Äffä ja Yadi. Mandomiehelle myös eri, mutta myös sijoittui luokassansa neljänneksi! NUO-nartuissa Serre ERI4 SA. Lauralle myös ERI ja yllättäjänä NUO-luokassa ekaa kertaa kisaava Bella, joka olikin sitten PN4!
AVO-uroksissa meinasin tiputtaa leukani sijoiltaan, kun Ezra sai TYYDYTTÄVÄN! Musta se ei ole oikeasti sen arvoinen. Mun mittapuullani se on melko raskas ja pää on vähän hassu. Hyvän olisin ymmärtänyt, mutta tyydyttävä. Parhaiten pärjäsi Ternen Zlatko, joka oli PU4. Nuutti ERI3 ja Jero ERI4. AVO-nartuissa menestystä niitti Aatos ja Ninja. Tytöt saivat luokan ainoat ERI:t ja Aatos voitti ja Ninja tyytyi kakkos-sijaan.
Käyttöluokassa Scot pisti parastaan! Uros ylsikin ROP:ksi ja sai toisen SERTinsä Suomesta. Kohtahan uros onkin muotovalio samoin kuin Unia. Dusty PU3 ja Sani luokkansa ainut eri ja luokkavoitto. Valioluokassa ainokaisena Kettu, joka oli luokkansa ykkönen ja sai SA:n.
Ternen kasvattajaryhmä oli ainut mikä saatiin pidettyä. Mukana olikin sit Scot (ROP), Unia (VSP), Aesha (PN3) & Latko (PU4). Tosi hyvä ryhmä omasta mielestäni, vaikka urokset onkin enemmän tuollaisia näyttelykoiria kun sit tytöt on kevyempi käyttökoiria. Ryhmällä kuitenkin saatiin menestystä KAS1 KP & ROP-kasvattaja. BIS-kasvattaja kisaan tulee korkeintaan viisi kasvattajaryhmää, joten mielenkiinnolla jäämme odottelemaan tuloksia!
Kävästiin de la Doradon ryhmiksessä, jossa tuomarina toimi Eppa.
Iloinen yllätys oli Unian ja Aeshan menestys. Tykkään valtavasti tyttöjen ulkonäöstä ja oli todella hienoa, että Unia oli VSP & ROP-jun saaden toisen SERTinsä Suomesta ja Aesha sit PN3. Dixi sai hyvän ja Peggy erittäin hyvän!
NUO-uroksissa minut yllätti uutukaiseni Iitu, joka korkkasi näyttelyuransa erinomaisella! Aba jatkoi ERI-linjaansa hakien tuloksen ERI2 SA. ERI:t sai Finn, Äffä ja Yadi. Mandomiehelle myös eri, mutta myös sijoittui luokassansa neljänneksi! NUO-nartuissa Serre ERI4 SA. Lauralle myös ERI ja yllättäjänä NUO-luokassa ekaa kertaa kisaava Bella, joka olikin sitten PN4!
AVO-uroksissa meinasin tiputtaa leukani sijoiltaan, kun Ezra sai TYYDYTTÄVÄN! Musta se ei ole oikeasti sen arvoinen. Mun mittapuullani se on melko raskas ja pää on vähän hassu. Hyvän olisin ymmärtänyt, mutta tyydyttävä. Parhaiten pärjäsi Ternen Zlatko, joka oli PU4. Nuutti ERI3 ja Jero ERI4. AVO-nartuissa menestystä niitti Aatos ja Ninja. Tytöt saivat luokan ainoat ERI:t ja Aatos voitti ja Ninja tyytyi kakkos-sijaan.
Käyttöluokassa Scot pisti parastaan! Uros ylsikin ROP:ksi ja sai toisen SERTinsä Suomesta. Kohtahan uros onkin muotovalio samoin kuin Unia. Dusty PU3 ja Sani luokkansa ainut eri ja luokkavoitto. Valioluokassa ainokaisena Kettu, joka oli luokkansa ykkönen ja sai SA:n.
Ternen kasvattajaryhmä oli ainut mikä saatiin pidettyä. Mukana olikin sit Scot (ROP), Unia (VSP), Aesha (PN3) & Latko (PU4). Tosi hyvä ryhmä omasta mielestäni, vaikka urokset onkin enemmän tuollaisia näyttelykoiria kun sit tytöt on kevyempi käyttökoiria. Ryhmällä kuitenkin saatiin menestystä KAS1 KP & ROP-kasvattaja. BIS-kasvattaja kisaan tulee korkeintaan viisi kasvattajaryhmää, joten mielenkiinnolla jäämme odottelemaan tuloksia!
keskiviikko 30. toukokuuta 2012
Ankan ja Ferrarin pennuista
Ankka synnytti 16.12.10 kolme kuvankaunista pentua, kaksi urosta ja yhden nartun. Isänä toimi monitoimiuros Ferrari ja vanhempien tittelirivejä tuijottaessani toivoin näistä pennuista todella menestyksekkäitä kisakenttien tähtösiä, jotka hoitaisivat hommat lajissa kuin lajissa ja etenisivät nopeasti. Aivan puhtaasti voin sanoa, että näin ei käynyt.
Aloitetaan vaikka Natusta. Alkuperäiseltä nimeltään Naakka, joka asusti Marin luona. Tämä neiti oli ehdottomasti pentueen lupaavin, mutta valitettavasti terveyspuolelta löytyi lonkissa heittoa B/C. Väriltään todella punainen narttu. Marin lopettaessa kasvattamisen hän luopui Natusta ja tyttö muutti Serenan luokse. Serenan luona Natu on uusinta kuvattu lonkilta B/B:ksi ja nyt nartulle on suunnitteilla pentue. Natun tittelirivi: BH Jk1 Hk2 RH-W A vFIN NVA. Neidiltä löytyy myös jokunen mejätulos ja toivonkin, että Natusta joskus saataisiin jonkun maan JVA.
Toisena voisin esitellä Viiman. Viima on ollut useita kertoja hoidossa, jolloin uroksen kanssa on tullut kisattua jonkun verran. Lupaavan kisauran aloittanut uros, jolla on saumaa erityisesti mejässä. Viimalta löytyykin vSWEJM-11 titteli. Aloittanut myös kivan agiuran (II-luokassa) ja tanssahdellut freestylessä. Näyttelyistä erinomainen ja luokkavoitto. Sijoitusuros, mutta katsotaan mitä saadaan aikaan. Kyynärät 0/1, mutta muuten terve. Tittelirivi: vSWEJM-11 vFIN NVA.
Sitten aivan omaa luokkaansa oleva Nuge. Uros, jonka PAKK suorittamiskertojen laskemiseen ei riitä edes yhden käden sormet ja vepen soveakin on yritetty suorittaa 3-5kertaa ja tuloksena aina vain hylätty. Nugen paras puoli on se, että se on kaikin puolin terve. pasa on tosissaan paininut tän uroksen kanssa ja hän onkin sanonut, että kun tuntuu, että tulokset ei näy missään. Jalostustarkastuksessakin tuli esille Nugen kovapäisyys ja se, että se ei hae tukea omistajastaan.
Nugehan ei omista miellyttämishalua yhtään, mutta namipalkalla sen on saanut tekemään. Näin vanhemmiten Nuge on kuitenkin alkanut nirsoilemaan ja ei meinaa enää kiinnostaa tehdä edes namipalkalla. Palkkana pitää olla tyyliin jotain hanhenmaksapalleroita kermakastikkeessa haudutettuna. Nuge on äärimmäisen kova eikä se hetkahda mitään. Jos se saa turpiinsa joltain koiralta niin se ei jää painamaan tämän uroksen mieltä ja se ei jää muistelemaan muitakaan huonoja asioita. Sille saa & joutuu välillä korottamaan ääntä eikä tunnu missään.
Mullahan on Nugeen jalostusoikeus ja se on yhteisomistuksessa mulla pasan kanssa. Se on kahta VOI1:stä vaille NVA, siltä löytyy mejästä ykkösiä ja se onkin Norjasta VOI1:stä vaille JVA ja VOI-luokkaan löytyy oikeudet Saksasta & Virosta, näiden lisäksi Nuge on kohtuullinen agikoira (II-luokassa) ja se pitää koiratanssista. Nugen suhteen koomista tuntuu olevan se, että pakk ei meinaa luonnistua millään, mutta melkein samat jutut suorittaa koiratanssissa kuin tyhjää vaan eikä Nugella ole tullut pisteitten takia hylkyä kun kerran tai pari freestylessä. Uroksen ainoa VOI-luokan ykkönen on mestaruusmittelöstä.
Nugen kovuuden takia en tiedä haluaisinko käyttää sitä jalostukseen. Onhan mulla kuitenkin Viima, mutta kuitenkin Nuge omaa mahtavan riistavietin ja se nauttii käyttää nenää. Nugen omin laji tuntuukin olevan mejä, sit agi & tanssi, jonka jälkeen nome. Haittaako se, että Nuge ei oo saanut suoritettua PAKKia useista yrityksistä huolimatta? SOVE mua ei niin haittaa, mutta tuo PAKK. Tän lisäksi tokokokeista on (nopealla katsauksella) haettu 154p. ALO2, 2x 168p. ALO2 (2x tulos, joka on parin pisteen päässä ykkösestä....), 99p. ALO0 & 127p. ALO3. Ihme luupää koko Nuge.
Syy miksi halusin Nugesta kirjottaa enemmänkin on se, että uros on ollut mulla parisen viikkoa ja oon ihan tosissani kiristellyt hermoja tän herran kanssa. Ihmettelen miten pasa jaksaa sitä joka päivä. pasa pyysi mua kouluttamaan urosta sen verran, että ne voisivat läpäistä PAKK:n, koska pasalle (& minulle) se on tärkeää. Me ollaankin nyt kaksi viikkoa treenattu tuon pässin kanssa pelkästään PAKK-koetta varten. No okei, olen mä yhden jäljen sille vetänyt ja harjoitellut noutoja pari kertaa. Sivuharrastuksena on ollut uimista. Voin sanoa, että treenaaminen on ollut yhtä tuskaa. Eka pitää saada herra työskentelemään ja kahden viikon aikana ollaan palkkana käytetty kuivattua maksaa & sydäntä eri eläimistä. Myös jotain kuivattuja kanafileitä on mennyt. Ja sit niinkin normaalia kuin hirvenlihasta tehtyjä lihapullia! Näillä Nuge on työskennellyt hyvin ja sen kanssa on saanut jotain aikaan. Ruokaansa tuo ei ole syönyt (nappuloita), mutta on treenattu niin paljon, että tuo on varmasti syönyt päivässä ainakin yhen ruuan verran lihaa.
Nuge on vähän leikkinyt tyttöjen kanssa, mutta urosten kanssa oon ollut todella varovainen. Meidänkin remmistä löytyy jokunen paukapää, joka ei hyväksy vierailta uroksilta uhittelua eikä varsinkaan toista luupäätä, joka on yhtä määrätietoinen kuin omat pojat. Nuge on pärjännyt hyvin Donin kanssa, koska Don mielummin väistää kuin alkaa uhittelemaan. Nugen parhaat naiskaverit on Dixi ja Jolla. Naisia Nuge arvostaa ja kohtelee hyvin, joten vaikka Torsti on alistanut tuota taliaivoa niin Nuge on nöyrtynyt. Torsti on muutenkin kertonut Nugelle aika selkeästi, että sinähän et mun perheen seassa ala ryppyilemään.
Jollalla on ollut hyvä vaikutus Nugeen. Jollan superinnokas tekeminen on välillä (hyvin pieneksi ajaksi, sekunneiksi) tarttunut Nugeen. Kun Jollan kanssa tekee ensin ja Nuge odottaa sen aikaa niin se varmaan imee Jollan energistä olemusta. Jolla onkin niin paras harrastuskaveri ja siitä tuli todella nopeasti tokovalio! Jolla on huomattavasti pehmeämpi kuin Nuge, joten tässähän voisi olla kiva yhdistelmä.
Mutta takaisin Nugeen. Voisin sanoa, että se on edennyt jonkun verran tämän parin viikon aikana. Siihen on tullut ehkä joku tuhannesosa % lisää innokkuutta ja sen työskentely on muuttunut parempaan päin. Kun saadaan nuo PAKK-jutut kuntoon niin eiköhän tästä suunnata seuraavaksi tokokokeeseen.
Ternen Umberta
Aloitetaan vaikka Natusta. Alkuperäiseltä nimeltään Naakka, joka asusti Marin luona. Tämä neiti oli ehdottomasti pentueen lupaavin, mutta valitettavasti terveyspuolelta löytyi lonkissa heittoa B/C. Väriltään todella punainen narttu. Marin lopettaessa kasvattamisen hän luopui Natusta ja tyttö muutti Serenan luokse. Serenan luona Natu on uusinta kuvattu lonkilta B/B:ksi ja nyt nartulle on suunnitteilla pentue. Natun tittelirivi: BH Jk1 Hk2 RH-W A vFIN NVA. Neidiltä löytyy myös jokunen mejätulos ja toivonkin, että Natusta joskus saataisiin jonkun maan JVA.
Ternen Un
Toisena voisin esitellä Viiman. Viima on ollut useita kertoja hoidossa, jolloin uroksen kanssa on tullut kisattua jonkun verran. Lupaavan kisauran aloittanut uros, jolla on saumaa erityisesti mejässä. Viimalta löytyykin vSWEJM-11 titteli. Aloittanut myös kivan agiuran (II-luokassa) ja tanssahdellut freestylessä. Näyttelyistä erinomainen ja luokkavoitto. Sijoitusuros, mutta katsotaan mitä saadaan aikaan. Kyynärät 0/1, mutta muuten terve. Tittelirivi: vSWEJM-11 vFIN NVA.
Ternen Usé
Sitten aivan omaa luokkaansa oleva Nuge. Uros, jonka PAKK suorittamiskertojen laskemiseen ei riitä edes yhden käden sormet ja vepen soveakin on yritetty suorittaa 3-5kertaa ja tuloksena aina vain hylätty. Nugen paras puoli on se, että se on kaikin puolin terve. pasa on tosissaan paininut tän uroksen kanssa ja hän onkin sanonut, että kun tuntuu, että tulokset ei näy missään. Jalostustarkastuksessakin tuli esille Nugen kovapäisyys ja se, että se ei hae tukea omistajastaan.
Nugehan ei omista miellyttämishalua yhtään, mutta namipalkalla sen on saanut tekemään. Näin vanhemmiten Nuge on kuitenkin alkanut nirsoilemaan ja ei meinaa enää kiinnostaa tehdä edes namipalkalla. Palkkana pitää olla tyyliin jotain hanhenmaksapalleroita kermakastikkeessa haudutettuna. Nuge on äärimmäisen kova eikä se hetkahda mitään. Jos se saa turpiinsa joltain koiralta niin se ei jää painamaan tämän uroksen mieltä ja se ei jää muistelemaan muitakaan huonoja asioita. Sille saa & joutuu välillä korottamaan ääntä eikä tunnu missään.
Mullahan on Nugeen jalostusoikeus ja se on yhteisomistuksessa mulla pasan kanssa. Se on kahta VOI1:stä vaille NVA, siltä löytyy mejästä ykkösiä ja se onkin Norjasta VOI1:stä vaille JVA ja VOI-luokkaan löytyy oikeudet Saksasta & Virosta, näiden lisäksi Nuge on kohtuullinen agikoira (II-luokassa) ja se pitää koiratanssista. Nugen suhteen koomista tuntuu olevan se, että pakk ei meinaa luonnistua millään, mutta melkein samat jutut suorittaa koiratanssissa kuin tyhjää vaan eikä Nugella ole tullut pisteitten takia hylkyä kun kerran tai pari freestylessä. Uroksen ainoa VOI-luokan ykkönen on mestaruusmittelöstä.
Nugen kovuuden takia en tiedä haluaisinko käyttää sitä jalostukseen. Onhan mulla kuitenkin Viima, mutta kuitenkin Nuge omaa mahtavan riistavietin ja se nauttii käyttää nenää. Nugen omin laji tuntuukin olevan mejä, sit agi & tanssi, jonka jälkeen nome. Haittaako se, että Nuge ei oo saanut suoritettua PAKKia useista yrityksistä huolimatta? SOVE mua ei niin haittaa, mutta tuo PAKK. Tän lisäksi tokokokeista on (nopealla katsauksella) haettu 154p. ALO2, 2x 168p. ALO2 (2x tulos, joka on parin pisteen päässä ykkösestä....), 99p. ALO0 & 127p. ALO3. Ihme luupää koko Nuge.
Syy miksi halusin Nugesta kirjottaa enemmänkin on se, että uros on ollut mulla parisen viikkoa ja oon ihan tosissani kiristellyt hermoja tän herran kanssa. Ihmettelen miten pasa jaksaa sitä joka päivä. pasa pyysi mua kouluttamaan urosta sen verran, että ne voisivat läpäistä PAKK:n, koska pasalle (& minulle) se on tärkeää. Me ollaankin nyt kaksi viikkoa treenattu tuon pässin kanssa pelkästään PAKK-koetta varten. No okei, olen mä yhden jäljen sille vetänyt ja harjoitellut noutoja pari kertaa. Sivuharrastuksena on ollut uimista. Voin sanoa, että treenaaminen on ollut yhtä tuskaa. Eka pitää saada herra työskentelemään ja kahden viikon aikana ollaan palkkana käytetty kuivattua maksaa & sydäntä eri eläimistä. Myös jotain kuivattuja kanafileitä on mennyt. Ja sit niinkin normaalia kuin hirvenlihasta tehtyjä lihapullia! Näillä Nuge on työskennellyt hyvin ja sen kanssa on saanut jotain aikaan. Ruokaansa tuo ei ole syönyt (nappuloita), mutta on treenattu niin paljon, että tuo on varmasti syönyt päivässä ainakin yhen ruuan verran lihaa.
Nuge on vähän leikkinyt tyttöjen kanssa, mutta urosten kanssa oon ollut todella varovainen. Meidänkin remmistä löytyy jokunen paukapää, joka ei hyväksy vierailta uroksilta uhittelua eikä varsinkaan toista luupäätä, joka on yhtä määrätietoinen kuin omat pojat. Nuge on pärjännyt hyvin Donin kanssa, koska Don mielummin väistää kuin alkaa uhittelemaan. Nugen parhaat naiskaverit on Dixi ja Jolla. Naisia Nuge arvostaa ja kohtelee hyvin, joten vaikka Torsti on alistanut tuota taliaivoa niin Nuge on nöyrtynyt. Torsti on muutenkin kertonut Nugelle aika selkeästi, että sinähän et mun perheen seassa ala ryppyilemään.
Jollalla on ollut hyvä vaikutus Nugeen. Jollan superinnokas tekeminen on välillä (hyvin pieneksi ajaksi, sekunneiksi) tarttunut Nugeen. Kun Jollan kanssa tekee ensin ja Nuge odottaa sen aikaa niin se varmaan imee Jollan energistä olemusta. Jolla onkin niin paras harrastuskaveri ja siitä tuli todella nopeasti tokovalio! Jolla on huomattavasti pehmeämpi kuin Nuge, joten tässähän voisi olla kiva yhdistelmä.
Mutta takaisin Nugeen. Voisin sanoa, että se on edennyt jonkun verran tämän parin viikon aikana. Siihen on tullut ehkä joku tuhannesosa % lisää innokkuutta ja sen työskentely on muuttunut parempaan päin. Kun saadaan nuo PAKK-jutut kuntoon niin eiköhän tästä suunnata seuraavaksi tokokokeeseen.
perjantai 25. toukokuuta 2012
Ternen Choisy-le-Roi
Roi on ollut vähän lyhyemmällä esittelyllä, mutta ei anneta sen häiritä. Roi on käynyt kahdessa mejäkokeessa saadeen Ranskasta AVO1-tuloksen ja Ruotsista AVO0-tuloksen. Yhdessä tokokokeessa yritettiin käydä, mutta valitettavsti paikat oli täynnä. Kahteen näyttelyyn tämä lupaava uros on ilmoitettu, mutta muuten ollaan aika heikoilla kisaamisen suhteen. NOU-luokka yritettiin suorittaa ja tuloksena hylky, mutta nyt on ilmoittauduttu kahteen uuteen kokeeseen, jos vaikka saataisiin menestystä.
Roi tuntuu olevan perheen huomaamattomin. Se on luonteeltaan todella rauhallinen ja mitään sanomaton. Roi on koira, joka on helppoa unohtaa. Siksi olenkin päättänyt etsiä urokselle kodin, jossa sille löytyisi aikaa ja rakkautta! Kuvien kanssa tälläinen höpönassu kivaan kotiin.
Roi tuntuu olevan perheen huomaamattomin. Se on luonteeltaan todella rauhallinen ja mitään sanomaton. Roi on koira, joka on helppoa unohtaa. Siksi olenkin päättänyt etsiä urokselle kodin, jossa sille löytyisi aikaa ja rakkautta! Kuvien kanssa tälläinen höpönassu kivaan kotiin.
torstai 24. toukokuuta 2012
!! RYP 1 !!
Ensimmäisenä voin hehkua Ruotsin voittajasta, jossa käytiin ryhmäkehässä kilpailemassa Norman kanssa. BB:n tilan omistaja ei halunnut itse mennä testaamaan esittämistaitojaan kehään vaan pääsin itse juoksemaan sinne. Syynä oli se, että tuomarina oli arvostettu tollerituomari Jenna, joka oli jo yksilöarvostelussa pitänyt Normasta hyvin paljon niin hän ei halunnut pilata Norman menestystä. Suuntasin siis rennoin mielin kehään ja vähän oli sellainen tuntuma persiissä, että nyt tullaan pärjäämään, vaikka tämän vuoden puolella ei ole tainnut tulla yhtään ryhmäsijoitusta novascoteille.
Tuomari katseli ensin tarkkaan ja vaativasti arvosteltavia koiria. Norma seisoi kauniisti eikä sen esittämisen kanssa ollut mitään ongelmia. Kilpailemassa oli toisen toistaan hienompia koiria. Noh, olivathan ne kaikki olleet rotunsa parhaita, joten ei varmaan ihme, että ne näyttivät hyvälle. Juostessa edellämme oli todella kaunis cockeri, jonka omistajan kanssa tulikin pari sanaa vaihdettua ja sain kuulla, että tämä oli sen cockerin ensimmäinen ROP-voitto, jota ihmettelin suuresti, koska minusta se näytti hyvälle! Valitettavasti cockeri tippui eikä sijoittunut ryhmässä, mutta me jäimme kehään! Tässä vaiheessa oli jo voittajafiilis. Olimme NELJÄN PARHAAN joukossa! Mahtavaa! Kilpakumppaneinamme oli Hensun menestystä niittänyt Peppi, Serenan kehitysvaiheessa oleva Kiuta ja Spunkyn flätti Vellu. Mielestäni oli hienoa, että tuomari oli ottanut jatkoon kaksi junnua, NUO-luokkalaisen ja meidän AVO-nartun eli koirat eivät olleet täysin valmiita, mutta tuomari näki niissä potentiaalia!
Siinä sitä sitten juostiin kehässä. Jännitys hiveli kattoa ja kuulin tolloharrastajien kannustavat huudot: "HYVÄ NORMA!" Ihmiset taputtivat ja yleisö tuntui olevan aivan huumassa. Tämä tuntui olevan tolloharrastajien yhteinen voitto, kun tolleri oli pääsemässä sijoille ryhmäkehässä. Neljänneksi osoitettiin flätti Avénless High Voltage. Seuraavaksi juostiinkin kolmisin ympyrää ja tunne oli aivan mahtava, koska kolmen parhaan joukkoon oli menossa täysin tutut tolleriharrastajaystävät! Tosin minä vain "oikean rotuisella" koiralla. Hensulla ja Serenalla oli jotain feikkitollereita hihnan päässä :D RYP3:ksi osoitettiin walesinspringeri Lasipisaran Kiutaköngäs (joka muuten on kasvattini!). En tiedä oliko tuomari päättänyt jo RYP1:n ja RYP2:n, mutta juoksutti hän meitä ainakin niitten sijojen eteen. RYP2-sijalle osoitettiin labradori Avénless Be My Hunter ja meidät osoitettiin ykköseksi! Halasin tuomaria varmaan vähän turhan rajusti ja voi sitä riemuhuutoa! ME OLLAAN RYHMÄN VOITTAJA!!!!!!!!! MAHTAVAA!
Siitä suunnattiin sitten BIS-kehään, jossa olikin mukana pk collie, leonberginkoira, walesinterrieri, lyhytkarvainen mäyräkoira, siperianhusky, beagle, punainen irlanninsetteri, isovillakoira, saluki, shiloh shepherd ja meidän Norma! Tuomarina toimi melko tiukaksi tuomariksi tiedetty Eros. Eipä siinä sijoitusta tullut, mutta oli hieno tunne päästä juoksemaan isoon kehään! BIS-kasvattaja, BIS-junnu eikä BIS-vetsku kisoissa tullut minkäänlaisia saavutuksia. Tosi harmi, mutta yritystä ainakin oli! Neljässä BIS-kehässä käytiin ja tuloksena ei yhtäkään sijoitusta.
Tuomari katseli ensin tarkkaan ja vaativasti arvosteltavia koiria. Norma seisoi kauniisti eikä sen esittämisen kanssa ollut mitään ongelmia. Kilpailemassa oli toisen toistaan hienompia koiria. Noh, olivathan ne kaikki olleet rotunsa parhaita, joten ei varmaan ihme, että ne näyttivät hyvälle. Juostessa edellämme oli todella kaunis cockeri, jonka omistajan kanssa tulikin pari sanaa vaihdettua ja sain kuulla, että tämä oli sen cockerin ensimmäinen ROP-voitto, jota ihmettelin suuresti, koska minusta se näytti hyvälle! Valitettavasti cockeri tippui eikä sijoittunut ryhmässä, mutta me jäimme kehään! Tässä vaiheessa oli jo voittajafiilis. Olimme NELJÄN PARHAAN joukossa! Mahtavaa! Kilpakumppaneinamme oli Hensun menestystä niittänyt Peppi, Serenan kehitysvaiheessa oleva Kiuta ja Spunkyn flätti Vellu. Mielestäni oli hienoa, että tuomari oli ottanut jatkoon kaksi junnua, NUO-luokkalaisen ja meidän AVO-nartun eli koirat eivät olleet täysin valmiita, mutta tuomari näki niissä potentiaalia!
Siinä sitä sitten juostiin kehässä. Jännitys hiveli kattoa ja kuulin tolloharrastajien kannustavat huudot: "HYVÄ NORMA!" Ihmiset taputtivat ja yleisö tuntui olevan aivan huumassa. Tämä tuntui olevan tolloharrastajien yhteinen voitto, kun tolleri oli pääsemässä sijoille ryhmäkehässä. Neljänneksi osoitettiin flätti Avénless High Voltage. Seuraavaksi juostiinkin kolmisin ympyrää ja tunne oli aivan mahtava, koska kolmen parhaan joukkoon oli menossa täysin tutut tolleriharrastajaystävät! Tosin minä vain "oikean rotuisella" koiralla. Hensulla ja Serenalla oli jotain feikkitollereita hihnan päässä :D RYP3:ksi osoitettiin walesinspringeri Lasipisaran Kiutaköngäs (joka muuten on kasvattini!). En tiedä oliko tuomari päättänyt jo RYP1:n ja RYP2:n, mutta juoksutti hän meitä ainakin niitten sijojen eteen. RYP2-sijalle osoitettiin labradori Avénless Be My Hunter ja meidät osoitettiin ykköseksi! Halasin tuomaria varmaan vähän turhan rajusti ja voi sitä riemuhuutoa! ME OLLAAN RYHMÄN VOITTAJA!!!!!!!!! MAHTAVAA!
Siitä suunnattiin sitten BIS-kehään, jossa olikin mukana pk collie, leonberginkoira, walesinterrieri, lyhytkarvainen mäyräkoira, siperianhusky, beagle, punainen irlanninsetteri, isovillakoira, saluki, shiloh shepherd ja meidän Norma! Tuomarina toimi melko tiukaksi tuomariksi tiedetty Eros. Eipä siinä sijoitusta tullut, mutta oli hieno tunne päästä juoksemaan isoon kehään! BIS-kasvattaja, BIS-junnu eikä BIS-vetsku kisoissa tullut minkäänlaisia saavutuksia. Tosi harmi, mutta yritystä ainakin oli! Neljässä BIS-kehässä käytiin ja tuloksena ei yhtäkään sijoitusta.
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
Kolmen kopla
Ruotsin voittajan jälkeen oli taas hyvää aikaa matkustaa rakkaasen kotimaahani Suomeen, joten pakkasin itseni lentokoneeseen ja lähdin, mutta ilman koiria. Onneksi on ihania kasvattajatuttavia joille voi ripotella osan ja sitten osaa tulee hoitamaan kotio. Rahaa menee, mutta ei voi mitään. Sellaista se elämä vain on.
Tarkoitukseni oli alkuun hakea vain kotikasvattajalta Iitu, mutta tilanne vähän muuttui paikan päällä Suomessa. Iitu on varsin päheä nuori miekkonen, jonka vanhemmat ovat terveet, mutta niiden kanssa ei ole kisattu yhtään. Tässä vaiheessa totesin itselleni, että parempi terveet vanhemmat kuin kisatut ei-terveet vanhemmat. Hain Iitun Tiinan luota, joka sen oli kasvattanutkin. Paikan päällä sain nähdä myös Iitun emän. joka oli todella ihana luonteinen ja rakastettava. Naapurin tolleriuros toimi pentueen isänä, joten sain nähdä myös senkin enkä todellakaan löytänyt mitään pahaa sanottavaa siitäkään. Kumpikin sellaisia melko tavallisia tolliaisia, mutta todella hyvä luonteisia ja terveitä, joten Iitun ottaminen tuli sillä sekunnilla täysin selväksi. Iitu käyttäytyi myös varsin hienosti ja reippaana nuorena miehenä tervehti minut iloisesti häntä heiluen. Tiina joutui luopumaan uroksesta, koska ei jaksanut pelata enää juoksujen kanssa ja sen lisäksi Iitulla ja sen emällä oli alkanut olemaan vähän kahinoita, kun tämä nuorukainen haluaisi kauheasti leikkiä ja emä sitten ei.
Tiinan luota lähdettyäni suuntasin melkoisessa kiireessä A.t.:n luokse. Olin luvannut olla paikalla jo aikaisemmin ja jouduin soittamaan myöhästyväni. Monen mutkan kautta pääsinkin paikan päälle, jossa minua odotti Roki ja Putty. Omaan silmääni todella upea tollerikaksikko, joidenka uraa olen saanut seurata alusta alkaen. Olen myös joskus tuomaroinut Rokin ja kysellyt sitä jalostuslainaan, mutta A.t.:lla oli silloin vielä omia suunnitelmia urosta kohtaan. Minulle oli täysin selvää minkälaiset pojat olivat kyseessä, koska olin niiden kanssa ollut jo tekemisissä ja nähnyt niiden koesuorituksia. Paikan päällä ollessani tuli poikien kanssa leikittyä, mutta enemmän keskityin keskustelemaan A.t.:n kanssa. Parin tunnin siellä olon jälkeen jouduin kiirehtimään takaisin lentokentälle, että pääsisin Ranskaan kolmen uuden kanssa.
Tullessani Suomeen koiratilanne 0 - lähtiessani Suomesta koiratilanne 3. Eiköhän tässä ala olemaan uroksia joksikin aikaa ja seuraavaksi voisi ihan nartun hankkia. Parin kuukauden sisään olen hankkinut itselleni jalostuskäyttöön kuusi evm. sukuista urosta. Näiden kolmen lisäksi Batterin Uolevi, Shadyn Roope ja Miiran Vallu, joista kolmesta Unto-Uolevi on sijoitettu kahden pentueen sopimuksella. Muutama uusi jalostuskappale kuitenkin.
Tarkoitukseni oli alkuun hakea vain kotikasvattajalta Iitu, mutta tilanne vähän muuttui paikan päällä Suomessa. Iitu on varsin päheä nuori miekkonen, jonka vanhemmat ovat terveet, mutta niiden kanssa ei ole kisattu yhtään. Tässä vaiheessa totesin itselleni, että parempi terveet vanhemmat kuin kisatut ei-terveet vanhemmat. Hain Iitun Tiinan luota, joka sen oli kasvattanutkin. Paikan päällä sain nähdä myös Iitun emän. joka oli todella ihana luonteinen ja rakastettava. Naapurin tolleriuros toimi pentueen isänä, joten sain nähdä myös senkin enkä todellakaan löytänyt mitään pahaa sanottavaa siitäkään. Kumpikin sellaisia melko tavallisia tolliaisia, mutta todella hyvä luonteisia ja terveitä, joten Iitun ottaminen tuli sillä sekunnilla täysin selväksi. Iitu käyttäytyi myös varsin hienosti ja reippaana nuorena miehenä tervehti minut iloisesti häntä heiluen. Tiina joutui luopumaan uroksesta, koska ei jaksanut pelata enää juoksujen kanssa ja sen lisäksi Iitulla ja sen emällä oli alkanut olemaan vähän kahinoita, kun tämä nuorukainen haluaisi kauheasti leikkiä ja emä sitten ei.
Tiinan luota lähdettyäni suuntasin melkoisessa kiireessä A.t.:n luokse. Olin luvannut olla paikalla jo aikaisemmin ja jouduin soittamaan myöhästyväni. Monen mutkan kautta pääsinkin paikan päälle, jossa minua odotti Roki ja Putty. Omaan silmääni todella upea tollerikaksikko, joidenka uraa olen saanut seurata alusta alkaen. Olen myös joskus tuomaroinut Rokin ja kysellyt sitä jalostuslainaan, mutta A.t.:lla oli silloin vielä omia suunnitelmia urosta kohtaan. Minulle oli täysin selvää minkälaiset pojat olivat kyseessä, koska olin niiden kanssa ollut jo tekemisissä ja nähnyt niiden koesuorituksia. Paikan päällä ollessani tuli poikien kanssa leikittyä, mutta enemmän keskityin keskustelemaan A.t.:n kanssa. Parin tunnin siellä olon jälkeen jouduin kiirehtimään takaisin lentokentälle, että pääsisin Ranskaan kolmen uuden kanssa.
Tullessani Suomeen koiratilanne 0 - lähtiessani Suomesta koiratilanne 3. Eiköhän tässä ala olemaan uroksia joksikin aikaa ja seuraavaksi voisi ihan nartun hankkia. Parin kuukauden sisään olen hankkinut itselleni jalostuskäyttöön kuusi evm. sukuista urosta. Näiden kolmen lisäksi Batterin Uolevi, Shadyn Roope ja Miiran Vallu, joista kolmesta Unto-Uolevi on sijoitettu kahden pentueen sopimuksella. Muutama uusi jalostuskappale kuitenkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)