torstai 16. tammikuuta 2014

Ternen O:t - aina niitä pitkäsukuisia

14.1. syntyi Ternen toiset O:t - kolme pentua, kaksi urosta ja yksi narttu. Toinen uroksista on vielä koditon. Ja näiden joukossa on Adolf.

Maailmassamme on tapahtunut paljon tänä kirjoittamattomana aikana, mutta nyt tapahtui jotain niin suurta, että pakko oli päästä kirjoittamaan. En tiedä mikä siinä on, mutta uusiin lauman jäseniimme en ole oikein kiintynyt. Kivoja koiria, hauskoja harrastuskoiria ja ihana sukuisia. Mikä siinä on, että niistä ei ole mikään ollut niin hyvä kuin esimerkiksi Mando?

Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että olen saanut vihdoinkin jotain niin hienoa kuin Mando. Uuden sielunpuolikkaan. Koiran, jota olen odottanut. Koiran, joka tekee taas harrastamisesta niin hienoa kuin se on ennenkin ollut. Tämä on Ternen Orléans!

Mikä siitä on tehnyt niin ylivoimaisesti parhaan? Sitä en tiedä. Ajattelin oikeastaan ottaa O-pentueesta pennun vain harrastuskoiraksi. Olen jo pitkään halunnut jotain silmiä hivelevän hyvää - täydellistä - harrastuskoiraa, mutta halusin myös jalostuskoiran. Ja pentuhan piti olla omista pentueista, että sitä sai seurata kotona ja näkisi minkälainen siitä kehittyy. Adolf ei kuitenkaan vastaa ihannettani jalostuskoirasta. Onhan se hienosta suvusta, mutta suvussa on ne samat vanhat tutut eli Sunlit Put, Hole in the Head & Very Sexy Girl. Sen isä ja emä ovat kuitenkin - suoraan sanoen - helvetin hyviä harrastuskoiria ja kumpikin omia kasvattejani. Adolfin isä Lexa on virtuaalimaailman ensimmäinen koira, joka on saavuttanut mejävalion arvon kaikista maista ja varmaan myös tällä hetkellä ainoa. Lexan isän puoli on myös harvinaisempaa sukua, jota ei ihan joka koiran takaa löydy. Adolfin emä taasen on Mia, jolla on vain 1-polvi sukua takana. Sen sisaruksista kumpaakin on kätetty jalostukseen, mutta en kuitenkaan nähnyt pahana käyttää Miaa Lexalla, koska Lexalla on noita tunnetumpia koiria suvussaan.

Adolfissa oli kuitenkin jo pentuna sellainen kipinä, että se oli aivan pakko jättää itselle. Toisaalta kova kuin kallio, mutta uusia asioita treenatessa kiltti ja tottelevainen. Oppi pentuna kaiken ensimmäisenä ja oli ensimmäisenä pahan teossa. Adolf ei ole kovinkaan hellyydenkipeä - siitä sellainen on lähinnä akkojen hömpötyksiä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti